Seurakunta on niiden uskovien yhteisö, jotka tunnustavat Jeesuksen Kristuksen Herraksi ja Vapahtajaksi. Vanhan testamentin aikana eläneen Jumalan kansan jatkona meidät on kutsuttu ulos maailmasta ja me liitymme toisiimme jumalanpalvelusta ja seurakunnallista yhteyttä varten saadaksemme opetusta Jumalan sanasta, viettääksemme Herran ehtoollista, palvellaksemme koko ihmiskuntaa ja julistaaksemme evankeliumia kaikkialla maailmassa. Seurakunta saa arvovaltansa Kristukselta, joka on ihmiseksi tullut Sana, ja Raamatusta, joka on kirjoitettu Sana.
Seurakunta on Jumalan perhettä; sen jäsenet, jotka Jumala on ottanut lapsikseen, elävät uuden liiton perustalla. Seurakunta on Kristuksen ruumis, uskon yhteisö, jonka päänä on itse Kristus. Seurakunta on morsian, jonka puolesta Kristus kuoli voidakseen hänet pyhittää ja puhdistaa. Voittoisassa paluussaan Kristus asettaa eteensä kirkastetun seurakunnan, kaikkien aikojen uskolliset, hänen verellään ostetut, joissa ei ole tahraa eikä ryppyä, pyhän ja moitteettoman seurakunnan. (1.Moos. 12:3; Ap.t. 7:38; Ef. 4:11-15; 3:8-11; Matt. 28:19,20; 16:13-20; 18:18; Ef. 2:19-22; 1:22,23; 5:23-27; Kol. 1:17,18.)
12. Jäännös ja sen lähetystehtävä
Kaikkien aikojen yleismaailmalliseen seurakuntaan kuuluvat kaikki, jotka todella uskovat Kristukseen, mutta viimeisinä päivinä, laajalle levinneen luopumuksen aikana, on kutsuttu esiin jäännös, joka noudattaa Jumalan käskyjä ja uskoo Jeesukseen. Tämä jäännös ilmoittaa tuomion ajan koittaneen, julistaa pelastusta Kristuksessa ja kaiuttaa hänen toisen tulemuksensa lähestymistä.
Tämän julistuksen vertauskuvina ovat Ilmestyskirjan 14. luvun kolme enkeliä; sen kanssa samanaikaisesti on taivaassa käynnissä tuomiotoimi, ja maan päällä julistus johtaa parannukseen ja uskonpuhdistukseen. Jokaista uskovaa kutsutaan osallistumaan henkilökohtaisesti tähän maailmanlaajuiseen todistamiseen. (Ilm. 12:17; 14:6-12; 18:1-4; 2.Kor. 5:10; Juud. 3,14; 1.Piet. 1:16-19; 2.Piet. 3:10-14; Ilm. 21:1-14.)
13. Yhteys Kristuksen ruumiissa
Seurakunta on yksi ruumis, mutta siinä on monta jäsentä, jotka on kutsuttu kaikista kansoista, heimoista, kielistä ja maista. Kristuksessa olemme uutta luomakuntaa; rotua, kulttuuria, koulutusta ja kansallisuutta koskevien erilaisuuksien tai eron ylhäisen ja alhaisen, rikkaan ja köyhän, miehen ja naisen välillä ei tule erottaa meitä toisistamme.
Olemme kaikki samanarvoisia Kristuksessa, joka on liittänyt meidät yhdessä Hengessä yhdeksi yhteisöksi hänen kanssaan ja toistemme kanssa; meidän tulee palvella toisiamme ja saada palvelua toisiltamme varauksitta ja puolueettomasti. Raamatun ilmoitus Jeesuksesta Kristuksesta on antanut meille saman uskon ja toivon, ja esitämme tämän yhteisen todistuksemme kaikille. Tämän yhteyden lähtökohtana on meidät lapsikseen ottaneen kolmiyhteisen Jumalan ykseys. (Room. 12:4,5; 1.Kor. 12:12-14; Matt. 28:19,20; Ps. 133:1; 2.Kor. 5:16,17; Ap.t. 17:26,27; Gal. 3:27,29; Kol. 3:11- 15; Ef. 4:1-6,14-16; Joh. 17:20-23.)
