"......
Syksyllä samoilin päivät pitkät eräretkilläni kartoitin erämaata yhä kauempaa ja kauempaa. Jokaisena päivänä ulotin metsästysmatkani pitemmälle ja uusille alueille, joissa en koskaan ennen ollut käynyt. Näin erämaan "kartta" piirtyi vähitellen alitajuntaani ja samalla kehittyi suuntavaistoni niin etten koskaan eksynyt. Metsästyslakia oli vuotta aiemmin muutettu niin, että pienoiskiväärillä metsästys oli kielletty ja kun muutoinkin pienoiskivääri oli osoittautunut karhujen valtakunnassa köykäiseksi, niin nyt minulla oli tehokkaampi ase. Kunnon metsästyskivääri. Kun tämän lisäksi olin oppinut metsästyksen alkeet ja minulla oli hyvä lintukoira, niin myös saalista sain. Olin 18 vuoden iässä täysipainoinen perheen riistanhankkija.
Sinä päivänä olin ulottanut metsästysmatkani Vuovaaran takalistomaille, noin 10 kilometriä kotoani, ja saanut siihenastisen elämäni parhaan saaliin. Repussani oli ukkometso, kaksi koppeloa ja teeri kun astelin vanhaa polkua kohti kotiani. Koirani, Jalo, juoksenteli edelläni samaa polkua muutaman kymmenen metrin päässä. Mielialani oli valtavan korkealla. Olin tyytyväinen neitseelliseen erämaahan, jossa sain astella taattojen askelissa ja samoja polkuja, joita mm. suuri eräkirjailija A. E. Järvinen oli muutama kymmenen vuotta aiemmin astellut. Olin tyytyväinen siihen, että sain perheen riistanhankkijana viedä äidilleni kunnon saaliin. Ja näissä hyvissä tunteissani kiinnitin katseeni edelläni juoksevaan koiraani ja ajattelin: "Ja on mulla hyvä koira". Ja välittömästi koirani kääntyi katsomaan minua ja alkoi heiluttamaan häntäänsä. Eli että: Minulla ja koirallani oli jokin aisteista riippumaton yhteys.........."
http://www.aretalogia.com/spiritus/spirit.2.htm
Syksyllä samoilin päivät pitkät eräretkilläni kartoitin erämaata yhä kauempaa ja kauempaa. Jokaisena päivänä ulotin metsästysmatkani pitemmälle ja uusille alueille, joissa en koskaan ennen ollut käynyt. Näin erämaan "kartta" piirtyi vähitellen alitajuntaani ja samalla kehittyi suuntavaistoni niin etten koskaan eksynyt. Metsästyslakia oli vuotta aiemmin muutettu niin, että pienoiskiväärillä metsästys oli kielletty ja kun muutoinkin pienoiskivääri oli osoittautunut karhujen valtakunnassa köykäiseksi, niin nyt minulla oli tehokkaampi ase. Kunnon metsästyskivääri. Kun tämän lisäksi olin oppinut metsästyksen alkeet ja minulla oli hyvä lintukoira, niin myös saalista sain. Olin 18 vuoden iässä täysipainoinen perheen riistanhankkija.
Sinä päivänä olin ulottanut metsästysmatkani Vuovaaran takalistomaille, noin 10 kilometriä kotoani, ja saanut siihenastisen elämäni parhaan saaliin. Repussani oli ukkometso, kaksi koppeloa ja teeri kun astelin vanhaa polkua kohti kotiani. Koirani, Jalo, juoksenteli edelläni samaa polkua muutaman kymmenen metrin päässä. Mielialani oli valtavan korkealla. Olin tyytyväinen neitseelliseen erämaahan, jossa sain astella taattojen askelissa ja samoja polkuja, joita mm. suuri eräkirjailija A. E. Järvinen oli muutama kymmenen vuotta aiemmin astellut. Olin tyytyväinen siihen, että sain perheen riistanhankkijana viedä äidilleni kunnon saaliin. Ja näissä hyvissä tunteissani kiinnitin katseeni edelläni juoksevaan koiraani ja ajattelin: "Ja on mulla hyvä koira". Ja välittömästi koirani kääntyi katsomaan minua ja alkoi heiluttamaan häntäänsä. Eli että: Minulla ja koirallani oli jokin aisteista riippumaton yhteys.........."
http://www.aretalogia.com/spiritus/spirit.2.htm
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kuinka monta kertaa päivässä koira katsoo omistajaansa ja alkaa heiluttaa häntäänsä?
