juutalaisuus palstalla, oli tämä kirjoitus.
>>"Löysin" hienoja kirjoituksia ja laitan tähän pari sellaista peräkkäin. Kannattaa lukea molemmat, niin saat hyvän käsityksen millaisessa suhteessa Israelissa elävät, niin Juutalaiset, Muslimit kuin Kristitytkin.
--------------------------------------------------
ZVI on puolanjuutalainen, natsien vainoista selvinnyt uskova, joka rohkeasti todistaa Jeesuksesta Messiaana tämän päivän Israelissa.
-----------------
ZVI ja Keskustelu Bussissa
Israelissa voi kohdata uuden yllätyksen joka päivä. Erään kerran saatoin vaimoani sairaalaan. Menimme bussilla, kuten yleensä aina kerran kuukaudessa. Hänen pitää käydä säännöllisesti kokeissa. Kokeet kestävät tunteja ja odotan sen ajan häntä. Odottaessani tapaan aina ihmisiä, joiden kanssa syntyy keskustelua Herrasta. Aina löytyy joku, joka haluaa puhua pitempäänkin.
Tällä kertaa en millään tahtonut uskoa mitä kohtasin. Bussissa oli joitakin ääriortodoksisia poikia, jotka ovat aina meitä vastaan ja haluavat tehdä Kristukseen uskovien elämän hankalaksi. He oikeuttavat sen sanomalla, että siten he ”pyhittävät Pyhän nimen”. Kun nämä ihmiset tulevat paikalle he alkavat heti fanaattisesti metelöidä. En ole niin nopea puhumaan omasta uskostani kuin mitä he ovat. Olin hiljaa ja katselin mitä tapahtuu.
Eräs vanhempi nainen alkoi huutaa pojille, ”Te olette pahimpia kiristäjiä, jotka maailma on koskaan tuntenut! Te myisitte rahasta kaiken Israelin maan!”
Alkoi kova väittely. Pojat sanoivat, ”Me tuomme ihmisille oman pyhän rabbimme hyvää sanomaa.”
Oma kärsivällisyyteni loppui siihen enkä voinut enää vaieta.
Oli kuin vihreä valo olisi syttynyt sanoen minulle, ”Katso Luuk.10:3. Siellä on kirjoitettu ’Menkää, katso, minä lähetän teidät niin kuin lampaat susien keskelle’.”
Niinpä sanoin noille pojille, ”Te kaikki joudutte iankaikkiseen rangaistukseen ja niin myös rabbinne, jotka tekevät itsestään pyhiä. Kaikki ovat yhtä syntisiä eikä niille, jotka taistelevat Jumalan käskyjä vastaan anneta anteeksi. He opettavat ihmisiä jatkamaan pahoilla teillään. Sellaiset eivät voi nähdä Herran valoa, vaan pysyvät pimeässä. Tiedättekö te ketä palvelette? Saatanaako?”
Koin suuren yllätyksen. Useimmat bussissa istuvat ihmiset yhtyivät siihen mitä sanoin.
Ääriortodoksit vastasivat, ”Me kutsumme paikalle poliisin, koska sanoit meidän palvelevan saatanaa. Syytät sellaisia pyhiä kuten meidän rabbimme.”
Ihmiset bussissa alkoivat huutaa yhteen ääneen näille ortodokseille, ”Tehkää niin, kutsukaa poliisi, sillä me kaikki olemme sitä mieltä, että saatanaa te palvotte.”
Kun äänet vaimenivat sanoin, että Jumala on valinnut meidät (Israelin) palvelijoikseen. Pyysin ihmisiä miettimään tarkoin, ketä nämä itseään valittuina pitävät ortodoksit palvelevat.
Sanoin, ”Kuten on kirjoitettu Jes.1:2: Minä kasvatin lapsia, sain heidät suuriksi, mutta he luopuivat minusta.”
Otin Raamattuni ja luin heille edelleen Jes.1:3, ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä.”
Ääriortodoksit kuuntelivat. He olivat hyvin kireitä ja tunnelma kiristyi edelleen luettuani tämän kohdan.
Puhuin heille, ”Te ette palvele Herraa. Mitä teette on hyvin pahaa ja silti pidätte itseänne Jumalan asialla olevina.”