14. Kaste
Kasteessa tunnustamme uskomme Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen ja todistamme kuolemastamme synnille ja tarkoituksestamme vaeltaa uudessa elämässä. Siten me tunnustamme Kristuksen Herraksi ja Vapahtajaksi, liitymme hänen kansaansa ja meidät otetaan jäseniksi hänen seurakuntaansa. Kaste on vertauskuva yhteydestämme Kristukseen, syntiemme anteeksiantamisesta ja Pyhän Hengen vastaanottamisesta. Kaste tapahtuu veteen upottamalla ja sen edellytyksenä on kastettavan antama vakuutus uskostaan Jeesukseen ja synnistä kääntyminen. Kaste seuraa Raamatun opettamista ja sen opetusten vastaanottamista. (Room. 6:1-6; Kol. 2:12,13; Ap.t. 16:30-33; 22:16; 2:38; Matt. 28:19,20.)
15. Herran ehtoollinen
Herran ehtoollisella osallistumme Jeesuksen ruumiin ja veren vertauskuvista ja siten ilmaisemme uskomme häneen, Herraamme ja Vapahtajaamme. Ehtoollisessa Kristus on läsnä kohdatakseen ja vahvistaakseen kansaansa. Siitä osallistuessamme me iloiten julistamme Herran kuolemaa siihen asti, kun hän tulee takaisin. Ehtoolliselle valmistautumiseen kuuluu itsetutkistelu, katumus ja synnintunnustus.
Mestari asetti jalkainpesun palveluksen kuvaamaan toistuvaa puhdistusta, ilmaisemaan halukkuutta toistensa palvelemiseen Kristuksen kaltaisessa nöyryydessä ja yhdistämään sydämemme rakkaudessa. Ehtoollispalvelus on avoin kaikille uskoville kristityille.(1.Kor. 10:16,17; 11:23-30; Matt. 26:17-30; Ilm. 3:20; Joh. 6:48-63; 13:1-17.)
16. Hengelliset lahjat ja palveluvirat
Jumala lahjoittaa seurakuntansa kaikille jäsenille kaikkina aikoina hengellisiä lahjoja, joita jokaisen jäsenen tulee käyttää rakastavassa palvelutyössä seurakunnan ja ihmiskunnan yhteiseksi hyödyksi. Näihin lahjoihin, joita Pyhä Henki jakaa kullekin jäsenelle niin kuin tahtoo, kuuluvat kaikki kyvyt ja palveluvirat, joita seurakunta tarvitsee täyttääkseen Jumalalta saamansa tehtävät.
Raamatun mukaan niihin sisältyvät lahjat uskoa, parantaa, profetoida, julistaa, opettaa, hallita; niihin kuuluu sovituksen virka, myötätunto ja itsensä uhraava rakkauden palvelus ihmisten auttamiseksi ja rohkaisemiseksi. Jotkut jäsenet Jumala kutsuu Hengen varustamina tehtäviin, jotka seurakunta tunnustaa ja jotka ovat luonteeltaan pastoraalisia, evankelioivia, apostolisia ja opetusvirkoja. Niitä tarvitaan erityisesti varustamaan jäseniä palvelukseen, kasvattamaan seurakuntaa hengelliseen kypsyyteen ja edistämään yhteyttä uskossa ja Jumalan tuntemuksessa.
Kun jäsenet Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina käyttävät näitä hengellisiä lahjoja, seurakunta varjeltuu väärien oppien turmiolliselta vaikutukselta, saa kasvunsa Jumalalta ja rakentuu uskossa ja rakkaudessa. (Room. 12:4-8; 1.Kor. 12:9-11,27,28; Ef. 4:8,11-16; Ap.t. 6:1-7; 1.Tim. 3:1-13; 1.Piet. 4:10,11.)
