Olen miettinyt pitkään selitystä parille asialle.
Monilla kauris-, peura-, mutta myös esim. monilla koirilla (kuten pystykorvaisilla roduilla) on ns. peräpeili. Minua kiinnostaisi tietää, millä tavalla tämä ominaisuus on kehittynyt?
Toinen liittyy eläinten "valesilmiin". Eli eläimillä on mielenkiintoisia valesilmiä, mitenköhän ne ovat kehittyneet? Tällaisia on esimerkiksi perhosilla ja vaikkapa muutamilla koiraroduilla (esim. lapinkoira).
Monilla kauris-, peura-, mutta myös esim. monilla koirilla (kuten pystykorvaisilla roduilla) on ns. peräpeili. Minua kiinnostaisi tietää, millä tavalla tämä ominaisuus on kehittynyt?
Toinen liittyy eläinten "valesilmiin". Eli eläimillä on mielenkiintoisia valesilmiä, mitenköhän ne ovat kehittyneet? Tällaisia on esimerkiksi perhosilla ja vaikkapa muutamilla koiraroduilla (esim. lapinkoira).
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannattaa lukea Jussi Viitalan "Vapaasta tahdosta - käyttäytymisen evolutiivinen perusta".
Siinä nisäkkäilla ilmiöt selitetään sosiaalisten signaalien kehittymisen yhteydessä. Juttu on vaiheittainen, aluksi pelkkä tiiviimpi asettuminen riittää, ja kun etu saavutettu sitä kautta,voi signaaleja kehittyä.
Minusta hienoa oli,että kirjassa VIHDOIN esitettiin se minua vaivannut asia,jossa seksuaalivalinnan ominaisuuksissa ei juuri esiinny "huijaamista". En ollut osannut ottaa huomioon sitä,että "huijausgeenit" muuttuvatkin "normiksi",joka on sen jälkeen "rehellinen signaali".
Käsittääkseni perhosten silmät ovat jonkinlainen hämäys,saada peto iskemään enemmän siihen,kuin torsoon. Pelottelumekanismi on minusta kaukaa haettu. Voin toki olla väärässäkin.
Perhosten silmät ovat peloite linnuille..Niihin ei todellakaan ole tarkoitus iskeä.
Siis samaa strategiaa,kuin niillä kukkakärpäsillä?
En mene vannomaan,olen tietoinen että molemmat teoriat ovat olemassa,joten suoraan sanoen "intuitiopohjalla" valinta... Minusta siivet=ei letaali paikka, joten syy.
"Tuijotukseksi olettamiseen" liittyy taas sitten se vaanijoiden tunnistamismekanismiperustelu.
Sivujuonne:
(Suunnittelija on siis keksinyt niille mielenkiintoisia huijaavia rakenteita...
Onkohan Suunnittelijan tarkoitus siis osoittaa huijaaminen hyväksytyksi?
Vai onko näiden rakenteiden takana Pahaa Suunnittelua?)
"Minusta siivet=ei letaali paikka, joten syy."
Perhoselle siivet ovat kuin jalat nisäkkäälle. Mikäli perhosen siivet houkuttelisivat linnun iskemään niihin, niin perhosen lisääntymisen kanssa tulisi myös ongelmia, joten tuollainen houkutteleva/hämäävä piirre karsiutuisi pois.
Linnuilla on todennäköisesti aika vahva välttelymekanismi suoraan eteenpäin suuntautuvia silmiä kohtaan. Sellaiset ovat tyypilliset lintuja syöville saalistajille kuten pöllöille, kissaeläimille, ja jossain määrin haukoille. Vaistomainen pelko pedon silmiä kohtaan on niin tehokas, että se toimii luonnollisesta yhteydestä irrotettunakin. Ärsykkeen ei tarvitse olla tarpeeksi voimakas pelottaakseen linnun pois, vain sellainen joka saa linnun epäröimään tarpeeksi kauan, jotta perhonen saa pakomahdollisuuden.
Kukkakärpäsen strategia taas on huomattavasti hienostuneempi, sillä eläin itsessään on kuin pistiäisen kopio, takaruumiin liikkeitä myöten. kukkakärpäsen onnistuu usein huijata ihmistäkin, siinä missä me emme reagoi perhosen silmätäpliin mitenkään. Ehkä tämä viittaa siihen, että (kukka)kärpäsiä syövien eläinten on erikseen kokemuksen kautta opittava välttelemään pistiäisiä, joten niillä on aina parantamisen varaa kohti yhä enemmän jonkin tietyn vältettävän pistiäisen kaltaista olemusta.