--------------------------------------------------------------------------------
Jeesus Kristus ei seurustellut tämän maailman johtajien kanssa eikä etsiytynyt heidän seuraansa. Herodesta hän sanoi ketuksi. Varhaiskristillisyys oli epäsuosiossa oleva pieni liike, joka ei osallistunut politiikkaan eikä siunanannut poliitikkoja eikä ollut valtionuskontona missään eikä verottanut ketään.
Nykyinen valtakristillisyys yrittää olla hyvää pataa poliitikkojen kanssa ja on ollut tätä Rooman keisarin, Konstantinuksen, ajoista asti. Sen on siunattava valtiopäivien avajaiset ja rukoiltava siunausta poliittisille hallitsijoille ja yleensä tälle pahalle ihmisjärjestykselle, jonka Jumala on luvannut hävittää. Kansallismielisenä se siunaa sotaan lähtevät sotilaat, vaikka tietääkin näiden joutuvan tappamaan samauskoisia. Rahansa valtakristillisyys ottaa joko valtioitten budjeteista tai verottamalla jäseniään tai myyjäisistä ja arpajaisista, vaikka jäsenten kenties enemmistö ei lainkaan kaipaa sen palveluksia.
Mutta kaiken tämän ruotsalainen kirkkoherra Ärnström sanoi paremmin lehdessä "Westerbottens Kuriren" papeille aiheesta "Mitä papeilla on Jeesuksesta oppimista?"viime vuosisadan alussa. (Suomennos löytyi eräästä jäämistöstä. Lukijan on otettaa huomioon, että Ärnströmin ajastaan on jo 100 vuotta.) Hän vastasi mm:
(Lyhennelmä)
"Pidän kysymystä arkaluontoisena, ja tahdon myös näyttää mielipiteeni toteen... Meillä papeilla ei voi tulla kysymykseen Kristuksen seuraaminen, koska kirkkolaki sitoo meitä."
"Kristus kulki kaupungeissa ja kylissä ja saarnasi. Hän saarnasi myös vuorilla, lehdoissa ja kalastajaveneissä, paransi sairaita ja ruokki nälkäisiä. Mutta eihän voi sanoa, että tekisimme samoin. Ei ole tässä suhteessa yhtään pappia, joka seuraisi tätä Jeesuksen esimerkkiä, koska hän joutuisi muuten mainituksi sanomalehdessä ..."
"Vapahtajamme lähti niiden luota, jotka eivät tahtoneet kuulla häntä, mutta me emme voi jättää paikkojamme ja virkojamme, jos seurakunnat eivät kysy opetustamme. Kun kansa sanoi: ´Mene pois täältä!´, niin hän lähti. Mutta meidän on istuttava siinä, missä istumme, ja saarnattava, vaikka ei kukaan tahtoisi kuunnella. Emme siinäkään suhteessa voi seurata Jeesusta."
"Jeesus ei tahtonut mielistellä ihmisiä. Hän sanoi Israelin kirjanoppineita ja lakiviisaita kyykäärmeen sikiöiksi ja valkeaksi kalkitun haudan kaltaisiksi, ja kuningas Herodesta ketuksi. Hän ei olisi sopinut hovisaarnaajaksi, eikä häntä olisi voitu kutsua pitämään käräjäsaarnaa eikä valtiopäivien avajaispuhetta. Minä tahton kysyä: Kuka meidän joukostamme uskaltaa puhua niin kuin Kristus, joka langetti tuomion rikkaista ja huusi tuomiota maan hallintomiehille ja herroille? Me emme voi sitä tehdä. Meidän täytyy kunnioittaa kuningasta ja totella ihmisiä enemmän kuin Jumalaa .... Vaikka hallisijahuone, virkamiehet, hallitus ja valtiopäivät olisivat kuinka vihattuja, meidän täytyy kumminkin rukoilla niiden edestä ja anoa Jumalan siunausta niiden työlle, miten jumalatonta se olisikin. Ja lisäksi meidän on rukoiltava siunausta sotilasammatille, joka on jumalattomin laitos maailmassa."
"... Jeesuksella ei ollut, mihin hän olisi päänsä kallistanu; meillä sitä vastoin on mukavat asunnot, ja yhteiskunnallisessa suhteessa me olemme enemmän Kaifaksen ja Pilatuksen kuin köyhän Nasaretilaisen kaltaisia. Hän kielsi kokoamasta maallista tavaraa ja lähetti opetuslapsensa tyhjin käsin maailmalle; me sitä vastoin tahdomme isoja virkataloja ja suuria tuloja. Kristuksen ja hänen opetuslastensa toimintaa ylläpidettiin vapaaehtoisin lahjoituksin, mutta kukaan meistä ei tahtoisi ottaa minkäänlaista virkaa sellaisilla ehdoilla."