Seurakunta on Jumalan perhettä; sen jäsenet, jotka Jumala on ottanut lapsikseen, elävät uuden liiton perustalla. Seurakunta on Kristuksen ruumis, uskon yhteisö, jonka päänä on itse Kristus. Seurakunta on morsian, jonka puolesta Kristus kuoli voidakseen hänet pyhittää ja puhdistaa. Voittoisassa paluussaan Kristus asettaa eteensä kirkastetun seurakunnan, kaikkien aikojen uskolliset, hänen verellään ostetut, joissa ei ole tahraa eikä ryppyä, pyhän ja moitteettoman seurakunnan. (1.Moos. 12:3; Ap.t. 7:38; Ef. 4:11-15; 3:8-11; Matt. 28:19,20; 16:13-20; 18:18; Ef. 2:19-22; 1:22,23; 5:23-27; Kol. 1:17,18.)
12. Jäännös ja sen lähetystehtävä
Kaikkien aikojen yleismaailmalliseen seurakuntaan kuuluvat kaikki, jotka todella uskovat Kristukseen, mutta viimeisinä päivinä, laajalle levinneen luopumuksen aikana, on kutsuttu esiin jäännös, joka noudattaa Jumalan käskyjä ja uskoo Jeesukseen. Tämä jäännös ilmoittaa tuomion ajan koittaneen, julistaa pelastusta Kristuksessa ja kaiuttaa hänen toisen tulemuksensa lähestymistä.
Tämän julistuksen vertauskuvina ovat Ilmestyskirjan 14. luvun kolme enkeliä; sen kanssa samanaikaisesti on taivaassa käynnissä tuomiotoimi, ja maan päällä julistus johtaa parannukseen ja uskonpuhdistukseen. Jokaista uskovaa kutsutaan osallistumaan henkilökohtaisesti tähän maailmanlaajuiseen todistamiseen. (Ilm. 12:17; 14:6-12; 18:1-4; 2.Kor. 5:10; Juud. 3,14; 1.Piet. 1:16-19; 2.Piet. 3:10-14; Ilm. 21:1-14.)
13. Yhteys Kristuksen ruumiissa
Seurakunta on yksi ruumis, mutta siinä on monta jäsentä, jotka on kutsuttu kaikista kansoista, heimoista, kielistä ja maista. Kristuksessa olemme uutta luomakuntaa; rotua, kulttuuria, koulutusta ja kansallisuutta koskevien erilaisuuksien tai eron ylhäisen ja alhaisen, rikkaan ja köyhän, miehen ja naisen välillä ei tule erottaa meitä toisistamme.
Olemme kaikki samanarvoisia Kristuksessa, joka on liittänyt meidät yhdessä Hengessä yhdeksi yhteisöksi hänen kanssaan ja toistemme kanssa; meidän tulee palvella toisiamme ja saada palvelua toisiltamme varauksitta ja puolueettomasti. Raamatun ilmoitus Jeesuksesta Kristuksesta on antanut meille saman uskon ja toivon, ja esitämme tämän yhteisen todistuksemme kaikille. Tämän yhteyden lähtökohtana on meidät lapsikseen ottaneen kolmiyhteisen Jumalan ykseys. (Room. 12:4,5; 1.Kor. 12:12-14; Matt. 28:19,20; Ps. 133:1; 2.Kor. 5:16,17; Ap.t. 17:26,27; Gal. 3:27,29; Kol. 3:11- 15; Ef. 4:1-6,14-16; Joh. 17:20-23.)
14. Kaste
Kasteessa tunnustamme uskomme Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen ja todistamme kuolemastamme synnille ja tarkoituksestamme vaeltaa uudessa elämässä. Siten me tunnustamme Kristuksen Herraksi ja Vapahtajaksi, liitymme hänen kansaansa ja meidät otetaan jäseniksi hänen seurakuntaansa. Kaste on vertauskuva yhteydestämme Kristukseen, syntiemme anteeksiantamisesta ja Pyhän Hengen vastaanottamisesta. Kaste tapahtuu veteen upottamalla ja sen edellytyksenä on kastettavan antama vakuutus uskostaan Jeesukseen ja synnistä kääntyminen. Kaste seuraa Raamatun opettamista ja sen opetusten vastaanottamista. (Room. 6:1-6; Kol. 2:12,13; Ap.t. 16:30-33; 22:16; 2:38; Matt. 28:19,20.)