Bussissa olevat ihmiset alkoivat sanoa, että ortodoksien ajamien lakiesitysten perusteella he itse ovat niitä, jotka pitäisi kivittää siitä, mitä aikovat tehdä muille.
Nuoret olivat hyvin vihaisia, etenkin minulle, ”Emme koskaan unohda sinua”, he huusivat.
Sanoin, että asuntoni ovi on aina auki ja kutsuin heidät saapumaan kylään milloin vain heille sopii.
”Tämä on minun tehtäväni Herran edessä”, sanoin, ”varoittaa ihmisiä kuten teitä. Te tulette ihmisten keskuuteen tuoden myrkkyä. Hesekielin kirjassa 33:7,9 on kirjoitettu: Minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi… jos sinä varoitat jumalatonta hänen tiestänsä, että hän kääntyisi siltä pois, eikä hän tieltänsä käänny, niin hän kuolee synneissänsä…”.
Jatkoin, ”Tuon ihmisille todellisen hyvän sanoman. En sitä väärää, mitä ns. pyhät rabbinne edustavat, vaan mistä Raamattu puhuu. Te jopa yritätte pimittää Herran sanaa ihmisiltä estämällä heitä tuntemasta totuutta Pelastajastamme, Messias Jeesuksesta. Mitä jakeita te kieltäydytte lukemasta? Niitä tärkeitä, jotka kuuluvat Jesajan kirjan lukuun 53. Raamattu puhuu Hänestä monissa kohdin, ei vain tässä luvussa. Te hylkäätte Jumalan Sanan, mutta mikään voima maailmassa ei voi tehdä tyhjäksi totuutta.”
Ortodoksit katsoivat minuun ja kysyivät, ”Tiedätkö mihin organisaatioon me kuulumme?”
Vastasin, ”Tiedän, te kuulutte saatanan organisaatioon, tulette maksamaan siitä korkean hinnan.”
Kun olin tehnyt selväksi, että uskon Jeesukseen ajattelin muidenkin bussissa olevien kääntyvän minua vastaan. Mutta toisin kävi. Kukaan ei tehnyt niin. Osaltaan siihen vaikutti, kun olin kertonut myös taistelleeni kaikissa Israelin sodissa aina vuodesta 1944 lähtien. Ortodoksit eivät mene armeijaan eivätkä puolusta Israelia. He lähinnä istuvat ja syövät laiskuuden leipää.
Kun olimme nousemassa bussista, nuoret yrittivät vielä uhkailla minua sanoen, ”Tämä ei jää tähän. Näemme sinut vielä jonakin päivänä.”
Sanoin, ”Hyvä on. Olette tervetulleita. Teidän pitää tulla tuntemaan totuus.
ZVI
------------------
Ja toinen tässä:
------------------
ZVI ja keskustelu arabien kanssa
Missä ei ole uskoa, siellä on taipumus vihaan. Näemme sen joka päivä kun arabit vapaaehtoisesti alkavat itsemurhaiskijöiksi. He odottavat sitä innokkaasti. Ne, jotka lähettävät heidät kuolemaan, kertovat heille taivaasta, jossa 72 neitsyttä ottaa heidät vastaan. Heille sanotaan, että heistä tulee pyhiä (shahid) kun tappavat meitä.
Lähellä asuinpaikkaani on monia arabikyliä. Herra on siunannut minua niin, että osaan puhua arabiaa. Kerta toisen jälkeen tapaan heitä ja keskustelemme. Lähelläni asuu arabeja, joiden kanssa olen elänyt 28 vuotta. Aiemmin he olivat ystävällisiä, mutta eivät enää. Heille on opetettu, että meitä pitää vihata.
Äskettäin aloin keskustella eräiden hyvin tuntemieni arabien kanssa siitä mitä nyt tapahtuu. He käyttäytyivät kuin suuret sankarit. Sanoin, että meidän on mahdollista elää sovussa ystävinä, eikä sitä ystävyyttä saada aikaan aseilla.
”Meidän pitää luottaa Herraan”, kerroin heille. ”Te luotatte johtajiinne jotka aikovat tehdä teistä itsemurhaiskijöitä. Kysykää johtajiltanne aikovatko he tehdä omista pojistaan eläviä pommeja.”
He kuuntelivat ja kysyivät, ”Kuinka voimme elää rauhassa, onko se mahdollista?”
