Nyt on pidetty hirveää meteliä, tietysti pienikin joukko saa aikaan ääntä, isyyden merkityksen tuhoamisesta valmisteilla olevan hedelmöityslain kautta.
Tällainen asennoituminen on kummallista jo senkin pohjalta, että perinteisestihän naisen on katsottu olevan vastuussa perheestään ja isä on ollut poissa kotoa töissä ja missä lie onkaan ollut. Ja vieläkin, miesten osallistuminen perhe-elämään ei ole merkittävää Suomessa. Moniko perheellinen mies hyödyntää näitä lain tarjoamia isyyslomia ym. keinoja jakaa aikaa lastensa kanssa? Ruotsissa osallistuminen on ihan toista tasoa. Moniko nainen joutuu uhraamaan omaa uraansa tukiessaan perheellisen miehensä uralla etenemistä jääden? Jotenkin haiskahtaa vähäsen kun pidetään niiiiiiiin suurta meteliä miesten oikeudesta isänä, mutta käytännössä ei näytetä juuri piittavaan isyydestä. Erotilanteissa lapset näyttävät kaatuvan nimenomaan naisen harteille, mies osallistuu maksamalla elatusmaksuja.
Ja kun niin vakuutellaan miehen ohittamatonta tärkeyttä lapsen kasvun kannalta, niin voisitteko viitata tutkimuksiin, joissa tämä miehen välttämätön rooli todistetaan? Voisitteko? Ihan kuin yritetään väittää, että vauvoihin on geneettisesti sisäänkirjoitettu iskän kaipuu ja jos se ei toteudu, niin peruuttamatonta vahinkoa tapahtuu lapsen kehitykselle. Rankkoja väitteitä, joiden todistustaakka on isyyden puolesta mesoajien harteilla.
Ihminen on kyllä, valitettavasti joidenkin mielestä, äärimmäisen sopeutuvainen. Miten lapsi voisi kaivata isää, jos hänellä ei ole koskaan sellaista ollutkaan? Vielä tarkemmin, jos isyys on niin merkityksellinen juttu, niin miten KAIKKI ei-biologisten kasvattajien kasvattamissa perhemuodoissa varttuneet lapset voisivat kaivata isäänsä ja vahingoittua, jos heillä ei ole koskaan sellaista ollutkaan? On aika rankkaa tehdä tällaisia yleistyksiä tunnepohjalta ilman minkäänlaisia perusteita.
Ja kun puhutaan samaa sukupuolta olevien parien itsekkyydestä, niin kuinka itsekästä onkaan heteroparien tehdä omia lapsia kuin adoptoida lapsia vauraaseen länsimaailmaan varttumaan turvallisiin oloihin mitä hirveimmistä oloista? Sillä sellaisia lapsia on paljon. Tällaisilla syytöksillä avataan hyvin monimuotoinen ja vaikea alue: mitä sellaisia arvoperusteita lasten hankinnalle heteropareilla voi olla, mitä samaa sukupuolta olevilla pareilla ei voi olla?
On turha vedota siihen tosiseikkaan, että samaa sukupuolta olevat eivät voi keskenään tehdä lapsia. Tosiseikoista ei voi johtaa arvoja. Sitä paitsi, heterokin voi olla hedelmätön.
Miten se on perheellisiltä isiltä pois, jos yhteiskunnassa sallitaan erilaisia perhemuotoja, jotka eivät tutkitusti vahingoita lapsen kasvua sen enempää kuin heteroperheetkään? Ei kukaan ole viemässä perheellisiltä isiltä heidän lapsiaan pois, eikä kukaan rajoita heteromiehiä perustamasta omia perheitä.
Tällainen asennoituminen on kummallista jo senkin pohjalta, että perinteisestihän naisen on katsottu olevan vastuussa perheestään ja isä on ollut poissa kotoa töissä ja missä lie onkaan ollut. Ja vieläkin, miesten osallistuminen perhe-elämään ei ole merkittävää Suomessa. Moniko perheellinen mies hyödyntää näitä lain tarjoamia isyyslomia ym. keinoja jakaa aikaa lastensa kanssa? Ruotsissa osallistuminen on ihan toista tasoa. Moniko nainen joutuu uhraamaan omaa uraansa tukiessaan perheellisen miehensä uralla etenemistä jääden? Jotenkin haiskahtaa vähäsen kun pidetään niiiiiiiin suurta meteliä miesten oikeudesta isänä, mutta käytännössä ei näytetä juuri piittavaan isyydestä. Erotilanteissa lapset näyttävät kaatuvan nimenomaan naisen harteille, mies osallistuu maksamalla elatusmaksuja.
