Mihin perustuu Saksan ylivertaisuus.
Saksa nousi johtavaksi valtioksi euroopassa jo ennen ensimmäistä maailmansotaa käytännössä täysin ilman siirtomaita.
Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa nujerrettiin, mutta ei mennyt kuin parikymmentä vuotta niin se taas haastoi käytännössä koko maailman.
Kun otetaan huomioon Saksan pieni väestö suhteessa muihin ja raaka-aineiden ja enrgiavarojen täydellinen puute, sekä pääomien puute sillä Saksa myös ryöstettiin ensimmäisen maailmansodan päätyttyä.
Sen lisäksi Saksa maksoi pitkään sotakorvauksia joka raunioitti talouden vuosiksi eteenpäin.
Siitä huolimatta Saksa nousi jälleen keskeiseksi valtioksi euroopassa.
Toisen maailmansodan jälkeen on Saksa jälleen noussut keskeiseksi valtioksi ja on itseasiassa EU:n selkäranka.
Ilman Saksan talousmoottoria ei EU olisi olemassakaan.
Itse katson Saksan ylivertaisuuden tulevan Saksalaisesta teknisestä tietotaidosta ja sen hyödyntämisestä.
Saksa nousi johtavaksi valtioksi euroopassa jo ennen ensimmäistä maailmansotaa käytännössä täysin ilman siirtomaita.
Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa nujerrettiin, mutta ei mennyt kuin parikymmentä vuotta niin se taas haastoi käytännössä koko maailman.
Kun otetaan huomioon Saksan pieni väestö suhteessa muihin ja raaka-aineiden ja enrgiavarojen täydellinen puute, sekä pääomien puute sillä Saksa myös ryöstettiin ensimmäisen maailmansodan päätyttyä.
Sen lisäksi Saksa maksoi pitkään sotakorvauksia joka raunioitti talouden vuosiksi eteenpäin.
Siitä huolimatta Saksa nousi jälleen keskeiseksi valtioksi euroopassa.
Toisen maailmansodan jälkeen on Saksa jälleen noussut keskeiseksi valtioksi ja on itseasiassa EU:n selkäranka.
Ilman Saksan talousmoottoria ei EU olisi olemassakaan.
Itse katson Saksan ylivertaisuuden tulevan Saksalaisesta teknisestä tietotaidosta ja sen hyödyntämisestä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
- ehkä yltiönationalismissa, eikä sitä tarvitse lietsoa. Kunhan pysyy kurissa.
Ensinnäkin on huomioitava Saksan maantieteellinen sijainti. Se ei sijaitse missään Euroopan reunalla. Sillä on suuntia, joihin lähteä laajenemaan.
Toiseksi Saksa ei maksanut ensimmäisen maailmansodan jälkeen kovin suurta osaa säädetyistä sotakorvauksista. Asiaan vaikutti muun muassa maailmanlaajuinen lama 1930-luvulla.
Kolmanneksi saksalaisten intoa kansallissosialismiin lisäsi ensimmäisen maailmansodan päätös. Saksa yksin leimattiin sotasyylliseksi ja Versaillesin rauhaa pidettiinkin yleisesti Saksassa häpeärauhana.
Neljänneksi myös Saksan historia saattaa selittää hieman sen nykyistäkin asemaa Euroopassa. Kaarle Suuren valtakunta 700-luvulla sekä yhdistynyt Saksan keisarikunta 1800-luvulla ovat ne ensimmäinen ja toinen valtakunta, mitkä kansallissosialismi näki esikuvinaan. Lisäksi voisi nähdä myös protestantismin vaikuttaneen saksalaisen mentaliteetin kehittymiseen. Jos vertaa kirkon ja valtion suhdetta katolisissa maissa protestanttisiin maihin, huomaa että protestanttisissa maissa on ollut paljon paremmat edellytykset kehittää taloutta.
Lopuksi mainittakoon että 1800-luvulla Bismarck osasi keskittyä olennaiseen. Muiden maiden kerätessä siirtomaita, oli tarinan mukaan Bismarck osoittanut Euroopan karttaa ja sanonut että siinä on hänen Afrikkansa.
Tuossa ei ole mitään uutta, eikä nuo syyt yksin voi selittää Saksan nousua vanhojen siirtomaavaltojen ohi euroopan keskeiseksi valtioksi.
Tuollainen selittely kertoo henkisestä laiskuudesta ja siitä ettei viitsi ajatella asioiden taustoja.
Itse analysoisin tilannetta vertailemalla kolmea keskeistä valtiota, eli Englantia, Ranskaa ja Saksaa keskenään ja sitä miten ne poikkeaa toisistaan kehitysvalintoja tehdessään.