15. Herran ehtoollinen
Herran ehtoollisella osallistumme Jeesuksen ruumiin ja veren vertauskuvista ja siten ilmaisemme uskomme häneen, Herraamme ja Vapahtajaamme. Ehtoollisessa Kristus on läsnä kohdatakseen ja vahvistaakseen kansaansa. Siitä osallistuessamme me iloiten julistamme Herran kuolemaa siihen asti, kun hän tulee takaisin. Ehtoolliselle valmistautumiseen kuuluu itsetutkistelu, katumus ja synnintunnustus.
Mestari asetti jalkainpesun palveluksen kuvaamaan toistuvaa puhdistusta, ilmaisemaan halukkuutta toistensa palvelemiseen Kristuksen kaltaisessa nöyryydessä ja yhdistämään sydämemme rakkaudessa. Ehtoollispalvelus on avoin kaikille uskoville kristityille.(1.Kor. 10:16,17; 11:23-30; Matt. 26:17-30; Ilm. 3:20; Joh. 6:48-63; 13:1-17.)
16. Hengelliset lahjat ja palveluvirat
Jumala lahjoittaa seurakuntansa kaikille jäsenille kaikkina aikoina hengellisiä lahjoja, joita jokaisen jäsenen tulee käyttää rakastavassa palvelutyössä seurakunnan ja ihmiskunnan yhteiseksi hyödyksi. Näihin lahjoihin, joita Pyhä Henki jakaa kullekin jäsenelle niin kuin tahtoo, kuuluvat kaikki kyvyt ja palveluvirat, joita seurakunta tarvitsee täyttääkseen Jumalalta saamansa tehtävät.
Raamatun mukaan niihin sisältyvät lahjat uskoa, parantaa, profetoida, julistaa, opettaa, hallita; niihin kuuluu sovituksen virka, myötätunto ja itsensä uhraava rakkauden palvelus ihmisten auttamiseksi ja rohkaisemiseksi. Jotkut jäsenet Jumala kutsuu Hengen varustamina tehtäviin, jotka seurakunta tunnustaa ja jotka ovat luonteeltaan pastoraalisia, evankelioivia, apostolisia ja opetusvirkoja. Niitä tarvitaan erityisesti varustamaan jäseniä palvelukseen, kasvattamaan seurakuntaa hengelliseen kypsyyteen ja edistämään yhteyttä uskossa ja Jumalan tuntemuksessa.
Kun jäsenet Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina käyttävät näitä hengellisiä lahjoja, seurakunta varjeltuu väärien oppien turmiolliselta vaikutukselta, saa kasvunsa Jumalalta ja rakentuu uskossa ja rakkaudessa. (Room. 12:4-8; 1.Kor. 12:9-11,27,28; Ef. 4:8,11-16; Ap.t. 6:1-7; 1.Tim. 3:1-13; 1.Piet. 4:10,11.)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensimmäiseksi Uuden Israelin esi-isäksi joka oli Messiaan tehtävä profeettojen mukaan.
Siitä ei näy mitään mainintaa.
Sensijaan alennetaan Jeesus vanhan liiton kansan jatkoedustajaksi.
Nyt te olette ikäänkuin korotettuina ja Jeesus alennettuna oikeaan UUTEEN LIITTOON verrattuna.
Paavalikin kuvaa Jeesusta uudeksi Aadamiksi josta alkaa uusi Israel.
>>>> Seurakunta on niiden uskovien yhteisö, jotka tunnustavat Jeesuksen Kristuksen Herraksi ja Vapahtajaksi.