Ja kun niin vakuutellaan miehen ohittamatonta tärkeyttä lapsen kasvun kannalta, niin voisitteko viitata tutkimuksiin, joissa tämä miehen välttämätön rooli todistetaan? Voisitteko? Ihan kuin yritetään väittää, että vauvoihin on geneettisesti sisäänkirjoitettu iskän kaipuu ja jos se ei toteudu, niin peruuttamatonta vahinkoa tapahtuu lapsen kehitykselle. Rankkoja väitteitä, joiden todistustaakka on isyyden puolesta mesoajien harteilla.
Ihminen on kyllä, valitettavasti joidenkin mielestä, äärimmäisen sopeutuvainen. Miten lapsi voisi kaivata isää, jos hänellä ei ole koskaan sellaista ollutkaan? Vielä tarkemmin, jos isyys on niin merkityksellinen juttu, niin miten KAIKKI ei-biologisten kasvattajien kasvattamissa perhemuodoissa varttuneet lapset voisivat kaivata isäänsä ja vahingoittua, jos heillä ei ole koskaan sellaista ollutkaan? On aika rankkaa tehdä tällaisia yleistyksiä tunnepohjalta ilman minkäänlaisia perusteita.
Ja kun puhutaan samaa sukupuolta olevien parien itsekkyydestä, niin kuinka itsekästä onkaan heteroparien tehdä omia lapsia kuin adoptoida lapsia vauraaseen länsimaailmaan varttumaan turvallisiin oloihin mitä hirveimmistä oloista? Sillä sellaisia lapsia on paljon. Tällaisilla syytöksillä avataan hyvin monimuotoinen ja vaikea alue: mitä sellaisia arvoperusteita lasten hankinnalle heteropareilla voi olla, mitä samaa sukupuolta olevilla pareilla ei voi olla?
On turha vedota siihen tosiseikkaan, että samaa sukupuolta olevat eivät voi keskenään tehdä lapsia. Tosiseikoista ei voi johtaa arvoja. Sitä paitsi, heterokin voi olla hedelmätön.
Miten se on perheellisiltä isiltä pois, jos yhteiskunnassa sallitaan erilaisia perhemuotoja, jotka eivät tutkitusti vahingoita lapsen kasvua sen enempää kuin heteroperheetkään? Ei kukaan ole viemässä perheellisiltä isiltä heidän lapsiaan pois, eikä kukaan rajoita heteromiehiä perustamasta omia perheitä.
Vastaukset 59
Vanhimmat
"Erotilanteissa lapset näyttävät kaatuvan nimenomaan naisen harteille"
toi että "lapset kaatuvat toisen harteille" kertoo kyllä minulle paljon, mitä lapset sinulle edustavat: vapauden menetystä, aikaisia aamuherätyksiä, rahamenoa, ei voi bailata aamuun, vartalo menee pilalle, ei voi jäädä shoppailee duunin jälkeen... sinulla ei ole eikä tule lapsia, menikö oikein? Ei taida sillee olla niinku tunnesidettä asiaan tai muuten vain puuttuu empaattinen lähestymisnäkökulma asiaan. Onhan se niin, että ei niistä lapsista taida olla kuin riesaa, vai mitä?
totanoin, miten sitä mielestäsi pitäisi tutkia, että puuttuuko lapsen mielestä hneltä jotakin, jos hänellä ei ole isää? Minulta ainakin puuttuis ja paljon. Olen myös varma, että jotakin voi kaivata, vaikka sitä ei olisi koskaan ollut. Ajattele vaikka orgasmiasi.
Joo, minua kyllä hämää hieman kaikki tällaiset tutkimukset ja selvitykset. Lähdetään siitä, että mitä tahansa voidaan aukottomasti tutkia. Miten kvalitatiiviset metodit mielestäsi sopivat selvittämään ihimisen tunnetiloja? Riittäkö sinulle, että "lukuisien tutkimusten mukaan". Minä kysyn sinulta: Jos sinulla ei olisi ollut idää, niin olisiko sinulta puuttunut jotakin?