Saksa päinvastoin kuin Englanti ja Ranska satsasi insinöörikoulutukseen yhteiskunnan taholta jo 1800 luvun lopulla, eli yhteiskunta maksoi koululaitoksia ja koulutsuta lahjakkaille köyhille tekiselle alalle.
Englannissa ja Ranskassa insinööriopiskelu tapahtui 1800 luvun lopulla yksityisissä kouluissa ja siksi mahdollista vain varsin varakkaille.
Tästä oli tietenki suora seuraus se, että Saksassa valmistui huomattavasti enempi lahjakkaita insinöörejä kuin näissä vanhoissa siirtomaavalloissa.
Näin Saksalla oli etu kun maailma teollistettiin ja teollisuudesta tuli tärkein kilpailutekijä kansakuntien kesken.
Englanti ja Ranska keskittyivät kehittämään kauppaansa siirtomaihin päin ja silloin astui pääosaan raaka-aine ja maataloustuotteet mitä siirtomaissa tuotettiin emämaiden markkinoille, tästä seurasi se että siirtomaiden kehitystaso jäi hyvin alhaiseksi eikä näistä siirtomaista ole tullut senkään jälkeen oikein elinkelpoisia kun ne itsenäistyi, ne on yhäkin raaka-aineiden ja maataloustuotteiden tuottajia maailmankaupassa.
Tämä valinta johti automaattisesti myös siihen, ettei siirtomaista syntynyt koskaan riittävän suuria markkina-aluieta emämailleen niiden tuotantoelämän tarpeisiin.
Tuossa ehkä muutamia pointteja miksi asiat on niinkuin ne on ...
varmaan muitakin syitä löytyy.
Hittoko, tuli paljon kirjoitusvirheitä ...
Siirtomaiden merkitys voimatekijöinä on voimakkaasti liioiteltu. Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta siirtomaiden merkitys 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa oli taloudellisesti emämailleen pieni. Erityisesti tämä pitää paikkansa tuoreiden hankintojen kohdalla, kuten Afrikassa. Siirtomaat ja niiden hankkiminen olivat lähinnä arvovaltakysymyksiä (kuten jatkossakin usein).
Muuten tässä on kyllä viitteitä oikeaan suuntaan. Yksi vahva syy Saksan menestymiseen oli tehokas tekninen koulutusjärjestelmä aina yliopistotasolla asti. Saksa nousi vanhempien teollisuusvaltojen ohi nimenomaan vaiheessa, jossa tiede ja teollisuus alkoivat pelata yhteen. Kemianteollisuus näin esimerkkinä. Eroja on kuitenkin muitakin. Saksa myöhäisempänä mukaanlähtijänä toimi aivan eri tavoin kuin läntisemmät kilpailijansa. Teollistuminen oli Saksassa valtiojohtoista hyvinkin vahvasti, ja nojasi paljon kartelleihin ja korporaatioihin. Saksan teollistumista onkin parempi verrata Venäjään (ennen vallankumousta) kuin Länsi-Eurooppaan.
Eikä saa koskaan unohtaa luonnonvaroja. Saksalla oli sopivia luonnonvaroja ja paljon. Ranskassa esiintymien sijainti oli huomattavasti epäkäytännöllisempi. Haittaa kummasti.
Myöhemmin rivissäolevaan kantaaottaen, kansanluonteella on merkitystä. Sen tarkempi erottelu on hankalaa. Mutta arvoilla ja kulttuurilla on väliä. Protestanttiset arvot toimivat kyllä Britanniassakin, samaten Alankomaissa. Näin ainakin.
Joo, olen suunnilleen samoilla linjoilla, mutta ilmeisesti esitin asian jotenkin epäselvästi.
Nimittäin vertauksella siirtomaihin tarkoitin sitä, että kun taloudet keskittyivät teollistamisen sijaan hyötymään siirtomaista ja rakentamaan siirtomaiden tuotantoelämän emämaan tarpeita tukevaksi, niin siitä seurasi se ettei teollisuuden merkitystä nähty tarpeeksi tärkeänä.
Näin ei myöskään siirtomaista muodostunut emämaan teollisuudelle riittävän suuria markkina-alueita, koska ostovoimaa ei siirtomaissa ollut.
Siirtomaissa keskityttiin plantaasitalouteen ja maataloustuotteiden tuontantoon.
Saksan talouselämä taas keskittyi teollistamiseen, koska siirtomaita ei ollut samassa määrin.
Itseasiassa Saksalaisille tuli ongelmaksi vanhojen siirtomaavaltojen pyrkimys suojella tulleilla omia talousalueitaan, korkeat tullit suojasivat tehotonta ja kilpailikyvytöntä teollisuutta siirtomaavalloissa, mutta omista siirtomaista ei tullut riittävän suuria markkinoita kuten jo edellä totesin näille samoille valtioille.