"Me opetamme muita olemaan jumalisia ja tyytymään onneensa (1Tim 6:6), mutta me itse ikävöimme jotakin tuntuvampaa emmekä tyydy ainoastaan jumalisuuteen. Me sanomme kuulijoillemme: ´Mitä se auttaa ihmistä, vaikka hän voittaisi koko maailman ja saisi sielulleen vahingon?´ (Matt 16:26), mutta jos me voisimme anastaa kaikkien omaisuuden, niin me emme huomaisi vahinkoa sielullemme tapahtuneen."
"Jeesus tuli lohduttamaan murheellisia, mutta me jätämme sellaiset poliisien käsiin ja annamme heidät vankiloitten ja mestauskirveitten tuhottaviksi. Sn sijaan, että pelastaisimme heidät kuolemasta, katsomme tehneemme tarpeeksi, kun olemme valmistaneet heidät kuolemaan ja lukeneet heile uskontunnustuksen mestauslavalla."
"Me sallimme nimitettävän itseämme Kristuksen palvelijoiksi, mutta se ei ole totta, sillä hän ei ollut teeskentelijä eikä valehtelija, ja minusta näyttää vaaralliselta asettaa Vapahtajaa esimerkiksemme, sillä ennemminkin Juudas, kavaltaja, on se."
"... Jeesus ei näin ollen saata milloinkaan olla meidän esimerkkimme elämässä eikä opissa, ja me joutuisimme vaikeaan asemaan sekä sanomalehdistön että seurakunnan taholta, jos uskaltaisimme seurata hänen esimerkkiään."
Jeesus Kristus ei seurustellut tämän maailman johtajien kanssa eikä etsiytynyt heidän seuraansa. Herodesta hän sanoi ketuksi. Varhaiskristillisyys oli epäsuosiossa oleva pieni liike, joka ei osallistunut politiikkaan eikä siunanannut poliitikkoja eikä ollut valtionuskontona missään eikä verottanut ketään.
Nykyinen valtakristillisyys yrittää olla hyvää pataa poliitikkojen kanssa ja on ollut tätä Rooman keisarin, Konstantinuksen, ajoista asti. Sen on siunattava valtiopäivien avajaiset ja rukoiltava siunausta poliittisille hallitsijoille ja yleensä tälle pahalle ihmisjärjestykselle, jonka Jumala on luvannut hävittää. Kansallismielisenä se siunaa sotaan lähtevät sotilaat, vaikka tietääkin näiden joutuvan tappamaan samauskoisia. Rahansa valtakristillisyys ottaa joko valtioitten budjeteista tai verottamalla jäseniään tai myyjäisistä ja arpajaisista, vaikka jäsenten kenties enemmistö ei lainkaan kaipaa sen palveluksia.
Mutta kaiken tämän ruotsalainen kirkkoherra Ärnström sanoi paremmin lehdessä "Westerbottens Kuriren" papeille aiheesta "Mitä papeilla on Jeesuksesta oppimista?"viime vuosisadan alussa. (Suomennos löytyi eräästä jäämistöstä. Lukijan on otettaa huomioon, että Ärnströmin ajastaan on jo 100 vuotta.) Hän vastasi mm:
(Lyhennelmä)
"Pidän kysymystä arkaluontoisena, ja tahdon myös näyttää mielipiteeni toteen... Meillä papeilla ei voi tulla kysymykseen Kristuksen seuraaminen, koska kirkkolaki sitoo meitä."
"Kristus kulki kaupungeissa ja kylissä ja saarnasi. Hän saarnasi myös vuorilla, lehdoissa ja kalastajaveneissä, paransi sairaita ja ruokki nälkäisiä. Mutta eihän voi sanoa, että tekisimme samoin. Ei ole tässä suhteessa yhtään pappia, joka seuraisi tätä Jeesuksen esimerkkiä, koska hän joutuisi muuten mainituksi sanomalehdessä ..."
"Vapahtajamme lähti niiden luota, jotka eivät tahtoneet kuulla häntä, mutta me emme voi jättää paikkojamme ja virkojamme, jos seurakunnat eivät kysy opetustamme. Kun kansa sanoi: ´Mene pois täältä!´, niin hän lähti. Mutta meidän on istuttava siinä, missä istumme, ja saarnattava, vaikka ei kukaan tahtoisi kuunnella. Emme siinäkään suhteessa voi seurata Jeesusta."