Eikö tämä riitä kertomaan, että uskoo Jeesukseen? Eikö riitä Herra ja Vapahtaja? Kun ottaa jonkun Herrakseen, se tarkoittaa, että tottelee ja seuraa häntä kaikkialle, mihin tämä meneekin. Kun uskoo jonkun Vapahtajakseen, se tarkoittaa, että Vapahtaja on vapahtanut minut jostakin eli tässä synneistäni, joiden kanssa muuten olisin joutunut ikuiseen eroon Jumalasta.
Taitaa kirjoittaja nyt yrittää saada tähän kirjoitukseen jotakin sellaista, mitä siellä ei ole eikä tarvita. Siinä ei todellakaan alennettu Jeesusta, vaan Hän on juuri se Herrain Herra ja Kuningasten Kuningas, joka on pian tulossa. Tämä on päinvastoin hänen ylentämisensä siihen asemaan, jossa hän jo nyt onkin Jumalan oikealla puolella.
Hän oli seimen lapsi, "joka syntyi neitsyt Mariasta", josta kasvoi kansojen Vapahtaja, joka kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin ja kuoli ja haudattiin, nousi ylös kuolleista, mutta istuu nyt Jumalan oikealla puolella, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Eikö tämä ole luterilaisen uskontunnustus? Eikö se riitä, vaan vieläkö pitää jotakin "extraa" sinne lisää vääntää?
Heräsi vielä kysymys, kun esittelet Jeesuksesta, uudesta Aadamista alkavaa, uutta Irsaelia. Mihin se vanha nyt katosikaan, jota täällä yleensä yritetään tuoda esille Jumalan kansana? Joko panit sen viralta?
Tämä viimeinen kysymys siksi, että yleensä meidän adventistien esitykseen uudesta, hengellisestä Israelista vain hymähdellään, vaikka tosi asiassa juttu on juuri näin. Uusi Israel alkoi, kun vanha Israel, Jumalan entinen omaisuuskansa ristiinnaulitsi Messiaansa. Uuden Israelin Herra on Jeesus Kristus, kuoleman voittaja.
Tosin vanhan Israelin kansalaisetkin pääsevät osallisiksi uuden maan kansalaisuudesta, jos hyväksyvät Jeesukseen Herrakseen. Heitä seurakunnassamme on paljon, koska heidän ei tarvitse vaihtaa lepopäiväänsä toiseen. Heille sapatti on todella ikuinen merkki Jumalalta, eikä sitä noin vain poisteta.
===>>Heräsi vielä kysymys, kun esittelet Jeesuksesta, uudesta Aadamista alkavaa, uutta Irsaelia. Mihin se vanha nyt katosikaan, jota täällä yleensä yritetään tuoda esille Jumalan kansana? Joko panit sen viralta?Tämä viimeinen kysymys siksi, että yleensä meidän adventistien esitykseen uudesta, hengellisestä Israelista vain hymähdellään, vaikka tosi asiassa juttu on juuri näin. Uusi Israel alkoi, kun vanha Israel, Jumalan entinen omaisuuskansa ristiinnaulitsi Messiaansa. Uuden Israelin Herra on Jeesus Kristus, kuoleman voittaja.
Tuonkaltaisia harhaoppeja pitää varoa, joissa kaste ja ehtoollinen ovat pelkkiä VERTAUSKUVIA.
-Tietoa ja kokemuksia:
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=131
http://koti.mbnet.fi/kyti/index.htm
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/advent7.html
Korvausteologiaa jossa Israel hylätään ja tilalle tulevat adventistit.
Jumala ei ole kansaansa hylännyt, siitä tulee jäännös pelastumaan kun pakanoiden luku tulee täyteen. Älkää ylpeilkö te jotka oletti liitetty jaloon öljypuuhun samoin voidaan pois oksastetut liittää takaisin jaloon öljypuuhun.
"Hengellisenä kirjailijana" Ellen sanoi, että Jerusalemia ei tulla koskaan rakentamaan vaan se pysyy hävitettynä maailman loppuun asti. Profeettana hän on kirjoittanut sitten ne jotka eivät vielä ole toteutuneet.