Evoluutiopsykologia ei ole uusi tieteenala, vaan evoluutiopsykologia on uusi lähestymistapa psykologiaan. Evoluutiopsykologia soveltaa perinteisen psykologian tutkimusmentelmiä ja tutkimustuloksia osin niiltä osin kuin ne sopivat moderniin tieteeseen.
Aivot muodostuvat suuresta määrästä pienikokoisia, ja rakenteeltaan monimutkaisia "moduuleja" joilla kullakin on oma funktionsa tiedonkäsittelyssä ja asemansa tiedonkäsittelyn hierarkiassa. Moduulaarisuutta voidaan siis pitää hajautettuna informaationkäsittely systeeminä. Koska biologisessa elämässä ainoastaan valintapaine (*) voi aikaansaada pysyviä monimutkaisia rakenteita on aivojen modulaaristen rakenteiden oltava evolutionäärisen kehityksen tulosta. Ihmisen psyykeeseen kehittyneet mekanismit (esim pelko, mustasukkaisuus) toimivat siten ihmisen DNA:n levittämiseksi ja DNA:n eloonjäämisen turvaamiseksi.
Moduulit ovat synnynnäisiä, ja niiden neurobiologinen rakenne voidaan havaita kaikilla saman lajin, saman ikäisillä, ja samaa sukupuolta olevilla edustajilla. Moduulit ovat tehokkaita, vain tiettyyn tiedonkäsittelytehtävään erikoistuneita informaation prosessointimekanismeja. Moduulit voivat omata myös jonkin verran neuroverkoille tyypillistä oppimis- ja mukautumiskykyä.
Aivot ovat neurobiologinen kokonaisuus jonka tehtävänä on moduulien yhteistoiminnan myötävaikutuksella aikaansaada ympäristöön soveliasta (itsekästä) käyttäytymistä.
Arkikielessä moduulien synnyttämiä tunnetiloja ja tunnereaktioita kutsutaan "vieteiksi" tai "vaistoiksi". On kuitenkin niin että yksi "moduuli" ei synnytä yhtä "tunnetilaa" tai "vaistoa" koska eri tunnetilat syntyvät useiden eri moduulien ja niitä yhdistävien neuroverkkojen yhteisvaikutuksesta. Huomaa että moduulien toiminta ei pääsääntöisesti edellytä tietoista refleksiä. Tästä johtuen ihminen on "sokea" omille elementäärisille tunnereaktiolleen (instinct blindness).
Tiedetään että mitä korkeammalle lajin neurobiologisessa kompleksisuudessa tullaan sitä enemmän lajin jäsenillä on "viettejä" tai "vaistoja", ja sitä monimutkaisemmaksi parinvalinta menot käyvät. Ihmisellä ei siis ole viettitoimintoja vähemmän kuin esimerkiksi koiralla, vaan enemmän. Seksuaalivalinnan merkitys korostuukin suhteessa luonnonkarsintaan siirryttäessä korkeammalle tasolle lajin neurobiologisessa kompleksisuudessa.
Ihmisen aivojen modulaariset rakenteet eivät ole evoluutiobiologinen sopeutuma moderniin nyky-yhteiskuntaan vaan niihin olosuhteisiin joissa metsästäjä-kerääjä esi-isämme elivät vuosimiljoonia sitten, pääasiassa pleistoseenikaudella. Aivojen neuroverkkorakenne sallii sen että me pystymme sopeutumaan moderniin ympäristöön. Me olemme luolamiehiä (ja -naisia) teollisessa ympäristössä, mutta aivomme eivät kehittyneet teollisessa ympäristössä.
http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/primer.html
http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/emotion.html
http://www.hbes.com/
http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/valta/index.htm l
http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/valta/193.html
http://www.tsv.fi/ttapaht/013/tammisalo.htm
http://www.tsv.fi/ttapaht/986/tammisalo.htm
http://www.tsv.fi/ttapaht/996/tammisalo.htm
http://www.tsv.fi/ttapaht/018/kesk.htm#huu
http://www.tsv.fi/ttapaht/006/tammisalo.htm
Aivot muodostuvat suuresta määrästä pienikokoisia, ja rakenteeltaan monimutkaisia "moduuleja" joilla kullakin on oma funktionsa tiedonkäsittelyssä ja asemansa tiedonkäsittelyn hierarkiassa. Moduulaarisuutta voidaan siis pitää hajautettuna informaationkäsittely systeeminä. Koska biologisessa elämässä ainoastaan valintapaine (*) voi aikaansaada pysyviä monimutkaisia rakenteita on aivojen modulaaristen rakenteiden oltava evolutionäärisen kehityksen tulosta. Ihmisen psyykeeseen kehittyneet mekanismit (esim pelko, mustasukkaisuus) toimivat siten ihmisen DNA:n levittämiseksi ja DNA:n eloonjäämisen turvaamiseksi.
Moduulit ovat synnynnäisiä, ja niiden neurobiologinen rakenne voidaan havaita kaikilla saman lajin, saman ikäisillä, ja samaa sukupuolta olevilla edustajilla. Moduulit ovat tehokkaita, vain tiettyyn tiedonkäsittelytehtävään erikoistuneita informaation prosessointimekanismeja. Moduulit voivat omata myös jonkin verran neuroverkoille tyypillistä oppimis- ja mukautumiskykyä.