MIksi miehet eivät käytä isyyslomiaan? MInä katsoin hiljattain Tv-uutisia, jossa samaa asiaa kyseltiin äideiltä hiekkalaatikolla ja kaikki totesivat sen johtuvan taloudellisista seikoista.
Minulle tuli jutuistasi mieleen Eric Claptonin jossa hän kertoo, että ei koskaan nähnyt isänsä silmiä. HÄnen isänsä hävittäjä lentäjä, joka ei ollut sodan aikana himassa hänkään vaan kuoli ilmataistelussa. Hänelle se tuntuu jääneen aika moiseksi traumaksi.
Muuten, eräs poikani tuttava/ystävä asuu äitinsä ja tämän ystävättären kanssa. Isää hänellä ei ole koskaa ollutkaan. JOtenkin minusta tuntuu, että hän olisi kaivannut myös miehen mallia elämäänsä. Kaveri vaikuttaa hyvin sulkeutuneelta, anorektikolta (hänen lounaansa saattaa olla kuulemma yksi riisin jyvä), kaveri on kuin lakana, ei poistunut kuulema huoneestaan juurikaan kesäloman aikana. Ulkoisesti häntä voisi luulla käsivarisien ja pitkän vaalean tukan perusteella tytöksi. vain meikki puuttuu. Katselin eilen häntä poikani luokkakuvasta ja hän suorastaan huutaa näkymättömyydellään kuvassa. Ei tule olemaan helppoa hänen elämänsä miesten maailmassa. Ok, en väitä että näin olisi aina, mutta tämä on minun kokemukseni pojasta, joka kasvaa kahden naisen kanssa ilman mitään sidettä miehiin.
"Olen myös varma, että jotakin voi kaivata, vaikka sitä ei olisi koskaan ollut. Ajattele vaikka orgasmiasi."
Lapsi ei osaa kaivata orgasmia, vaikka hän tietäisi mitä sillä tarkoitetaan. Orgasmi kuuluu osana ihmisen biologiseen kehitykseen ja se mielihyvän kaipuu kehittyy ihmiselle tietyn ikäkauden aikana.
Rinnastat siis tässä tällaisen biologisesti kehittyvän vietin isän kaipuuseen. Voisitko perustella, että millä lailla isän tarve on koodattu lapsen perimään?
"Katselin eilen häntä poikani luokkakuvasta ja hän suorastaan huutaa näkymättömyydellään kuvassa."
Minä tiedän useammankin syrjityn ja kiusatun lapsen, herkkiä poikia, ja he kaikki tulevat heteroperheissä. On se kauheaa millaisia lapsia heterovanhemmat tuottavat. Ei voi lapsiparat kuin hävetä itseään! Hoikkia pojanruipeloita, jotka viihtyvät mieluummin tietokoneiden kuin tyttöjen kanssa. Ovat varmaan hin... Millaisia heistä onkaan tullut ja millaista halveksuntaa ja ylenkatseita he tulevat kokemaan miesten maailmassa! Mikseivät vain tappaisi itseään kun eivät ole oikeita miehiä? Ja vielä vähemmän heitä sietävät oikeat miehet kuin he itse. (Kyllä sinun ajattelusi taustalta paljastuu vaarallisia asenteita.)En sano, että kaikista heterovanhempien lapsista tulisi tällaisia, mutta kyllä sieltä selvästi paistaa kaipuu samaa sukupuolta oleviin kasvattajiin.
"Miten kvalitatiiviset metodit mielestäsi sopivat selvittämään ihimisen tunnetiloja?"
Tarkoitat varmaan kvantitatiivisia tutkimusmetodeja. Kvalitatiiviseksi tutkimukseksi voidaan katsoa esimerkiksi keskustelutuokio psykologin kanssa, asiantuntijahaastattelu.
"Minulta ainakin--"
"JOtenkin minusta--"
"Olen myös varma--"
Kun pyysin sitä tutkimustietoa isyyden korvaamattomuudesta ja siitä, että lapsen kehitys vaurioituu aina kun isä ei ole mukana lapsen kasvattamisessa mukana, niin en tarkoittanut tällaista minä, minusta, minä olen sitä mieltä-tutkimusasennetta. En myöskään tarkoita sitä, että aletaan perääntyä ja vaatia, että tämä asia on sellainen, jota ei voi tutkia. Pitää vain luottaa heteroseksistisiin asenteisiin eli ja ja kristillisen kulttuurin totuussanomaan(tm).