Eli Englanti ja Ranska olivat hävinneet pelin euroopan herruudesta jo 1900 luvun alkuun tullessa, siinä mielessä sodat olivat turhia.
Nyt on tullimuurit euroopan ulkopuolella suojelemassa Saksan etuja ja Saksa on se keskeinen valtio Euroopassa ...
Joo, olen suunnilleen samoilla linjoilla, mutta ilmeisesti esitin asian jotenkin epäselvästi.
Nimittäin vertauksella siirtomaihin tarkoitin sitä, että kun taloudet keskittyivät teollistamisen sijaan hyötymään siirtomaista ja rakentamaan siirtomaiden tuotantoelämän emämaan tarpeita tukevaksi, niin siitä seurasi se ettei teollisuuden merkitystä nähty tarpeeksi tärkeänä.
Näin ei myöskään siirtomaista muodostunut emämaan teollisuudelle riittävän suuria markkina-alueita, koska ostovoimaa ei siirtomaissa ollut.
Siirtomaissa keskityttiin plantaasitalouteen ja maataloustuotteiden tuontantoon.
Saksan talouselämä taas keskittyi teollistamiseen, koska siirtomaita ei ollut samassa määrin.
Itseasiassa Saksalaisille tuli ongelmaksi vanhojen siirtomaavaltojen pyrkimys suojella tulleilla omia talousalueitaan, korkeat tullit suojasivat tehotonta ja kilpailikyvytöntä teollisuutta siirtomaavalloissa, mutta omista siirtomaista ei tullut riittävän suuria markkinoita kuten jo edellä totesin näille samoille valtioille.
Eli Englanti ja Ranska olivat hävinneet pelin euroopan herruudesta jo 1900 luvun alkuun tullessa, siinä mielessä sodat olivat turhia.
Nyt on tullimuurit euroopan ulkopuolella suojelemassa Saksan etuja ja Saksa on se keskeinen valtio Euroopassa ...
Ei oikeastaan pitäisi puhua teollistamisesta, kun kyseessä ovat jo teollistuneet maat. Samanlaiset kehityssuunnat eivät olisi olleet mahdollisia varsinkaan Britanniassa. Britannian talous soveltui erittäin hyvin teollisen yhteiskunnan luomiseen ensimmäistä kertaa, valtiojohtoisesti sellaista tuskin olisi ollut mahdollista luoda. Sen sijaan yrittäjälähtöisyys ei toiminut myöhemmin yhtä hyvin, kuin valtiojohtoisuus.
Saksa tarvitsi ja hyötyikin suuresti tullimuureista. Ja oli myös niitä suuresti ylläpitävä maa. Valmiiksi teollistuneella Britannialla ei olisi ollut niille mitään tarvetta. Kun on huipulla, sopii liberalismi usein hyvin.
Saksa on ylivoimaisesti Euroopan merkittävin valtio, se on totta. Sen voi laskea vaikka talouden luvuilla, jos haluaa. Niillä ne sodatkin voitetaan.
Tulleja ylläpiti kyllä kaikki, mutta Saksa nimenomaan olisi tarvinnut vientiä muihin maihin, koska sillä ei ollut näitä "takamaita" mihin viedä tuotteitaan.
Itseasiassa tullimuureja pidetään ensimmäisen maailmansodan yhtenä syynä ...
Sillä kun yritysten toiminta on rajoittunut yhden tullialueen sisään, niin markkina-aluetta laajennetaan laaajentamalla aluetta eli valtiota.
Saksa ylläpiti tullimuureja pitkälti siksikin, että kehittyvä talous niitä tarvitsee. Teollistuminen on todella vaikeaa täydellisessä vapaakaupassa.
Tuo ei pidä paikkaansa, joillakin on vain halu nähdä Saksa jonkinlaisena perussyyllisenä tähän kehitykseen.
Ensimmäisen maailmansodan tärkein päämäärä oli Saksan yleisesikunnan tavoitteiden mukaan, juuri tullimuurien kaataminen.
Eli Saksa koki tullimuurit nimenomaan ongelmaksi itselleen ja halusi niistä eroon.
...Saksa se nimenomaan ensimmäisenä luopui vapaakaupasta (Joka siis yleinen käytäntö ainakin länsi-euroopassa 1800-luvun lopulla), olisikohan ollut niinkin aikaisin kuin 1879.
Esimerkiksi Britannia (luonnollisesti liberalismin suurimpana edustajana) luopui vapaakaupasta vasta 1931.
Voi kyllä se pitää. Eikä se liity mitenkään sotasyyllisyyteen. Talouden rakentaminen on vain kovin, kovin paljon helpompaa tullimuurien takana. Ja se, mitä Saksa (joka ei ole johdonmukainen, yksilönä käsiteltävä kokonaisuus) haluaa 1870-luvulla voi olla kovinkin eri asia, kuin se, mitä Saksa haluaa 1910-luvulla.