Aivot ovat neurobiologinen kokonaisuus jonka tehtävänä on moduulien yhteistoiminnan myötävaikutuksella aikaansaada ympäristöön soveliasta (itsekästä) käyttäytymistä.
Arkikielessä moduulien synnyttämiä tunnetiloja ja tunnereaktioita kutsutaan "vieteiksi" tai "vaistoiksi". On kuitenkin niin että yksi "moduuli" ei synnytä yhtä "tunnetilaa" tai "vaistoa" koska eri tunnetilat syntyvät useiden eri moduulien ja niitä yhdistävien neuroverkkojen yhteisvaikutuksesta. Huomaa että moduulien toiminta ei pääsääntöisesti edellytä tietoista refleksiä. Tästä johtuen ihminen on "sokea" omille elementäärisille tunnereaktiolleen (instinct blindness).
Tiedetään että mitä korkeammalle lajin neurobiologisessa kompleksisuudessa tullaan sitä enemmän lajin jäsenillä on "viettejä" tai "vaistoja", ja sitä monimutkaisemmaksi parinvalinta menot käyvät. Ihmisellä ei siis ole viettitoimintoja vähemmän kuin esimerkiksi koiralla, vaan enemmän. Seksuaalivalinnan merkitys korostuukin suhteessa luonnonkarsintaan siirryttäessä korkeammalle tasolle lajin neurobiologisessa kompleksisuudessa.
Ihmisen aivojen modulaariset rakenteet eivät ole evoluutiobiologinen sopeutuma moderniin nyky-yhteiskuntaan vaan niihin olosuhteisiin joissa metsästäjä-kerääjä esi-isämme elivät vuosimiljoonia sitten, pääasiassa pleistoseenikaudella. Aivojen neuroverkkorakenne sallii sen että me pystymme sopeutumaan moderniin ympäristöön. Me olemme luolamiehiä (ja -naisia) teollisessa ympäristössä, mutta aivomme eivät kehittyneet teollisessa ympäristössä.
http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/primer.html
http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/emotion.html
http://www.hbes.com/
http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/valta/index.htm l
http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/valta/193.html
http://www.tsv.fi/ttapaht/013/tammisalo.htm
http://www.tsv.fi/ttapaht/986/tammisalo.htm
http://www.tsv.fi/ttapaht/996/tammisalo.htm
http://www.tsv.fi/ttapaht/018/kesk.htm#huu
http://www.tsv.fi/ttapaht/006/tammisalo.htm
Vastaukset 2
Vanhimmat
ovat nimenomaan nuo moduulit, sekä kuvitelma jonka mukaan ihminen ei olisi muka ehtinyt muuttua jääkauden jälkeen, vaikka nykyiset tutkimukset osoittavat, että jo 18 sukupolven aikana ehtii tapahtua merkittäviä muutoksia. Lisäksi modulaarirakenne ei pysty selittämään, miksi ihminen voi oppia voittostrategioita pesäpallossa tai pokerissa, vaikka plesitoseenikaudella kumpaakaan ei ollut olemassa, ja ne ovat huomasti monimutkaisempia kuin esim. edullisen naaraan valinta.
Evoluutiobiologia ei siis hyväksy aivojen plastisuutta vaan kuvittelee, että jokaista ongelmaa varten tarvitsee kehittää erillinen moduuli, sen sijaan että jotain kognitiivista perusrakennetta voidaan soveltaa moniin eri asioihin. Moduulirakenteen puolustajat sortuvat suorastaan ID:mäisiin väitteisiin perustellessaan miten monimutkainen kognitio ei mitenkään voi syntyä ilman synnynnäisiä "hypoteesejä". Tämä vertautuu IDistien väitteeseen, jonka mukaan tietyt rakenteet eivät mitenkään voi syntyä ilman älyllistä ohjausta.
Itse asiassa "moduulit" eivät muuttumattomia.
On muistettava myös,että ihmisellä on jotakuinkin 30 000 geeniä(Observer,11.2.2001)-vaikka se on vähemmän,kuin mitä meillä on aivosoluja, ne kuitenkin riitävät. Pienet muutokset perimässä voivat vaikuttaa suurestikkin.
Tämä ei tietenkään tee ihmistä itseään "vapaaksi", emme voi esimerkiksi väittää viruksen olevan ihmistä vapaampia.
Geenien määrä ei siis suoraan sano,onko käytös geenien vai ympäristön ohjaamaa. Käsittääkseni tulokset viittaavat siihen,että geenit määräävät rajat,joiden sisällä ympäristö sitten ohjelmoi toimimaan.
(Esimerkiksi älykkyys ei siis kasvatuksellista,kuten väitetään:
On totta,että älykkyysosamäärämme on noussut-jopa 0.5 verran vuodessa populaatiotasolla- ,mutta niin on pituuskasvummekin. Emme silti väitä,että pituuskasvu olisi kodin ympäristön aiheuttama ominaisuus. Toki ravinnon määrä vaikuttaa,mutta rajat:ne määrää perimä.
Samanlaisia tuloksia on myös alkoholismigeenien ja homoutta aikaansaavien geenien(jotka periytyvät X-kromosomissa,ei siis vain ilmiinny naisissa) löydökset.)