"Minä kysyn sinulta: Jos sinulla ei olisi ollut idää, niin olisiko sinulta puuttunut jotakin?"
Tämä kysymys täytyy esittää lapsille, jotka ovat varttumassa ja varttuneet samaa sukupuolta olevien kasvattajien perheessä. Ja kun he sanovat, että ei ole puuttunut (niin kuin he ovat sanoneet), niin sitten on turha alkaa selitellä heidän puolestaan ja väittää, että asiaa ei voi tutkia ja asia on niin kuin itse ajattelee.
"-- ja kaikki totesivat sen johtuvan taloudellisista seikoista--"
Ihanks tosi? Jos naiset pääsisivät osallistumaan työelämässä tasavertaisesti töihin, niin se mahdollistaisi myös miesten kotonaolon. Ei se ole mitenkään annettua, että miehet käyvät töissä ja naiset elävät miehen taskurahoilla ja raatavat lasten eteen parhaansa mukaan.
"toi että "lapset kaatuvat toisen harteille" kertoo kyllä minulle paljon--"
Niinhän se kertoo. Se kertoo miesten asenteista isyyteen. Erotilanteessa voidaan sopia yhteishuoltajuudestakin. Mutta kun miehelle se tietäisi vapauden menetystä, aikaisia aamuherätyksiä, rahamenoa, ei voi bailata aamuun, oleskella kavereiden kanssa baareissa jne.
Ja voi kauhistus, JOS asia onkin toisin päin: lapset ovat miehellä ja nainen on pääasiallisesti vapaa. Sehän se vasta hirttotuomion asenteissa vaatiikin! Heti takaisin lapsia hoitamaan (eli=ei se mies niin merkittävä olekaan lapsen kasvun kannalta).
Minua sitten varmaan voisi luulla pojaksi/mieheksi (ja on joskus luultukin), kun on lyhyet hiukset enkä meikkaa. Kasvanut äidin, isän ja siskojen kanssa. Mikä mahtoi mennä pieleen kun en omaksunut "sopivaa" naisen mallia?
Menee vähän alkuperäisen aiheen vierestä, koska tarkoitukseni ei ole kommentoida sitä millaisessa perheessä lapsi voi hyvin. Se kai on vähän tapauskohtaista enkä sitäpaitsi ole mikään lasten kasvatuksen asiantuntija. Lähinnä sitä ihmettelen miksi olisi paha juttu jos mies on epämiehekäs tai nainen epänaisellinen. Mahdolliset syömishäiriöt ja liika sulkeutuneisuus sen sijaan ovatkin ymmärrettäviä huolenaiheita, ja niihin voi olla monia syitä. Tuskin pelkästään vanhemmista johtuu.
Hyvä kirjoitus, ehkä oli kiperästi sanottu, "ajattele vaikka orgasmiasi", lievällä huumorillakin varmasti, toivottavasti se osataan ottaa sellaisena, mutta kuitenkin pieni totuuden häiväys siinä taustalla.
Muuten hyvä kirjoitus ja huolehtivainen asenne on.
Ihan hyvä oli myös kritiikki tutkimusta kohtaan.
Kirjoituksista jäi vain se maku, että olet hyvä isä lapsillesi.
"Se kertoo miesten asenteista isyyteen. Erotilanteessa voidaan sopia yhteishuoltajuudestakin"
Oletko koskaan sattunut kuulemaan, millaiset ovat isän keskimääräiset mahdollisuudet huoltajuuskiistoissa, tai mikä on isän asema esim. sosiaaliväen silmissä neuvoteltaessa huoltajuudesta sopuisammakin hengessä? Miksi ylipäätään isän roolissa lähteä sotimaan sotaa, jossa lapset kärsii ja tulos on etukäteen selvä?
Härskiä kaataa huoltajuuden jakauma yksinomaan miesten syyksi, koko asia kun on melkolailla totaalisesti äidin ja naisen hallussa. Sokea olet, jos et tällaista ole yhteiskunnassamme noteerannut.
Kiitos, tulkitsit sen täysin oikein orgasmia myöten :) Voisin toki jatkoo tuon Faktan kanssa miekkailua, mutta se on täysin turhaa ajan haaskausta, koska olen mielestäni asiani esittänyt ja hän on jättänyt oleellisiin osiin vasatamatta. Hän lähtenyt vääntämään kirjoitustani epäoleelliseen suuntaan eivätkä kaipaa kommentteja. ainoa missä hän oli oikeassa oli se, että minun piti kirjoittaa kvantitatiivinen eikä kvalitatiivinen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että en tietäisi asioiden eroa, koska käytän niitä päivittäisiessä työssäni. Olen vain nähnyt niin monta "tutkimusta" joita ei tehdä objektiivisesti vaan tavoitehakuisesti todistamaan haluttua asiaa.