Vastasin, ”Kyllä on. Mutta vain jos palvelemme elävää Jumalaa, ainoata, josta Raamattu kertoo, ainoata, josta sanotaan, ’ Mutta herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme” (Jes.53:6). Tämä ei tarkoita vain yhtä kansallisuutta, vaan jokainen, joka uskoo Häneen, saa anteeksiannon ja suuren rakkauden osakseen.
Yksi heistä kysyi, ”Missä niin lukee?”
”Raamatussa”, vastasin.
Hän protestoi, ”Se koskee vain juutalaisia.”
Kerroin heille, että puolet maailman väestöstä tuntee Raamatun, ei vain juutalaiset. Kristityt seuravaat sitä. Luin heille Joh.3:16, ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”
He tuntevat ihmisiä, jotka ovat työssä arabikristittyjen kanssa ja siksi tunnistivat jakeen. Eräs heistä sanoi äkkiä, ”Juuri tämän me kuulemme usein kristityiltä. Sinä olet juutalainen. Kuinka sinä tulit uskomaan tähän?”
”Olen uskonut yhteen suureen Jumalaan”, vastasin, ”Jokainen voi tulla Hänen tykönsä ja Hänen lapsekseen. Ei sotaväellä, eikä voimalla, vaan Hänen Henkensä kautta (Sak.4:6).
Näiden ihmisten kanssa puhuminen on vielä vaikeampaa kuin ääriortodoksijuutalaisten kanssa. Mutta velvollisuutemme on puhua Jumalan pelastuksesta. Kun puhuimme lisää arabeja saapui paikalle. Näytin heille Raamatusta, että meille ei sanota, ”mene ja tapa tullaksesi pyhäksi”. Jumala sanoo Matt.22:39, ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Kysyin, ”onko tämä mahdollista teille?”
”Jos rakastamme juutalaisia naapureitamme”, aloitti yksi heistä, ”niin huomenna he tappavat meidät.”
”Huomaa mitä sanot”, vastasin, ”johtajanne joihin luotatte, he tappavat teidät. He tekevät teistä itsemurhaiskijöitä. Ja te kuolette. Mutta heidän omasta perheestään kukaan ei kuole sillä tavoin. He myös opettavat teitä rukoilemaan vihan rukouksia toisia vastaan. Mutta me tiedämme, että Herrassamme ja Vapahtajassamme ei ole vihaa. Herra käskee meitä rakastamaan vihollisiamme ja siunaamaan niitä, jotka meitä vihaavat. En kuule sitä kun kuulen teidän toistavan ’tappakaa juutalaiset, karkottakaa heidät mereen!”
Nyt he pyysivät minua näyttämään, missä kohden Raamattua sanotaan, että Israelin maa kuuluu juutalaiselle kansalle. Luin heille 1.Moos.13:15, missä Jumala sanoo Aabrahamille, ”…kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.” Luin myös 2.Moos. 23 luvusta ja kerroin heille maan rajoista. He kuuntelivat entistä tarkemmin. Luin lisää kaiken mitä Herra sanoi Aabrahamille 1.Mooseksen kirjassa. Luin myös 5.Moos.7:6-8.
”Täällä ei mainita islamia”, sanoin. Näytin vielä psalmia 124, jossa sanotaan Herran olevan Israelin kanssa.
Näin, että pelkäsivät sanoa mitään. Joten sanoin, ”Tänään olemme puhuneet kuin ystävät. Miksi? Koska puhumme Herran nimessä.”
Yllätyksekseni he kiittivät minua.
ZVI
>>"Löysin" hienoja kirjoituksia ja laitan tähän pari sellaista peräkkäin. Kannattaa lukea molemmat, niin saat hyvän käsityksen millaisessa suhteessa Israelissa elävät, niin Juutalaiset, Muslimit kuin Kristitytkin.
--------------------------------------------------
ZVI on puolanjuutalainen, natsien vainoista selvinnyt uskova, joka rohkeasti todistaa Jeesuksesta Messiaana tämän päivän Israelissa.
-----------------
ZVI ja Keskustelu Bussissa
Israelissa voi kohdata uuden yllätyksen joka päivä. Erään kerran saatoin vaimoani sairaalaan. Menimme bussilla, kuten yleensä aina kerran kuukaudessa. Hänen pitää käydä säännöllisesti kokeissa. Kokeet kestävät tunteja ja odotan sen ajan häntä. Odottaessani tapaan aina ihmisiä, joiden kanssa syntyy keskustelua Herrasta. Aina löytyy joku, joka haluaa puhua pitempäänkin.
