Karjalaisia oli Karjalan väestöstä 1900 luvun alussa noin 90 %:tia koko väestöstä.
Tänäpäivänä Karjalan väestöstä on Karjalaisia noin 16 %:tia.
Nyt näyttää siltä, että Karjalaiset on häviämässä kansakuntien joukosta.
Onkohan karjalaisilla enää mitään mahdollisuutta välttää sukupuuttoon kuoleminen, itse en oikein usko että on ...
Tänäpäivänä Karjalan väestöstä on Karjalaisia noin 16 %:tia.
Nyt näyttää siltä, että Karjalaiset on häviämässä kansakuntien joukosta.
Onkohan karjalaisilla enää mitään mahdollisuutta välttää sukupuuttoon kuoleminen, itse en oikein usko että on ...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Karjala on hyvä esimerkki siitä, miten Suomalaisille olisi käynyt jos punaiset olisivat voittaneet 1918 tai Neuvostoliitto olisi päässyt läpi 1939-44.
mitäs tuo muka meinasi?Punasiet voittaneet?mitä siitä olisi sitten muka seurannut?
Karjalassa käytiin samaa sisällis-sotaa kuin Suomessakin, lopputulos oli vain eri sillä siellä punaiset voittivat.
Eli mitä oli todistettava ...
geenipankki. Tännehän niitä sodan jälkeen änkesi pilvin pimein. Nyt siis pitää kieltää seka-avioliitot suomalaisten ja karjalaisten välillä. Parhaita yksilöitä voisi kloonata. Eiks muuten esim. Mara Ahtisaari ole karjalaistaustainen? Mara vaan päästettävä irti nuorten, vetreiden karjalaistyttöjen keskelle ja pian on Suomi pullollaan karjalaisia melkein-nobelisteja.
Niiden lapsien nimien alkukirjaimista pitäisi muodostua lyhenne MOKA, kuten Marallakin. Olisi aika jämerää esitellä maailmalle kokonaista MOKA-kansaa!
myös norjalainen. Hänen joku esi-isänsä tuli maahanmuuttajana Kotkaan Gutzeitin sahalle asiantuntijatehtäviin. Ottivat myöhemmin itselleen suomenkielisen sukunimen, mutta veljeksistä joku jätti norjalaisen nimensä.
Mara on syntynyt Viipurissa, Karjalan poikia.
Karjalaisen kielen ja kulttuurin suurin vahinko tapahtui, kun asukkaat asetettiin Suomeen asumaan sotien jälkeen.
Keskelle suomalaista kulttuuria.
Ei karjalainen kulttuuri voinut säilyä hajalleen ripoteltuna valtaväestön keskelle.
Sotien jälkeen karjalaisuus on edes hieman elpynyt Karjalan Tasavallassa. Ja varsinkin viime vuosina tasavallan hallitus on käynnistänyt tukitoimia karjalaisen kielen elvyttämiseksi.
Suomessa karjalan kieli on kohdannut katasrofin. Sitä ei ole koskaan opetettu kouluissa. Vertailun vuoksi ruotsi on ollut pakollinen kieli, vaikka sitä äidinkielenään puhuvien määrä on ollut pienempi, mitä karjalaisten määrä sotien jälkeen.
Olemme kohdelleet karjalaisia todella huonosti.
Karjalan kieltä opetetaan nykyisin edes jossain määrin Karjalan Tasavallan kouluissa. Tosin on vaikea kuvitella, että sillä olisi enää suurta merkitystä kielen säilymisen kannalta tulevaisuudessa.
"Karjalaisen kielen ja kulttuurin suurin vahinko tapahtui, kun asukkaat asetettiin Suomeen asumaan sotien jälkeen.
Keskelle suomalaista kulttuuria.
Ei karjalainen kulttuuri voinut säilyä hajalleen ripoteltuna valtaväestön keskelle. "
Pakkoluovutetun alueemme kulttuuri oli nimenomaan suomalaista kulttuuria. Eikös sitten hämäläisten, savolaisten ym. kulttuuri ole samalla tavalla suomalaista kuin Laatokan Karjalan ja Karjalan kannaksen suomalaisten? Varmasti on. Olisiko Ressun mielestä näiden suomalaisten (karjalaisten) pitänyt jäädä odottamaan pakkosiirtoa Siperiaan??