Vapaakauppa ei le koskaan ollut yleinen käytäntä missään osassa mailmaa, eikä myöskään Euroopassa.
USA:n historia on täynnä näitä kauppakiistoja, on "Bostonin teekutsut" yms, samoin Ruotsin historia on yhtä kaupan hallitsemista kauppaoikeuksineen ...
Mistä on tullut tälläinen käsitys, että vapaakauppa olisi ollut joku alkuperäinen tila, johon pitää palata.
Jopa USA:n sisällissota katsotaan kauppakiistojen todelliseksi syyksi, eikä mikään orjuus niinkuin "peruskoulussa" opetetaan.
...sinunkin hiukan tutustua 1800- ja 1900-lukujen taloushistoriaan?
Vaan joo, ei ollut alkutila, vaan kuten sanoin yleinen käytäntö osalla 1800-lukua.
Paras mahdollinen tila se (vapaakauppa) sen sijaan on.
Saksassa ei ole totuttu jäämään laakereille lepäämään ja odottamaan, että joku muu tuo leivän suuhun. Kyllä säästäväisyys ja rationaalisuus ovat osa preussilaista kansanperinnettä, sanoi kuka mitä tahansa. Ei toki Saksa pelkästään näitä hyveitä osaa; täytyy muistaa, että Suomi ja Japanikin olivat sodan jälkeen enemmän tai vähemmän maan tasalla ja Japanistakin tuli lyhyessä ajassa keskeinen talousmahti maailmaan.
Ei pidä myöskään unohtaa USA:n taloudellista tukea Länsi-Saksalle ja myös Japanille II maailmansodan jälkeen Marshall-avun muodossa. Se laittoi talousmoottorit käyntiin em. maissa.
Onhan tuossa moniakin syitä Saksan ja Japanin menestykseen, Marshall-apu hyvin merkittävänä, mutta eipä niitä jaksa ruveta kovin vakavissaan tässä analysoimaan. Nimittäin aina kun puhutaan kansanluonteesta, jota ei voida millään tavalla toteen näyttää, niin jokainen argumentti voidaan problematisoida.
Helvetti sentään vaan kuitenkin, että olisihan ne Suomellekin sitä apuaan jenkit antaneet, mutta eihän ne Suomessa sitä uskaltaneet/halunneet vastaanottaa.
Sotakorvaukset kuitenkin nöyrästi makseltiin. Että siitä Suomen menestykselle vielä lisägrediitit. Ei voi ainakaan sanoa, että muut ovat Suomen jaloilleen auttaneet ja työt tulleet tekemään.
Tämä paljon puhuttu Marshall apu oli puhadasta bisnestä.
Toisen maailmasodan jälkeen USA:lla oli hallussaan 55 %:tia maailman kultavarannoista.
USA:N piti muuttaa teollisuustuotantantonsa sotateollisuudesta siviiliteollisuudeksi, silloin keksittiin Marshall apu.
Eli USA lainasi rahat Euroopan ja Japanin jälleenrakentamiseen, sillähän oli valtavat kultavarannot sodan jälkeen eli se oli mahdollista koska varat oli olemassa.
Laina sidottiin ostoihin USA:sta, eli rahaa ei annettu suoraan vaan valtioilla oli mahdollisuus ostaa velaksi jenkkiteollisuudelta ja varsinaisen maksun suoritti USA:n valtio itse teollisuudelle, näin Eurooppalaiset ja Japani itseasiassa velkaantuivat USA:lle.
Se oli näppärä tapa rahoittaa teollisuuden muutos sotateollisuudesta siviiliteollisuudeksi, sekä sijoittaa sotasaaliina saatu kultavaranto tuottavasti.
Amerikkalainen talouselämä sai myös melkoisen etumatkan muihin maihin nähden ...
Totta on toki se, että Länsi-eurooppa ja Japani hyötyivät tästä huomattavasti nopeampana talouskasvuna kuin oli Itä-euroopassa, mutta USA:lle se oli puhdasta bisnestä.
kuin todellista apua. Esim. Saksalle palautettiin Marshall-avun muodossa vain pieni osa sieltä jo otetuista korvauksista.
Ranskaa, Britanniaa ja Hollantia USA halusi auttaa helpottaakseen näiden taloudellista taakkaa toisen MS:n jälkeen puhjenneiden siirtomaasotien hoidossa (Indonesia, Malesia, Vietnam).
-----Kun otetaan huomioon Saksan pieni väestö suhteessa muihin ja raaka-aineiden ja enrgiavarojen täydellinen puute, ------
Ei raaka-aineiden puute täydellinen ollut. Oli niitä sillä itselläänkin ja Ruotsista sai lisää koko sodan ajan. Myös hiiltä löytyi runsaasti.