Haluan vielä kiteyttää, että kirjoittajalta puuttuu vanhempien empatia ja siksi kokee lapset riesaksi, joka on säläytetty äidin taakaksi. HÄn ei osaa tuntea mitä lapsi merkitsee vanhemmilleen. Siksi en osaa oikein noteerata hänen näkemyksiään näissä tunneasioissa. Hän sotkee ne siihen "miesten ja naisten väliseen sotaan".
Oma isoäitini muuten erosi alkoholisti isästään kun äitini oli kolmivuotias. Kyllä äitini on kertonutm minulle miten kurjaa elämä oli, kun perheestä puuttui isä. No joo, yksittäistapaus vain, mutta kertoo se minulle kuitenkin jotakin. Kaikki me tiedämme myös lapsia, joilla ei ole sisaruksia, mutta olisivat niitä kaivanneet. Mahtaakohan Fakta olla sitäkin mieltä, että orpo lapsi ei kaipaa omaa isää ja äitiä, mitäs luulet?
Minä olen aivan varma, että jotakin,mitä ei ole, voi kaivata. Varsinkin vaikka isän- tai äitienpäivänä.
"Hän lähtenyt vääntämään kirjoitustani epäoleelliseen suuntaan--"
Osoitin vain täysin johdonmukaisesti sen asenteellisuuden ja ajatuskulun, joka tulee epäsuorasti tekstistä esille. Niinhän se on, että kun on noinkin rankkoja asenteita taustalla, niin niitä ei kannata "kirkossa kuuluttaa." Mutta ne tihkuvat kirjoituksestasi läpi, niitä on hankala piilottaa.
"Haluan vielä kiteyttää, että kirjoittajalta puuttuu vanhempien empatia--"
Kiteytä ihan rauhassa, mutta kiteytyksesi ei poista sinusta paljastuneiden asenteiden olemassaoloa.
"Hän sotkee ne siihen "miesten ja naisten väliseen sotaan"."
Käsitettä sota en ole käyttänyt missään vaiheessa ja tässä paljastuu jälleen lisää kirjoittajan omista asenteista ja peloista. Miesten hysteerinen käyttäytyminen Miestenvihaajat-dokkarin jälkeen kertoo jotain paljon enemmän miehistä itsestään kuin tilanteeseen rationaalisesti suhtautuvista feministeistä ja muista ihmisistä.
"ainoa missä hän oli oikeassa oli se, että minun piti kirjoittaa kvantitatiivinen eikä kvalitatiivinen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että en tietäisi asioiden eroa, koska käytän niitä päivittäisiessä työssäni."
Kun näin sanoo ihminen, jonka kirjoitukset täyttyvät kielellisistä virheistä ja epäjohdonmukaisuuksista, on hankala uskoa tällaista kyseisestä ihmisestä. Kielenkäyttö kertoo jo paljon ihmisestä.
"Olen vain nähnyt niin monta "tutkimusta" joita ei tehdä objektiivisesti vaan tavoitehakuisesti todistamaan haluttua asiaa."
Oh, yrität esittäytyä asiantuntijana, joka ei kuitenkaan analysoi mitään tiettyä tutkimusta ja osoita sen tavoitehakuisuutta. On helppo laukoa tällaisia käsityksiä sen kummemmin perustelematta. Se, että käytät kvantitaviista ja kvalitatiivista tutkimusta päivittäisessä työssäsi ei tee sinusta millään tavoin kasvatustieteiden asiantuntijaa ja lapsipsykiatria ja psykologia. Noiden metodien käyttö vaihtelee aloittain.
"Oma isoäitini muuten--"
"mutta kertoo se minulle--"
"Minä olen aivan varma, että jotakin,mitä ei ole, voi kaivata--"
Minä, minä, minusta, oma mielipiteeni on, päläpäläpälä. Ei mitään muuta kuin asenteellisuuden värittämiä vääristyneitä ja perustelemattomia todellisuuskäsityksiä, joista yrität luoda vääristynyttä yleistä kuvaa.
