http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/uutiset/artikkeli/Suomi: Koiviston hapuilu aiheutti valtatyhjiön/1101981088189
Eipä anna Koivisto arkistoaan julkisuuteen, kun on niin paljon SDP:n kalmanhajuista historia peiteltävänä.
STASI LÖYHKÄÄ TÄNNE ASTI!
Eipä anna Koivisto arkistoaan julkisuuteen, kun on niin paljon SDP:n kalmanhajuista historia peiteltävänä.
STASI LÖYHKÄÄ TÄNNE ASTI!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä ne listat on julkaistava.
Sen on kuitenkin tapahduttava oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen.
Toista kertaa ei saa tapahtua samanmoista häpeällistä hutia, mika tapahtui Alpo Rusin
henkisessa lynkkauksessa.
Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.
Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”
Vuoden 1988 presidenttipelistä:
”Väyrysen mahdollisuuksia kulutti hänen julkinen kuvansa, joka alkoi ärsyttää monia kansalaisia. Vastustus nousi, ja se heikensi hänen haaveitaan nousta joskus maan presidentiksi. Lisäksi hänen yhteistyösuhteensa hallituksissa muodostuivat vaikeiksi, jopa niin että pääministeri Sorsa tuskaili 1980-luvulla Johannes Virolaiselle Väyrysen vaikeutta. Sorsa muisteli heidän hallituksiaan 1970-luvuilla:
- Oli silloinkin vaikeita asioita, mutta ei milloinkaan sellaista riitaa kuin nyt Väyrysen aikana.”
Seppo Petteri Neittaanmäki taas kiukuttelee?