Hävisikö karjalan kieli sotien jälkeen?
Ihmiset siirrettiin, kieli, sekä kulttuuri hävisivät muutamassa vuosikymmenessä.
Se hävisi nimenomaan Suomessa, suomalaisten toimesta.
Suomessa ei huolehdittu karjalan kielen ja kulttuurin säilymisestä.
Luovutetujen alueiden kulttuuri ja kieli ei ollut suomalaista. Itseasiassa suomalaista kulttuuria ei ollut olemassakaan. Oli vain heimojen kieltä, murretta ja tapakulttuuria. Savolaisten, hämäläisten jne.
Suomalaista kulttuuria ei ollut ehtinyt edes muodostua parinkymmenen itsenäisyysvuoden aikana.
Pakkosiirto Siperiaan? Kaukaa haettu.
Suomessa ei välitetty karjalaisista. Asenne oli suunnilleen se, että karjalaiset ovat "rajaryssiä", neljännen luokan kansalaisia. Siitä on todisteita jo talvisodan alusta.
Ei karjalaisten kielestä tarvinnut välittää. Kuolkoon koko kieli.
Siitä ei välitetä vielä tänä päivänäkään Suomessa. Jotkut historioitsijat ehkä.
Suuren vähemmistön kieli on tuhoutunut suomalaisten välinpitämättömyyden vuoksi.
"Hävisikö karjalan kieli sotien jälkeen?"
Karjalan murre ei ole havinnyt mihinkään. Karjalan kieltä taas puhutaan Aunuksem ja Vienan Karjalassa.
"Luovutetujen alueiden kulttuuri ja kieli ei ollut suomalaista. Itseasiassa suomalaista kulttuuria ei ollut olemassakaan."
"Luovutetun alueen kulttuuri oli IHAN SAMANLAISTA suomalaista heimojen tapaa ja kulttuuria ja paikallismurretta, mitä vastavasti edustavat hämäläiset, savolaiset jne.. Karjalaiset asuivat alueellaan, mikä halkaistiin kahtia, ja suurin osa siitä jäi uuden rajan taakse.
"Pakkosiirto Siperiaan? Kaukaa haettu. "
Ei varmasti ole. Virossa virolaiset jöivät paikalleen, kun NL miehitti sen: kymeniätuhansia virolaisia kyyditettiin Siperiaan ja tapettiin."
Oli vain heimojen kieltä, murretta ja tapakulttuuria. Savolaisten, hämäläisten jne.
Suomalaista kulttuuria ei ollut ehtinyt edes muodostua parinkymmenen itsenäisyysvuoden aikana.
"
"Suomessa ei välitetty karjalaisista. Asenne oli suunnilleen se, että karjalaiset ovat "rajaryssiä", neljännen luokan kansalaisia. Siitä on todisteita jo talvisodan alusta. "
Tämä pitää osittain paikkansa.
Karjalan kielen häviämisellä tarkoitin juuri sitä, että karjalan kieli on hävinnyt lähes tyystin nimenomaan Suomessa. Kieli on hävinnyt, vaikka karjalaisista valtaosa siirrettiin Suomeen. Kielestä ja kulttuurista ei huolehdittu. Sitä pidän meidän suomalaisten "suurena syntinä".
Kyllä tietysti alueet jäivät uuden rajan taakse, mutta väestö siirrettiin Suomeen.
Karjalan kieltä opetetaan Karjalan Tasavallan kouluissa mm. Aunuksessa. Mutta kielen kannalta se saattaa olla jo liian myöhäistä.
Karjalan kielen opettaminen on aika vaikeaa, koska kieli ei ole "kirjoitettua" kieltä. Sillä ei ole kielioppia.
Eestiläisten "kuljetukseen" ja tuhoamiseen oli selkeä syy. Tai on kyllä myönnettävä, että sama "syy" olisi koskenut osittain myös karjalaisia.
Karjalan Tasavallassa opetetaan myös suomen kieltä. Ei kouluissa, mutta tavallaan "kansalaisopistoissa".