"Mahtaakohan Fakta olla sitäkin mieltä, että orpo lapsi ei kaipaa omaa isää ja äitiä, mitäs luulet?"
Sekin on hyvä taktiikka esittää kysymyksiä, joihin on piilotettu omia käsityksiä. Näinkin välttyy perustelemasta mitään kun kysymys on näennäisesti suunnattu toiselle.
Jotain kirjoittajasta kertoo sekin, että hän argumentoi melko banaalistikin ja hän keskustelee vastakeskustelijastaan ulkopuolisen kanssa.
"Haluan vielä kiteyttää, että kirjoittajalta puuttuu vanhempien empatia--"
"Kiteytä ihan rauhassa, mutta kiteytyksesi ei poista sinusta paljastuneiden asenteiden olemassaoloa."
Itse en kyllä huomannut juurikaan asenteellisuutta.
Sen sijaan mielipide eroja näyttää löytyvän.
"Mahtaakohan Fakta olla sitäkin mieltä, että orpo lapsi ei kaipaa omaa isää ja äitiä, mitäs luulet?"
"Sekin on hyvä taktiikka esittää kysymyksiä, joihin on piilotettu omia käsityksiä. Näinkin välttyy perustelemasta mitään kun kysymys on näennäisesti suunnattu toiselle."
Minusta tuo ei varsinaisesti ollut minulle kysymys vaan oman mielipiteen kertominen oletuksena, että myös minusta orpo lapsi kaipaa isäänsä, ja oletus oli aivan oikea. Kyllä minustakin orpo lapsi kaipaa isäänsä, vaikkei olisi koskaan nähnytkään ja äitiään myös. Olen kaivannut myös itse omaan elämääni sisarusta.
Itse ainakin kaipaisin, jos olisin orpo. Nytkö minulla sitten on asenteellisuutta, koska odotan että orvot kaikki ajattelevat niin kuin minä. Ei noin. Tarkoitan sitä, että orvot jäävät jostain tietämättään paitsi, koska heillä ei ole isää eikä äitiä. Ja mielellään tahdon antaa heille esimerkiksi sijaisvanhempien kautta, niin kuin isä ja äiti, sen kokemuksen. Mutta en osaa ajatella, että esimerkiksi äiti ja "äiti" osaisivat antaa samanlaisen perheen orvolle. En ainakaan rehellisesti. Jos minut itseni olisi taas kasvattanut "äiti" ja "äiti", en osaa ajatellakaan. En tarjoaisi orvolle lapselle sellaista, mistä minä itse en tiedä mitään. Orvolle tarjoaisin isän ja äidin, koska tiedän että niin on hyvä. Tästä päädytään siihen johtopäätökseen, että on aivan sama mitä tutkimuksissa kerrotaan. Ei omaa mielipidettä voi hylätä. Eikä sitä tarvitsekaan hylätä.
Onhan sinullakin faktat tiskiin oma mielipide asiasta. Mutta jos teet kaikki päätöksesi yleisesti tutkimusten pohjalta, niin se ei ole kovin järkevää. Ajattele jos sinulta sitten kysyttäisiin joskus johonkin tutkimukseen vastausta, niin sinäkö vastaisit että ihan sama? Ajattele millainen olisi koko tutkimuksen tulos kun kaikki vastaisivat noin. Se tuloshan olisi että ihan sama. Mitä se sellainen tutkimus kertoo joka antaa vastaukseksi että ihan sama?
Enkä minä kaipaa eläämäni mitenkään, että olisin jäänyt paitsi siitä, että olisikin ollut "äiti" ja "äiti. Kaipaako sitten poika, joka on pelkästään "äidin" ja "äidin" hoidossa isää? Luulen että kaipaisi. Jos autiolla saarella on kasvanut poika "äidin" ja "äidin" kanssa, ja saarelle tulisi sitten mies, niin kyllä poika kysyisi, että kuka tai mikä tuo on. Kun pojalle sanottaisiin että hän on mies niin kuin sinäkin, niin varmasti poika hakeutuisi tämän seuraan myös.
"Jotain kirjoittajasta kertoo sekin, että hän argumentoi melko banaalistikin ja hän keskustelee vastakeskustelijastaan ulkopuolisen kanssa."