Ystäväni koirat tekevät sitä jatkuvasti.
"... Tämä telepaattinen ajatusyhteys koiriini ei rajoittunut vain tähän yhteen tapaukseen. Syyskuulla 1967 minulla oli nuori, vasta puolen vuoden ikäinen koira, Hupi. Sinä päivänä olin jälleen matkalla erämetsiin ja kävelin maantietä pohjoiseen lähellä kotiani. Samaan aikaan lähestyi pohjoisesta suuri puutavararekka suurella nopeudella. Koirani juoksenteli maantietä puolelta toiselle välittämättä lähestyvästä rekka-autosta. Kun rekka oli tulossa jo vajaan kahdensadan metrin päässä, eikä koirani reagoinut siihen millään tavalla, aloin huolestumaan tilanteesta, ja kun auto lähestyi lähestymistään, koirani sitä huomioimatta, suutuin tosissani: "Nyt tuo rakki jäi auton alle" ajattelin vihaisessa mielialassa katsoessani tiellä juoksentelevaa koiraani. Ja kuin rasvattu salama koirani juoksi häntä koipien välissä kauas metsään puun taakse ja jäi sinne katsomaan. Mutta. Koirani ei katsonut uhkaavaa autoa, vaan koirani katsoi minua. Eli siis. Koirani reagoi mielessäni olleen vihaisen ajatukseni mukaisesti. ....."
http://www.aretalogia.com/hyp/hypnoosi_8.html
Kissani kanssa olen kokeillut,ajatusvoimaa,kutsumalla hänet mielessäni tulemaan toiseen huoneeseen. Ja tottelee.
Loikoillessamme TV:n ääressä saatan ajatella mene nyt muualle.Hän katsoo syyttävästi,nakellen niskojaan lähtee,vaikuttaen hyvin loukkaantuneelta.
Toisinaan kokeilen lausetta mennään syömään on kuin ammuttuna kipollaan.
Eläimet ovat olleet maapallolla kauemmin kuin ihminen.Telepatia on kypsynyt aikojen saatossa ja se toimii tänäkin päivänä.
kun teille "telepatian mestareille" ei raha kelpaa.
Edelleen on luvassa suuret rahapalkinnot sille ketä todistaa telepaattiset kyvyt valvotuissa oloissa.
Mutta kivempihän se on tietysti elää mielikuvitusmaailmassa,kuin kohdata todellisuus.
".....Kuten aiemmin on ollut esillä, kaikki elollinen: ihmiset, eläimet, kalat ja taivaan linnut sekä koko kasvikunta, ovat osallisia kaikkialla läsnä olevasta eläväksi tekevästä hengestä. Tämä tietoisuus yhdistää yhdeksi henkiseksi kokonaisuudeksi kaiken elävän taivaankannen alla. "Minä olen tuo", sanoo intialainen filosofi osoittaessaan lootuksen kukkaa, taivaan lintua tai kukasta kukkaan lentävää perhosta.
Tämä intialainen näkemys antaa hyvin selventävän kuvan ihmisiä ja koko luomakuntaa yhdistävästä hengen ykseydestä. Tässä hengen ykseydessä ei voida enää luokitella eläviä olentoja erilaisiin arvojärjestyksiin. Ihminen ei ole sen arvokkaampi kuin muutkaan elävät. Ja. Ilman muuta luomakuntaa ihminen ei voi selviytyä. Vain tasapainoinen ja harmoninen kanssakäyminen kaiken elollisen kanssa voi turvata ihmiselle selviytymismahdollisuudet tulevaisuudessa.
