Onpas pääsääntöisesti kummallista MAP-kirkon ja sen jäsenten vainoamista tällä keskustelupalstalla. Olen itse ollut vuosikausia jäsen ko kirkossa, tosin eronnut seurakunnasta n.10 vuotta sitten, mutta en siltikään näe mitään syytä ryhtyä vainoamaan MAP-kirkkoa. Se on yhteisö, joka antaa hienot kehittymismahdollisuudet jäsenilleen yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta.
Kaikissa ihmisten muodostamissa yhteisöissä on kieltämättä inhimillisiä heikkouksia. Täydellisyyttä on turhaa hakea, mutta kyllä vilpitön arkipäivään sovellettu usko aina tekee syvän vaikutuksen.
Muuten, nimimerkkini Eksynytlammas tarkoittaa sitä, että aina kun tapaan entisiä seurakuntani jäseniä, vaikkapa kadulla, saan niin paljon ystävällisistä huomiota osakseni, että hakematta tulee mieleen Kristuksen vertaus laumasta kadonneesta lampaasta, jota aivan erikoisesti tulee rakastaa.
Kaikissa ihmisten muodostamissa yhteisöissä on kieltämättä inhimillisiä heikkouksia. Täydellisyyttä on turhaa hakea, mutta kyllä vilpitön arkipäivään sovellettu usko aina tekee syvän vaikutuksen.
Muuten, nimimerkkini Eksynytlammas tarkoittaa sitä, että aina kun tapaan entisiä seurakuntani jäseniä, vaikkapa kadulla, saan niin paljon ystävällisistä huomiota osakseni, että hakematta tulee mieleen Kristuksen vertaus laumasta kadonneesta lampaasta, jota aivan erikoisesti tulee rakastaa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuo kirjoituksesi kuvasi niin tarkoin oman tarinani ja suhtautumiseni kirkkoon, että oikein pitää ihmetellä että joku muu sen kirjoitti ;-)
Tänään viimeksi olen ollut MAP-kirkon jäsenten kanssa tekemisissä ja taas pitää ihmetellä sitä MAP-vastaisten tekopyhien Jeesustelijoiden vihaa ja vainoa, jota tälläkin palstalla saa lukea päivittäin. Ja uskomattominta tässä on se, että nämä vainoajat ovat olevinaan hyvinkin uskovaisia.
ihmettelenpä kovasti, miksi olette kirkosta eronneet ja miksi ette mene sinne takaisin??????
Omasta puolestani voin sanoa, etten ole uskovainen ja olen ymmärtänyt, että tällä palstalla voi keskustella asiallisesti mormoneista, siis myös esittää kritiikkiä ja epäilyjä. Ei kai muuten voi edes syntyä keskustelua?
Ei se siitä ole kiinni, onko jättänyt mormonikirkon. Täytyy olla jättänyt myös se vääristynyt ajattelutapa. Muutenhan on yhtä kiinni siinä vielä.
Sellaiset jotka eivät napanuoraansa ole pystyneet katkaisemaan MAP-kirkkoon kokevat muiden kritiikin vainona. Puhumattakaan aktiivijäsenistä.
Näin minä sen käsitän.
Ihmettelen mikä on vääristynyt ajattelutapa, josta mainitsit. Toisekseen, jos ihmisellä on tieto siitä, että MAP-kirkko on Jeesuksen Kristuksen tosi kirkko, niin sitä tietoa ei kyllä kenenkään kritiikin avulla voi ottaa pois. Siunausta kaikille.
Minulla on lähinnä huoli siitä että MAP-kirkkolaiset ovat hukassa, ja toisekseen se on hyvin vaarallista kumartaa väärään suuntaan.
Pitäisikö siitä olla ihan hiljaa ja antaa mennä? Ehkä pitäisi, koska se on jokaisen oma asia ja toisaalta taas.
Minuakin kohtaan map-ystäväni käyttäytyvät kuin minä olisin hukassa ja odottavat ja luottavat että palaan vielä kirkkoon.
Ovat jopa sanoneet sen suoraan. Se tuntui hieman pahalta koska en minä mene heille sanomaan että "herätkää pahvit"...heh
Mormonit eivät pidä minun kommenteista ja kun kerroin mielipiteeni Maljasen touhusta niin sitten hyökkäsi anti-mormonit.