Ehkä tämä oli jonkinlaista tahattomuutta, mutta tarkoitus ei varmaankaan ole mustamaalata sinua niin että me rupeaisimme yhdessä nyt jotenkin solvaamaan näkemyksiäsi, emmekä alakaan. Esitä vaan rauhassa näkemyksesi, mutta eikö omienkin mielipiteittesi taustalla esiinny jotakin tiettyä asenteellisuutta, täytyyhän sinulla olla omia mielipiteitä?
"Minä olen aivan varma, että jotakin,mitä ei ole, voi kaivata. Varsinkin vaikka isän- tai äitienpäivänä."
kyllä näin on.
"--sanon välistä--"
Eikö Jack osaa itse sanoa? Tarvitseeko hän eteensä suojakseen muiden asenteellisten miesten mielipiteitä? No, kyllä minä sen ymmärrän vallan hyvin.
"Itse en kyllä huomannut juurikaan asenteellisuutta. "
No sitähän minä en yhtään ihmettele.
"Sen sijaan mielipide eroja näyttää löytyvän."
"Onhan sinullakin faktat tiskiin oma mielipide asiasta."
Valitettavasti tämä kysymys ei ole mielipideasia. Valitettavasti tällaisia kysymyksiä ei ratkota mutu-tuntuman pohjalta. On turhaa alkaa itkeä sen perään, että kun tässä asiassa kaikki eivät saa olla sitä mieltä mitä he haluavat olla. Minä en lähde tällaiseen pelleilyyn mukaan ja pistän tällaisen pelin heti poikki.
"Ehkä tämä oli jonkinlaista tahattomuutta, mutta tarkoitus ei varmaankaan ole mustamaalata sinua niin että me rupeaisimme yhdessä nyt jotenkin solvaamaan näkemyksiäsi, emmekä alakaan."
Millä oikeudella puhut ja argumentoit toisen ihmisen puolesta? Se, miten Jack on käyttäytynyt ja millaista argumentointia hän on käyttänyt, ei pyyhkiydy pois sanot sinä ihan mitä tahansa sanotkin. Se näkyy täysin hyvin Jackin teksteistä mitä hän on ajanut takaa ja mitä hän on päättänyt kirjoittaa viestiin ja mitä hän ei ole päättänyt kirjoittaa tekstiin.
"Enkä minä kaipaa eläämäni mitenkään, että olisin jäänyt paitsi siitä, että olisikin ollut "äiti" ja "äiti. Kaipaako sitten poika, joka on pelkästään "äidin" ja "äidin" hoidossa isää? Luulen että kaipaisi. Jos autiolla saarella on kasvanut poika "äidin" ja "äidin" kanssa, ja saarelle tulisi sitten mies, niin kyllä poika kysyisi, että kuka tai mikä tuo on. Kun pojalle sanottaisiin että hän on mies niin kuin sinäkin, niin varmasti poika hakeutuisi tämän seuraan myös."
Millaista soopaa! Minä, minä, minusta, musta asia on näin, päläpälä päläpälä päläpäläpäläpää. Ei tällaiseen viitsi edes vastata.
"--mutta eikö omienkin mielipiteittesi taustalla esiinny jotakin tiettyä asenteellisuutta--"
Mutta tässä ei ole nyt kysymys minusta. Tässä kysymys siitä, että olen esittänyt vaatimuksen todistaa tietyt käsitykset ja te ette siihen kykene. Te ette kykene osoittamaan tutkimuksia, jotka osoittaisivat lapsen kehityksen vaarantuvan ilman isää, ettekä te kykene osoittamaan lapsen olevan geneettisesti ohjelmoitu tarvitsemaan isää kasvussaan.
On turhaa alkaa lässyttää, että tällaisia asioita ei voi tutkia. Niitä voidaan tutkia.
"Mutta jos teet kaikki päätöksesi yleisesti tutkimusten pohjalta, niin se ei ole kovin järkevää."
On erittäin järkevää tehdä tällaisissa kysymyksissä päätökset tutkitun tiedon pohjalta kuin omien ennakkoluulojen värittämien uskomusten pohjilta, joita teiltä kyllä näyttää löytyvän.
"Ajattele jos sinulta sitten kysyttäisiin joskus johonkin tutkimukseen vastausta, niin sinäkö vastaisit että ihan sama? Ajattele millainen olisi koko tutkimuksen tulos kun kaikki vastaisivat noin. Se tuloshan olisi että ihan sama. Mitä se sellainen tutkimus kertoo joka antaa vastaukseksi että ihan sama?"