"Satunnaisena matkailijana" tapasin kerran Vieljärvellä erään paikallisen asukkaan, joka puhui erittäin hyvää suomea. Noin 30-vuotias venäläinen, mutta kertoi oppineensa suomea "aikuisopetuksessa".
Tämä kielikysymys askarruttaa minua suuresti. Oikeastaan olen vähän kateellinen Karjalan Tasavallan koululaitokselle. Me yltäkylläisessä Suomessa emme ole pystyneet samaan mitä Karjalan Tasavallassa.
Epäilen, että karjalaisia on "sorrettu" Suomessa sotien jälkeen.
Karjalan kieli ei ollut evakoiden kieli. Evakoiden kieli oli suomi, mutta karjalanmurteella. Samalla tavoin, kuten esim. hämäläisillä hämeen murre. Ressu yrittää tehdä evakoista erillistä kansaa, muka että Suomella ei olisi oikeutta Karjalaan.
On todella harmi Vienan ja Aunuksen karjalaisten kannalta, että heimosodissa emme menestyneet.
Jos silloin olisi raja saatu kulkemaan kolmen kannaksen välissä olisi karjalainen kansa ja kulttuuri vieläkin voimissaan.
Täällä riittää aina arvostelua siitä, että Suomalaiset yrittivät liittää Suomensukuisia kansoja yhteen kolmen kannaksen tälle puolen. Kun tämä ei onnistunut, on Suomen sukuista väestöä jäljellä Karjalan tasavallassa enään noin 10% väestöstä. Etninen puhdistus on tapahtunut ja kulttuuri tuhottu. Venäläiset, jotka ei karjalaisten tapaan ole alkuperäisasukkaita ovat tämän suorittaneet ja he asuttavat nyt Itä-Karjalaa.
Harmi ettei heimosotia voitettu.
Heimosotia käytiin Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Rikottiin tehtyä sopimusta.
Se oli suuri virhe. Siitä saatiin ehkäpä maksaa talvisodan syttymisenä. Sitä maksetaan vielä tänä päivänäkin.
Aivan sama, missä raja olisi, kunhan se olisi saavutettu sopimalla. Pakkoraja aiheuttaa aina levottomuutta ja halua muutokseen. Se ei ole pysyvä raja. Kolme kannasta (tai neljä) on siinä mielessä aivan hyvä.
Kielen ja kulttuurin säilymisen ja kehittymisen kannalta kansallisvaltio olisi ollut edullinen ratkaisu. Valitettavasti me suomalaiset olemme aina olleet häviävän pieni kansakunta koillisen Euroopan äärinurkassa.
Sodan jälkeen olemme todella tehokkaasti tehneet työtä karjalaisen kulttuurin tuhoamiseksi.
Olisiko joku muu malli karjalaisten asuttamiseksi ollut parempi?
Sijoittamalla karjalaiset yhtenäiseen alueeseen vaikkapa Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalan eteläosiin? Vaihtoehtoisena mallina ns. "ripotteluun".
"Vennamolainen" malli ei ehkä sittenkään ollut paras.
Alkuperäinen kirjoitus koski kyllä Karjalan tasvallan väestöä ja sen muutoksia, ei Suomen Karjalan väestöä.
Ne on aivan eri ryhmiä, ei Aunus ja Viena ole koskaan kuuluneet Suomeen.
Eikä Karjalan tasavallan väestön tuhoaminen ole Vennamon töitä ...
Vaan Stalinin.
Heimosodat hävittiin vain osittain, sillä näitä valkoisia vapautusarmeijoitahan perustettiin kolme kappaletta.
Ensimmäinen porukka lähti Viroon ja siellä tuli voitto ja vapaus.
Toinen porukka lähti Karjalaan, siellä ei menestystä tullut koska paikallinen väki ei tukenut hanketta.
Kolmas porukka meni Petsamoon, joka vallattiin ja saatiin yhteys jäämerelle. ( alue liitettiin Suomeen 1920 )
Wallenius olisi mennyt paljon pitemmällekkin, mutta ei saanut lupaa hallitukselta, itseasiassa Wallenius olisi halunnut vallata koko Kuolan niemimaan.