Tällä kertaa en millään tahtonut uskoa mitä kohtasin. Bussissa oli joitakin ääriortodoksisia poikia, jotka ovat aina meitä vastaan ja haluavat tehdä Kristukseen uskovien elämän hankalaksi. He oikeuttavat sen sanomalla, että siten he ”pyhittävät Pyhän nimen”. Kun nämä ihmiset tulevat paikalle he alkavat heti fanaattisesti metelöidä. En ole niin nopea puhumaan omasta uskostani kuin mitä he ovat. Olin hiljaa ja katselin mitä tapahtuu.
Eräs vanhempi nainen alkoi huutaa pojille, ”Te olette pahimpia kiristäjiä, jotka maailma on koskaan tuntenut! Te myisitte rahasta kaiken Israelin maan!”
Alkoi kova väittely. Pojat sanoivat, ”Me tuomme ihmisille oman pyhän rabbimme hyvää sanomaa.”
Oma kärsivällisyyteni loppui siihen enkä voinut enää vaieta.
Oli kuin vihreä valo olisi syttynyt sanoen minulle, ”Katso Luuk.10:3. Siellä on kirjoitettu ’Menkää, katso, minä lähetän teidät niin kuin lampaat susien keskelle’.”
Niinpä sanoin noille pojille, ”Te kaikki joudutte iankaikkiseen rangaistukseen ja niin myös rabbinne, jotka tekevät itsestään pyhiä. Kaikki ovat yhtä syntisiä eikä niille, jotka taistelevat Jumalan käskyjä vastaan anneta anteeksi. He opettavat ihmisiä jatkamaan pahoilla teillään. Sellaiset eivät voi nähdä Herran valoa, vaan pysyvät pimeässä. Tiedättekö te ketä palvelette? Saatanaako?”
Koin suuren yllätyksen. Useimmat bussissa istuvat ihmiset yhtyivät siihen mitä sanoin.
Ääriortodoksit vastasivat, ”Me kutsumme paikalle poliisin, koska sanoit meidän palvelevan saatanaa. Syytät sellaisia pyhiä kuten meidän rabbimme.”
Ihmiset bussissa alkoivat huutaa yhteen ääneen näille ortodokseille, ”Tehkää niin, kutsukaa poliisi, sillä me kaikki olemme sitä mieltä, että saatanaa te palvotte.”
Kun äänet vaimenivat sanoin, että Jumala on valinnut meidät (Israelin) palvelijoikseen. Pyysin ihmisiä miettimään tarkoin, ketä nämä itseään valittuina pitävät ortodoksit palvelevat.
Sanoin, ”Kuten on kirjoitettu Jes.1:2: Minä kasvatin lapsia, sain heidät suuriksi, mutta he luopuivat minusta.”
Otin Raamattuni ja luin heille edelleen Jes.1:3, ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä.”
Ääriortodoksit kuuntelivat. He olivat hyvin kireitä ja tunnelma kiristyi edelleen luettuani tämän kohdan.
Puhuin heille, ”Te ette palvele Herraa. Mitä teette on hyvin pahaa ja silti pidätte itseänne Jumalan asialla olevina.”
Bussissa olevat ihmiset alkoivat sanoa, että ortodoksien ajamien lakiesitysten perusteella he itse ovat niitä, jotka pitäisi kivittää siitä, mitä aikovat tehdä muille.
Nuoret olivat hyvin vihaisia, etenkin minulle, ”Emme koskaan unohda sinua”, he huusivat.
Sanoin, että asuntoni ovi on aina auki ja kutsuin heidät saapumaan kylään milloin vain heille sopii.
”Tämä on minun tehtäväni Herran edessä”, sanoin, ”varoittaa ihmisiä kuten teitä. Te tulette ihmisten keskuuteen tuoden myrkkyä. Hesekielin kirjassa 33:7,9 on kirjoitettu: Minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi… jos sinä varoitat jumalatonta hänen tiestänsä, että hän kääntyisi siltä pois, eikä hän tieltänsä käänny, niin hän kuolee synneissänsä…”.
