Adventistien E. Whitesta!

Sanokaa, että noi pelleilee...voi jeesus...

tutustuin noihin entisen adventistin sivuihin ja kyllä selvästi vahvistui omaksumani käsitys siitä, että adventismi ei täytä puhtaan ja terveen evankeliumin totuuden kriteeriä.

Viisas on joka ei mene siihen mukaan.

ole toisteltukaan täällä kuin n. 1000 kertaa, mutta aina löytyy joku Jehovan todistaja, joka luulee tarjoavansa jotain uutta ja ihmeellistä tietoa.

on paljon tekstiä joka on pätkity asiayhteydestä, ja tulkittu nk. on omalle tarkoitukselle sopivaa.

Entiset seurakuntalaiset jotka eivät ole sopineet riitojaan, ovat myös katkeroituneet, ja ajutuneet valheen tielle.

PILKKAAJAT LOPUN AIKANA
Ihminen on aina halunnut tehdä oman tahtonsa mukaan ja Jumala on antanut ihmiselle omantunnon, valinnan vapauden, ja järjen tehdä omia päätöksiä. Jumala kysyy ihmiseltä vapaaehtoista rakkautta. Hän ei pakota ketään rakkauteen.

Läpi maailmanhistorian on ollut niitä jotka katsovat ylen Luojansa tahdon ja noudattavat omia synnin polkujaan luullen sitä vapaudeksi. (1 Piet 2:19, 2 Kor 4:4) Todellinen vapaus on kuitenkin Jumalan lain noudattajilla, ( 2 Kor 3:17, Luuk 4:18, Room 8:21, Gal 5:1,13) jotka Jumalan Hengen avulla ja -voimassa ovat vapaita siveyslain syytöksistä. He elävät armon alla ilman omantunnon syytöksiä lain rikkomuksista, (Room 6:14) ja nauttivat Jumalan rakkaudesta. Heillä on varmuus elämänsä jatkuvuudesta paratiisimaassa ikuisesti. (Luuk 23:43, Ilm 2:7, Joh 17:2, 5:24, 3:15-16, 12:25, Room 2:7)

Vaikka Jumala on antanut ihmiselle oman järjen, ei ihmisjärki tee aina viisaita päätöksiä. Kautta maailmanhistorian ihminen on myös kapinoinut Jumalaa vastaan. (1 Moos 3, 4, 6, 32, 4 Moos 21:4-9, mm) Usko ei ole joka miehen, (2 Tess 3:2) mutta myös Jumalan oma kansa lankesi synteihin. Uskovainenkin erehtyy elämänsä aikana, mutta ei elä tietoisesti ja tahallisesti synnissä. (1 Joh 2:1)

Aina on ollut ihmisiä jotka halveksivat ja pilkkaavat armon Henkeä, (Matt 12:32, Luuk 12:10, Hebr 10:29) taivaan pyhyyksiä ja Jumalan palvelijoita. (Jes 52:5, Room 2:24, Ilm 13:6, 16:9, Jer 6:10) Heille ei riitä synnissä eläminen, he lisäksi pilkkaavat ja jopa vainoavatkin Herran omia. (Luuk 21:12, Joh 15:20, 2 Tim 3:12) Monista pilkkaajista on kuitenkin tullut totuuden tunnustajia ja julistajia. (Apt 9, 22:4)

Jeesus Kristus on kärsinyt eniten pilkkaa kirjanoppineiden, hallitusmiesten, vangitsijoittensa ja kansan pilkkaamana. (Matt 27:41, Luuk 16:14, 18:32, 22:63, 23:35, Matt 27:29,31,39, Ps 22:8, 69:20-21, 109:25, Mark 10:34)

Lopun aikana Jumalan palvelijat joutuvat julistamaan maailmalle sen synnin ja tulevan Jumalan tuomion. (Ilm 14:6, Juud 15, Matt 25:46, 2 Piet 2:9, Ilm 14:9-11, 21:8 ) Varoitusssanomaan suhtaudutaan pilkallisesti kuten suihtauduttiin muinoin myös profeettojen, Nooan ja Jeesuksen sanomaan. Viimeinen sukupolvikin väheksyy ja pilkkaa armon tarjouksen sanomaa. (Matt 24:37-40, 1 Piet 3:20) Jeesuksen tulon läheisyydessä on pilkkaajia ja Herran tulo yllättää heidät. (1 Tess 5:2-4, 2 Piet 3:3,10, 1 Tim 4:1-2, 2 Tim 3:1-2, Hebr 2:3, 12:25, Ilm 3:3, 16:15)

Ihmisten sokeus on sanoinkuvaamaton. Halukkaasti ihmiset hylkäävät Raamatun opetuksen ja profetiat, mutta halukkaasti ahmivat saatanan petoksia spiritismeineen. Ihmiset ovat valmiita luottamaan ennustajien ennustuksiin, ihmisoppeihin ja saatanan ihmetekoihin, (Ilm 13:13, 16:13-14) mutta hylkäävät Jumalan sanan ilmoituksen. Raamatun sanaan luottavia pidetään ymmärtämättöminä ja heikkoina kun sielunvihollisen ansat valtaavat paadutetun mielen. Jokainen Raamatun ennustus on toteutunut yksityiskohtiaan myöten, osa profetioista toteutuvat parhaillaan ja osa odottavat toteutumistaan yhtä varmasti kuin kaikki muutkin ovat toteutuneet.

Pilkkaaminen kuitenkin loppuu, ja jokainen saa nähdä kuka sanoo viimeisen sanan. (Ilm 6:15-17, Joel 2:11, Mal 3:2, Room 2:5, Room 1:18, Ilm 19:11-14, San 1:24-26, Matt 26:64, Jes 24)

Evankeliumi julistetaan koko maailmaan. Sitten tulee loppu. (Matt 28:19-20, Mark 13:10)