Kuka maksaa maakaupan lohkomiskulut

Samaa mieltä. Ja usein vielä eri paikkakunnalta oleva.

lohkokiinteistö? se myyjän vai ostajan pala?

maallinenöö kirjoitti:

lohkokiinteistö? se myyjän vai ostajan pala?

:)
:)

Kerrotko vähän perusteluita miten myyjä hyötyy lohkomisesta? Entäs silloin, kun myyjä on joku muu kuin nykyinen kantakiinteistön omistaja? Määräätkö maksua rajanaapurille silloin kun vanha raja avataan ilman rajankäyntiä (lohkomisestahan on silloin hyötyä myös hänelle)?

Mitenkä käy lakisääteisen panttioikeuden kanssa jos laskua lähdetään ositelemaan ja se jää kiinteistöltä alle kirjaamisrajan? Maksuhan määrätään aina muodostettavalta kiinteistöltä.

??? kirjoitti:

Kerrotko vähän perusteluita miten myyjä hyötyy lohkomisesta? Entäs silloin, kun myyjä on joku muu kuin nykyinen kantakiinteistön omistaja? Määräätkö maksua rajanaapurille silloin kun vanha raja avataan ilman rajankäyntiä (lohkomisestahan on silloin hyötyä myös hänelle)?

Mitenkä käy lakisääteisen panttioikeuden kanssa jos laskua lähdetään ositelemaan ja se jää kiinteistöltä alle kirjaamisrajan? Maksuhan määrätään aina muodostettavalta kiinteistöltä.

Lue lisää

No mielestäni myös myyjän etu on se että myyty määräala erotetaan emätilasta ja että määräalan rajat tulee asianmukaisesti määriteltyä ja maastoon merkittyä sekä pinta-ala mitattua. Ennen lohkomista nuo asiat eli rajat ja pinta-ala on aina vähän epävarmoja asioita. Lohkomisessa tulee myös tie, rasite ja kulkuasiat määriteltyä eli selvitettyä se kuka kulkee mistäkin ja kuka saa tai keneen kohdistuu mahdolliset muut emätilalla olevat rasitteet. Mielestäni näiden epäselvyyksien selvittämisestä hyötyy selkeästi myös emätilan omistaja.

Kun vanha raja avataan ilman rajankäyntiä en määrää maksua naapuritilan omistajalle koska raja ainakaan maanmittauksellisessa mielessä epäselvä. Periaatteessa ajatuksesi rajanaapurin osallisuudesta rajanavaamiseen sinänsä on ihan mielenkiintoinen. Ongelmaksi muodostuisi kuitenkin lohkomisissa tuon maksuosuuden määrittely kun lohkomista ei velota työajan mukaan vaan pitäisi pitää jonkinlaista omaa kirjanpitoa siitä kuinka paljon aikaa on käytetty tuohon rajan avaamiseen. Sitäpaitsi vakiintunut käytäntö taasen on selkeästi sellainen että pelkkä rajan avaaminen ilman sen käyntiä ei tee rajasta epäselvää niin että naapuri voitaisiin velvoittaa osallistumaan kustannuksiin.

Jos lasku ositellaan niin että se jää per kiinteistö alle kirjaamisrajan niin sitä ei kirjata. Tämä on normaalia toimintaa silloin kun muodostetaan useita tiloja samassa lohkomisessa jossa hyvinkin kiinteistökohtainen kirjaamisraja saattaa jäädä ylittymättä ja ennenkaikkea näin tapahtuu muissa toimituksissa, kuten vesijätön lunastuksissa ja rajankäynneissä jos maksuvelvollisia tiloja on useita niin useinkin tuo lakisääteisen panttioikeuden raja jää saavuttamatta ja silloin millekään kiinteistölle ei kirjata lakisääteistä panttioikeutta.

No pakko rehellisyyden nimissä sanoa että ei ole vielä tullut vastaani sellaista lohkomista jossa olisin joutunut miettimään hyödyn jakautumista myyjän ja ostajan kesken. Vain erääseen perinönjakokirjaan perustuvassa lohkomisessa on tapahtunut niin ettei lohkomiskulujen maksajaa oltu sovittu ja kun kiinteistö siinä kaikenlisäksi jaettiin pinta-alaltaan lähes yhtä suuriin osiin niin katsoin että myös kantatila hyötyy lohkomisesta ja osallistuu samalla tavoin lohkomiskuluihin kuin muutkin. Kukaan ei ole vielä valittanut (valitusaikaa on vielä vähän jäljellä mutta kantatilan omistajat eivät olleet paikalla eivätkä ole kyselleet toimituksen perään joten he eivät ole myöskään saaneet tietoa mitä toimituksessa on päätetty joten tuskin he valittavatkaan).

Toimituskustannusten osittelusta on varmaan joskus valitettu. Minulla ei ole tietoa mitä maaoikeus olisi päättänyt lohkomisen kustannusten jaosta normaalistta myyntitilanteessa jos niistä ei ole saantokirassa sovittu. Tämä varmaan johtunee siitä että maaoikeuden päätöksiä on aika heikosti minnekään koottu. Ne löytyvät ainoastaan aikajärjestyksessä maaoikeuksien kanslioista (sekä maaoikeusinsinöörin päästä :-) Itse tosin uskon että jos toimitusinsinööri on asian hyvin perustellut niin maaoikeudella on aika pienet eväät lähteä muuttamaan lopputulosta kun itse laki on aika epäselvä tässä. (toisaalta he voivat myös muuttaa sitä selvästi ihan minne tahtovat perustellen vain niin että katsovat että hyöty ei jakaudu, perusteluista huolimatta, siten kuin toimitusinsinööri on katsonut.

Korkeimmalta oikeudelta en ole löytänyt taasen yhtään ennekkotapausta mistään kustannusten osittelusta KML:n aikana (enkä kyllä JL:n aikanakaan). Myöskään MML:n ohjeista (esim. toimitusmenettelyn käsikirja) ei ole puhuttu mitään miten lohkomisessa katsotaan hyödyn jakautuvan (siellä puhutaan vain että kustannukset ositellaan hyödyn mukaan).

No ehkä joskus minulle tulee sellainen tapaus jossa laitettuani kantatilan omistajan maksamaan kun mitään kauppakirjassa ei ole sovittu eikä lohkotilan omistaja toimituksessa ilmoita maksavansa lohkomisen, kantatilan omistaja siitä valittaa maaoikeuteen ja nähdään mitä se päättää. Sitä tosin varmaan saanee odototella kun en juuri uusia lohkomisia rupea tekemään vaan uudet toimitukseni ovat ns. muita toimituksia.