"Jeesus ei tahtonut mielistellä ihmisiä. Hän sanoi Israelin kirjanoppineita ja lakiviisaita kyykäärmeen sikiöiksi ja valkeaksi kalkitun haudan kaltaisiksi, ja kuningas Herodesta ketuksi. Hän ei olisi sopinut hovisaarnaajaksi, eikä häntä olisi voitu kutsua pitämään käräjäsaarnaa eikä valtiopäivien avajaispuhetta. Minä tahton kysyä: Kuka meidän joukostamme uskaltaa puhua niin kuin Kristus, joka langetti tuomion rikkaista ja huusi tuomiota maan hallintomiehille ja herroille? Me emme voi sitä tehdä. Meidän täytyy kunnioittaa kuningasta ja totella ihmisiä enemmän kuin Jumalaa .... Vaikka hallisijahuone, virkamiehet, hallitus ja valtiopäivät olisivat kuinka vihattuja, meidän täytyy kumminkin rukoilla niiden edestä ja anoa Jumalan siunausta niiden työlle, miten jumalatonta se olisikin. Ja lisäksi meidän on rukoiltava siunausta sotilasammatille, joka on jumalattomin laitos maailmassa."
"... Jeesuksella ei ollut, mihin hän olisi päänsä kallistanu; meillä sitä vastoin on mukavat asunnot, ja yhteiskunnallisessa suhteessa me olemme enemmän Kaifaksen ja Pilatuksen kuin köyhän Nasaretilaisen kaltaisia. Hän kielsi kokoamasta maallista tavaraa ja lähetti opetuslapsensa tyhjin käsin maailmalle; me sitä vastoin tahdomme isoja virkataloja ja suuria tuloja. Kristuksen ja hänen opetuslastensa toimintaa ylläpidettiin vapaaehtoisin lahjoituksin, mutta kukaan meistä ei tahtoisi ottaa minkäänlaista virkaa sellaisilla ehdoilla."
"Me opetamme muita olemaan jumalisia ja tyytymään onneensa (1Tim 6:6), mutta me itse ikävöimme jotakin tuntuvampaa emmekä tyydy ainoastaan jumalisuuteen. Me sanomme kuulijoillemme: ´Mitä se auttaa ihmistä, vaikka hän voittaisi koko maailman ja saisi sielulleen vahingon?´ (Matt 16:26), mutta jos me voisimme anastaa kaikkien omaisuuden, niin me emme huomaisi vahinkoa sielullemme tapahtuneen."
"Jeesus tuli lohduttamaan murheellisia, mutta me jätämme sellaiset poliisien käsiin ja annamme heidät vankiloitten ja mestauskirveitten tuhottaviksi. Sn sijaan, että pelastaisimme heidät kuolemasta, katsomme tehneemme tarpeeksi, kun olemme valmistaneet heidät kuolemaan ja lukeneet heile uskontunnustuksen mestauslavalla."
"Me sallimme nimitettävän itseämme Kristuksen palvelijoiksi, mutta se ei ole totta, sillä hän ei ollut teeskentelijä eikä valehtelija, ja minusta näyttää vaaralliselta asettaa Vapahtajaa esimerkiksemme, sillä ennemminkin Juudas, kavaltaja, on se."
"... Jeesus ei näin ollen saata milloinkaan olla meidän esimerkkimme elämässä eikä opissa, ja me joutuisimme vaikeaan asemaan sekä sanomalehdistön että seurakunnan taholta, jos uskaltaisimme seurata hänen esimerkkiään."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Teksti oli oikein hyvää luettavaa, se herätti ajattelemaan omaa suhdetta kolmiyhteiseen Jumalaan.
Kovin helposti löysi itsensä siitä joukosta joka toimii juuri tekstin kertomalla tavalla.
Mutta on myös muistettava se ,että Jeesus on Jumala
me ihmiset sensijaan olemme syntiturmeluksen alaisia
ja näinollen meidän toimintamme on hyvin puuttellista, emme voi sanoa, että olemme ottaneet Kristuksen sydämeemme tai olemme Kristuksessa sillä totuus on se, että Kristus on meissä ja Kristus on tullut sydämeemme ja me saamme uskolla omistaa Kristuksen vanhurskauden kaiken sen hyvyyden ja pyhyyden mikä Kristuksella on ja sen turvin meillä on pelastus. Pelastus ei tule siitä, että me tekisimme niitä tekoja mitä Kristus on tehnyt, emme kykene siihen. Toki Jumalan Pyhä Henki opettaa ja kasvatta meitä uskon tiellä ja näin voimme myös nähdä Jumalan tahdon mukaisia tekojakin itsessämme, mutta nekin ovat aina Jumalan työtä ja ansiota meissä.
Kristuksen seuraaminen mitä se on? Ajattelisin,että se on juuri sitä, että rakastava armollinen Jumala sanassaan on ilmoittanut meille poikansa ja tästä Sanasta ja myös sakramenteista me saamme elää ja kulkea kohti iankaikkisuutta ikäänkuin Kristuksen turvassa.
Jos me pelkäämme tai haluamme olla vaikka turvassa joltain pahalta tai sellaiselta asialta joka on meille epämiellyttävä me piiloudumme jonnekin.
Uskovalle ihmiselle tämä turvapaikka ja piilo on Jeesus Kristus. Tulkaa minun tyköni te kaikki työtä tekevät ja raskautetut minä annan teille levon.
Tällaisia mietteitä näin yötä vasten