Omakohtaisissa esimerkeissä kerroin telepaattisista yhteyksistä koiriin, hirviin ja muurahaisiin. (Näihin esimerkkeihin voitaisiin lisätä vielä yhteys kaloihin ja hämähäkkeihin). Kaikkien näiden yhteyksien lähtökohtana oli se, että näissä tilanteissa olin saavuttanut yhteyden omaan henkiseen minääni, jonka kautta olin harmonisessa yhteydessä näihin elollisiin olentoihin. Sanoisin, että ratkaisevaa tämän harmonisen yhteyden saavuttamisessa koko luomakunnan kanssa oli se, että poika- ja nuoruusvuosinani vietin paljon aikaa erämaan hiljaisuudessa ja rauhassa. Niihin aikoihin ei ollut vielä televisiota (eikä edes radiota) ja niinpä lukemattomat kesäiltaiset kalamatkat Jokivarteen tai syksyiset eräretket rakotulineen olivat todellista elämän sisältöä ja rikkautta. Näillä kala- tai eräretkilläni liikuin yleensä yksin tai sitten koirani kanssa. Nämä erämaassa viettämäni ajat merkitsivät sitä, että vähitellen "kasvoin" henkiseen ykseyteen luonnon kanssa. Niinikään niihin aikoihin tutkin joogaa ja muuta itämaista filosofiaa, (mm. ihmisen ja luonnon harmonista yhteyttä) jota sitten luonnon rauhassa ja hiljaisuudessa sovelsin käytäntöön. Erämaan hiljaisuudessa ja rauhassa olin yhtä taivaan lintujen, veden kalojen, metsän eläinten, rannan pensaiden jne. kanssa. "Minä" en ollut enää se fyysinen ruumis, jonka kaikki näkevät. "Minä" olin henki, joka asun tässä ruumiissa. Mutta. "Minä" olin myös koko luomakunta. Ja tämän minä-tietoisuuden muuttuminen fyysisestä minä-tietoisuudesta henkiseksi minä-tietoisuudeksi ja sen mukainen henkinen ykseys koko luomakunnan kanssa, oli edellytys niille yhteyksille, joista aiemmin kerroin......."
http://www.aretalogia.com/hyp/jatkoa_telepatia.html
sinun tapauksessa se on ymmärrettävää,kun kauan makaa halvaantuneena irti todellisesta elämästä,on kait pakko luoda mielikuvitusmaailma jossa voi seikkailla kaikkivoipana,sinä vain rupesit itsekkin uskomaan siihen maailmaan.
Tulee ihan mieleen parooni Munchausen ihmeellisin seikkailuin.
sitten lauseen "sama elämä katsoo itseään kaikista silmistä " !
Olin vuosia sitten eräällä luennolla, joka teki minut hyvin iloiseksi ja energiseksi. Kävellessäni kotiinpäin erään naapurin koira - joka ei luonteeltaan ollut kauhean ystävällinen ja inhosi varsinkin juoppoja sellaisen kerran kompastuttua koiran päälle - minut nähdessään alkoi heiluttaa häntäänsä vimmatusti ja oli ilosta soikeana ikäänkuin olisimme olleet hyvätkin tutut. (En varsinaisesti ole koiraihminen, enkä ollut koskaan edes taputtanut sitä.)
Kyllä eläimet aistivat hyvät vibraatiot ja reagoivat niihin heti oman luontonsa mukaan.
"....Omissa tutkailuissani olen tullut vakuuttuneeksi, että Jumalan olemus on hyvä; ja että Jumalan olemus vaikuttaa kaikkialla elollisen luonnon keskellä ennen kaikkea hyvyytenä. Esimerkkinä mainittakoon tapaus Bangladesista, jossa hyökyaalto oli huuhtonut pienen lapsen kauas merelle, mutta jonka delfiini oli tuonut selässään takaisin rantaan. 1960-luvulla uutisoitiin tapauksesta, jossa Pohjanmaalla oli pieni lintu tullut pihapiiriin ja käyttäytymisellään osoittanut ihmisille, että sillä on hätä. Kun ihmiset olivat lähteneet seuramaan tätä lintua, oli lintu opastanut heidät pesälleen, jossa oli pienet poikaset, ja jota käärme oli lähestymässä. Tässä tapauksessa lintu ymmärsi pyytää apua ihmisiltä. Samoin olen monet kerrat kokenut kuinka vedenkalvolle joutunut perhonen on tullut silmieni eteen lepattamaan kiitokseksi sen jälkeen kun olin sen varmalta kuolemalta pelastanut. Ja edelleen. Koiraa parempaa lohduttajaa ei ole silloin kun sen emäntä tai isäntä on joutunut suuren surun valtaan.