Jatkoin, ”Tuon ihmisille todellisen hyvän sanoman. En sitä väärää, mitä ns. pyhät rabbinne edustavat, vaan mistä Raamattu puhuu. Te jopa yritätte pimittää Herran sanaa ihmisiltä estämällä heitä tuntemasta totuutta Pelastajastamme, Messias Jeesuksesta. Mitä jakeita te kieltäydytte lukemasta? Niitä tärkeitä, jotka kuuluvat Jesajan kirjan lukuun 53. Raamattu puhuu Hänestä monissa kohdin, ei vain tässä luvussa. Te hylkäätte Jumalan Sanan, mutta mikään voima maailmassa ei voi tehdä tyhjäksi totuutta.”
Ortodoksit katsoivat minuun ja kysyivät, ”Tiedätkö mihin organisaatioon me kuulumme?”
Vastasin, ”Tiedän, te kuulutte saatanan organisaatioon, tulette maksamaan siitä korkean hinnan.”
Kun olin tehnyt selväksi, että uskon Jeesukseen ajattelin muidenkin bussissa olevien kääntyvän minua vastaan. Mutta toisin kävi. Kukaan ei tehnyt niin. Osaltaan siihen vaikutti, kun olin kertonut myös taistelleeni kaikissa Israelin sodissa aina vuodesta 1944 lähtien. Ortodoksit eivät mene armeijaan eivätkä puolusta Israelia. He lähinnä istuvat ja syövät laiskuuden leipää.
Kun olimme nousemassa bussista, nuoret yrittivät vielä uhkailla minua sanoen, ”Tämä ei jää tähän. Näemme sinut vielä jonakin päivänä.”
Sanoin, ”Hyvä on. Olette tervetulleita. Teidän pitää tulla tuntemaan totuus.
ZVI
------------------
Ja toinen tässä:
------------------
ZVI ja keskustelu arabien kanssa
Missä ei ole uskoa, siellä on taipumus vihaan. Näemme sen joka päivä kun arabit vapaaehtoisesti alkavat itsemurhaiskijöiksi. He odottavat sitä innokkaasti. Ne, jotka lähettävät heidät kuolemaan, kertovat heille taivaasta, jossa 72 neitsyttä ottaa heidät vastaan. Heille sanotaan, että heistä tulee pyhiä (shahid) kun tappavat meitä.
Lähellä asuinpaikkaani on monia arabikyliä. Herra on siunannut minua niin, että osaan puhua arabiaa. Kerta toisen jälkeen tapaan heitä ja keskustelemme. Lähelläni asuu arabeja, joiden kanssa olen elänyt 28 vuotta. Aiemmin he olivat ystävällisiä, mutta eivät enää. Heille on opetettu, että meitä pitää vihata.
Äskettäin aloin keskustella eräiden hyvin tuntemieni arabien kanssa siitä mitä nyt tapahtuu. He käyttäytyivät kuin suuret sankarit. Sanoin, että meidän on mahdollista elää sovussa ystävinä, eikä sitä ystävyyttä saada aikaan aseilla.
”Meidän pitää luottaa Herraan”, kerroin heille. ”Te luotatte johtajiinne jotka aikovat tehdä teistä itsemurhaiskijöitä. Kysykää johtajiltanne aikovatko he tehdä omista pojistaan eläviä pommeja.”
He kuuntelivat ja kysyivät, ”Kuinka voimme elää rauhassa, onko se mahdollista?”
Vastasin, ”Kyllä on. Mutta vain jos palvelemme elävää Jumalaa, ainoata, josta Raamattu kertoo, ainoata, josta sanotaan, ’ Mutta herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme” (Jes.53:6). Tämä ei tarkoita vain yhtä kansallisuutta, vaan jokainen, joka uskoo Häneen, saa anteeksiannon ja suuren rakkauden osakseen.
Yksi heistä kysyi, ”Missä niin lukee?”
”Raamatussa”, vastasin.
Hän protestoi, ”Se koskee vain juutalaisia.”
Kerroin heille, että puolet maailman väestöstä tuntee Raamatun, ei vain juutalaiset. Kristityt seuravaat sitä. Luin heille Joh.3:16, ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”
He tuntevat ihmisiä, jotka ovat työssä arabikristittyjen kanssa ja siksi tunnistivat jakeen. Eräs heistä sanoi äkkiä, ”Juuri tämän me kuulemme usein kristityiltä. Sinä olet juutalainen. Kuinka sinä tulit uskomaan tähän?”