Kysyin siinä silloin että saako kirkkoa mättää surutta, ja se on ok? ei mielestäni. Pitää kommenttien perustua johonkin.
Mutta taidan olla siitä onnellisessa asemassa että sanon minä mitä tahansa niin joku on valmis lahtaamaan minut =)
Miten täällä pitäisi sitten olla? MIstä ja miten saa puhua kun mikään ei ole hyvä.
Katso nyt vähän itse mitä kirjoittelet.
"Mormonit eivät pidä minun kommenteista ja kun kerroin mielipiteeni Maljasen touhusta niin sitten hyökkäsi anti-mormonit.
Kysyin siinä silloin että saako kirkkoa mättää surutta, ja se on ok? ei mielestäni. Pitää kommenttien perustua johonkin."
Toistan vielä oman lauseesi:
"Pitää kommenttien perustua johonkin."
Miksi sitten valitat kun sinulle osoitetaan esimerkiksi, että arvostelit Maljasten "touhuja" väärin perustein?
Ei sinun kimppuusi kukaan ole hyökännyt, sinä vain ylireagoit. Asioista täällä keskustellaan.
No joo, se keskustelu oli käynnissä Jotin kanssa, ja asia valkeni ja oikeni.
Ei kai siitä tarvitse mitään joukkomuilutusta tehdä?
Tuntuu vaan että täällä on tonttu poikineen kyttäämässä tilaisuutta osoittaa sormella heti kun on vaan mahdollisuus.
Kuka tässä ylireagoi?
Jospa muistelisit vähän kultaista sääntöä silloin tällöin.
huraa tätä älyn riemuvoittoa vaihteeks... =)
Minä en usko MAP-kirkon oppeihin, siksi en halua takaisin kirkon aktiivijäseneksi. En kyllä usko minkään muunkaan kirkon oppeihin, joten siinä mielessä voin mielestäni puolustella MAP-kirkkoa jos jonkun muun uskonnon omistaja arvostelee sitä tyyliin "pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin".
Olen kyllä täällä aikaisemmin tuonut esiin ne MAP-opit, jotka ovat minun mielestäni väärin, joten en ole pelkästään puolustellut kirkkoa. Totuudessa olen koittanut koko ajan pysyä - suosittelen muille samaa.
Minä en ole totaalisesti voinut katkaista tuota napanuoraa, koska:
1. monet MAP-opit ja ajatukset ovat mielestäni hyviä
2. ei minulla ole mitään muuta uskontoa, johon palata, ja kokemukseni mukaan kaikki uskonnot ovat samanlaista teekentelyä täynnä. Pelkään tuon napanuoran katkaisun johtavan ateismiin tai ainakin agnostismiin. Olisiko se huono asia?
3. en halua tuottaa surua vanhemmilleni, jotka ovat vakaumuksellisia mormoneita.
>>Pelkään tuon napanuoran katkaisun johtavan ateismiin tai ainakin agnostismiin. Olisiko se huono asia?
Hieman kärjistäen sanoisin, että hyvyys tai huonous on sidoksissa henkilön kykyyn uskoa ja luottaa todistamattomiin väitteisiin sekä myös henkilön taitoon ja halukkuuteen pettää itseään.
Mitenkähän sinut saavuttaisi? En tiedä kerta kaikkiaan.
< 3. en halua tuottaa surua vanhemmilleni, jotka ovat vakaumuksellisia mormoneita>
Näinpä. Epärehellisyys itseään kohtaan saa monia muotoja, tällä kertaa jalomielisyyden kruunun.
Tunnetko itsesi kadonneeksi lampaaksi? Millaisissa olosuhteissa ja miksi lammas katosi, kaipaatko takaisin laumaan? Koetko itsesi mustaksi lampaaksi?
Hyvä Lavanpalvelija,
ole hyvä ja lue vielä kerran Uudesta Testamentista Kristuksen vertaus kadonneesta lampaasta. Sen henkeen ei mielestäni kuulu analysointi esittämälläsi tavalla, vaan se on hieno kertomus pyyteettömästä Rakkaudesta. Ei muuta.
Exmoro, love you ;-)
Sorry nämä lammaskokemukset ovat henkilökohtaisia herkkiä emotionaalisia tuntemuksia eivätkä niistä pakko ole kertoa. Ajattelin vain että tästäkin asiasta pitäisi pystyä keskustelemaan.