Nyt kun koko luomakunta henkii luojansa suurta viisautta ja hyvyyttä, niin eikö meidän ihmisinä tulisi palata uudelleen siihen yhteyteen ja johdatukseen, josta ihmiskunta on harhautunut mammonanpalvontaan ja turmeluksen tielle. Sille tielle, josta kärsii koko luomakunta; ja joka tuhoaa niin ihmisen kuin kaiken muunkin elämän tältä planeetalta? Mitä hyödyttää meitä rikkaus silloin kun se tuo vain itsekkyyttä, riitaa ja sotia maailmaan? Mitä hyödyttää ihmistä se, että hän saisi omakseen koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa? Eikö todellinen elämän onni ja rikkaus ole siinä, että löydämme todellisen viisauden, hyvyyden ja rakkauden osaksemme tässä elämässä? Siinä, että opimme kantamaan toistemme kuormia, ahkeroimaan yhteistä hyvää ja opimme ottamaan kädestä silloin kun jollakin vaikeaa on?...."
http://www.aretalogia.com/spiritus/jatkoa.htm
kirjoittanut esim hypnoosista kirjaa ?
kirjaa en ole kirjoittanut. Sen sijaan kirjoitin aikanaan kirjallista hypnoosikurssiaineistoa yli 150 sivua. Tämän aineiston olen skannannut kotisivuilleni osoitteeseen
http://www.aretalogia.com/hyp/hypnoosi.html
Aineisto on vapaasti kaikkien käytettävissä kunhan tällä ei tehdä bisnestä.
...vielä selittämättömiä henkisiä/energisiä voimavaroja joita ei olla vielä pystytty kunnolla kartoittamaan...mutta ei niitä mielestäni tosiaankaan voi sanoa jumalasta peräisin olevaiseksi ominaisuudeksi...ehkä se on sitä ihmisen "henkisyyttä" tai n.s. "sielua" joka vain ilmenee joskus sillä hetkellä ihmiselle selittämättömänä,eli täsmällisen,oikean tiedon puute tässäkin(telepatia)asiassa lienee jutun juuri ?!?
Selvä. Entä sitten ?
Tämä kertomani tapaus oli vain yksi kymmenistä samansuuntaisista eikä sellaisenaan kerro paljoakaan eikä ole paljonkaan väärti, mutta sitten kun tämäntyyppiset kokemukset toistuu erilaisissa yhteyksissä, nämä antavat jo aiheen lähteä pohtimaan mistä näissä ilmiöissä on kysymys.
Itse olen tulkinnut nämä ilmiöt siten, että koko luomakuntaa, kaikkia elollisia, yhdistää universaalinen henki, joka mahdollistaa tämäntyyppiset telepaattiset ilmiöt. Sanottakoon tätä universaalista henkeä vaikkapa Jumalaksi.
Itse asiassa taisit osittain vastata:
"Itse olen tulkinnut nämä ilmiöt siten, että koko luomakuntaa, kaikkia elollisia, yhdistää universaalinen henki, joka mahdollistaa tämäntyyppiset telepaattiset ilmiöt."
Eli se että olet ollut koirasi kanssa henkisessä yhteydessä on eräs todiste tästä väitteestä. Mutta jatkona entäs sitten. Samantapaistahan sanovat lukuisat muut uskonnot. Mikä tässä on ainutlaatuista. Mitä hyötyä tästä oivalluksesta on. Ja varsinkin, mitä hyötyä siitä on käytännössä ?