”Olen uskonut yhteen suureen Jumalaan”, vastasin, ”Jokainen voi tulla Hänen tykönsä ja Hänen lapsekseen. Ei sotaväellä, eikä voimalla, vaan Hänen Henkensä kautta (Sak.4:6).
Näiden ihmisten kanssa puhuminen on vielä vaikeampaa kuin ääriortodoksijuutalaisten kanssa. Mutta velvollisuutemme on puhua Jumalan pelastuksesta. Kun puhuimme lisää arabeja saapui paikalle. Näytin heille Raamatusta, että meille ei sanota, ”mene ja tapa tullaksesi pyhäksi”. Jumala sanoo Matt.22:39, ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Kysyin, ”onko tämä mahdollista teille?”
”Jos rakastamme juutalaisia naapureitamme”, aloitti yksi heistä, ”niin huomenna he tappavat meidät.”
”Huomaa mitä sanot”, vastasin, ”johtajanne joihin luotatte, he tappavat teidät. He tekevät teistä itsemurhaiskijöitä. Ja te kuolette. Mutta heidän omasta perheestään kukaan ei kuole sillä tavoin. He myös opettavat teitä rukoilemaan vihan rukouksia toisia vastaan. Mutta me tiedämme, että Herrassamme ja Vapahtajassamme ei ole vihaa. Herra käskee meitä rakastamaan vihollisiamme ja siunaamaan niitä, jotka meitä vihaavat. En kuule sitä kun kuulen teidän toistavan ’tappakaa juutalaiset, karkottakaa heidät mereen!”
Nyt he pyysivät minua näyttämään, missä kohden Raamattua sanotaan, että Israelin maa kuuluu juutalaiselle kansalle. Luin heille 1.Moos.13:15, missä Jumala sanoo Aabrahamille, ”…kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.” Luin myös 2.Moos. 23 luvusta ja kerroin heille maan rajoista. He kuuntelivat entistä tarkemmin. Luin lisää kaiken mitä Herra sanoi Aabrahamille 1.Mooseksen kirjassa. Luin myös 5.Moos.7:6-8.
”Täällä ei mainita islamia”, sanoin. Näytin vielä psalmia 124, jossa sanotaan Herran olevan Israelin kanssa.
Näin, että pelkäsivät sanoa mitään. Joten sanoin, ”Tänään olemme puhuneet kuin ystävät. Miksi? Koska puhumme Herran nimessä.”
Yllätyksekseni he kiittivät minua.
ZVI
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mahtavaa lukea, kuinka Jumala antaa rohkeuden ja viisauden julistaa evankeliumia vaikeissa tilanteissa. Huomaa kuinka Jumala johdattaa tilanteisiin, joihin pitää vain mennä mukaan. Uskoa siihen, että Jumala varjelee.
Miksi meille suomalaisille on vaikeaa julistaa evankeliumia omalla äidinkielellämme, omalle kansallemme? Meidän ei tarvitse pelätä että meidän kotimme räjäytettäisiin tai perheemme murhattaisiin. Tarvitsemme Jumalaa enemmän kuin koskaan, vain Hän voi antaa rohkeuden ja viisauden. Siinä olisi rukousaihetta itse kullekin.
uskova, vaeltaessaan missä tahansa, kun hetki on sopiva, niin Pyhä Henki julistaa totuutta nuhteeksi ja varoitukseksi ja rakennukseksi ja parannukseksi; mutta paljon on luopuneita, että harvoin tulee näitä hetkiä vastaan. niin monista ihmisistä, on kaikki hengellisyys kuollut, eikä sitä enää ole jäljellä pienintäkään jäännöstä, jonka takia tällaisille ihmisille, olisi aivan turha edes yrittää tuoda julki totuutta, koska se olisi kuin tyhjässä tilassa, yksin puhumista.
mutta rukoillaan ja pysytään vahvoina Hengessä ja totuudessa, jotta emme itse lankeaisi pois totuudesta, vaan voisimme jopa levittää sitä, tarpeen tullen.
siunausta
No oppipa poju nopeasti niksit, seuraavaksi kiksit!
http://www.infopackets.com/graphics/clipboard cut copy paste.gif