Silloin se tutkimus kertoo, että asia on yhdentekevä sille joukolle, jota on tutkittu. Se on todella ikävää, jos todellisuus ei käyttäydy sen mukaan kuin itse haluaisi sen käyttäytyvän, mutta silloin ei pidä syyttää todellisuutta, vaan omia käsityksiä.
Se mikä näissä kysymyksissä tekee vahinkoa erilaisissa perhemuodoissa asuville lapsille on nimenomaan tällainen asennevammaisuus, jossa heille ollaan tuputtamassa väkipakolla sellaista ihmistä, jota he eivät tarvitse, heidän perheeseen.
"Minusta tuo ei varsinaisesti ollut minulle kysymys--"
Kyllä se vain on kysymys, eikä muuksi muutu. Se on kysymysmuodossa, esitetty minulle ja se kätkee kirjoittajan omia ennakkoluuloja perustelemattomina.
Jos autiolla saarella on kasvanut poika "äidin" ja "äidin" kanssa, ja saarelle tulisi sitten mies, niin kyllä poika kysyisi, että kuka tai mikä tuo on. Kun pojalle sanottaisiin että hän on mies niin kuin sinäkin, niin varmasti poika hakeutuisi tämän seuraan myös.
Jos poika ei ole yhtään kiinnostunut biologisesta isästään joka tulisi saarelle, olisit oikeassa. Jos pienintäkään kiinnostusta löytyy, olet täysin väärässä. Mitä luulet kuinka tapahtuisi.
Kyllä lapsi on kiinnostunut omista vanhemmistaan, isästä ja äidistä, aivan varmasti.
Aivan varmasti adoptiolasta kiinnostaa alkuperäiset vanhempansa ja hän heitä kaipaa, jos ei vielä ymmärtämättömänä pienenä, niin vanhempana kyllä. Ja jos yhtään miettii asioita, niin varmasti vertaa "äitiä" ja "äitiä" omiin vanhempiinsa, isään ja äitiinsä. Ja se on inhimillistä. Jos ja kun lapsi joskus kysyy miksi minulla ei ole isää, niin selitykseksi ei käy se, että sinut määrättiin vasten tahtoasi "äidille" ja "äidille". Silloin olisi lapselta jo pienestä lähtien riistetty isä. Itse en ainakaan tahdo olla sellaisessa mukana.
Isä ja äiti on tärkeitä. Se on tutkimattakin selvää. Lapselle täytyy antaa sitä, mitä lapsi kaipaa. Lapsi syntyy miehestä ja naisesta, isästä ja äidistä.
On myös lapsia joilta on isä tai äiti menehtynyt. Mutta se on täysin eri asia.
"--sanon välistä--"
"Eikö Jack osaa itse sanoa? Tarvitseeko hän eteensä suojakseen muiden asenteellisten miesten mielipiteitä? No, kyllä minä sen ymmärrän vallan hyvin."
Ei varmaankaan minua tarvitse suojakseen.
"Sen sijaan mielipide eroja näyttää löytyvän."
"Onhan sinullakin faktat tiskiin oma mielipide asiasta."
"Valitettavasti tämä kysymys ei ole mielipideasia. Valitettavasti tällaisia kysymyksiä ei ratkota mutu-tuntuman pohjalta. On turhaa alkaa itkeä sen perään, että kun tässä asiassa kaikki eivät saa olla sitä mieltä mitä he haluavat olla. Minä en lähde tällaiseen pelleilyyn mukaan ja pistän tällaisen pelin heti poikki."
Sinulla näyttää olevan se mielipide minkä tuloksen tutkimukset ovat antaneet, mutta itse tutkimus kaipaa kritiikkiä osakseen ja on sitä saanutkin. Entä jos sinut olisi otettu tutkimukseen mukaan? Miten olisit vastannut siihen tutkimukseen ennen tutkimustulosta?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000010916047
Entä miksi minun mielipide ei painaisi tutkimuksessa jos sanon että en olisi ollut niin onnellinen jos minulla ei olisi ollut isää tai äitiä. Itse olen ehjästä heteroperheestä, heitä ei tainnut tutkimuksessa olla lainkaan? Miksi?
Koska minua ei ollut otettu siihen tutkimukseen, en luota siihen tutkimukseen. Ei ole mikään pieni tutkimus tuo missä tehdään johtopäätöksiä siitä tarvitseeko lapsi isää.
"Ehkä tämä oli jonkinlaista tahattomuutta, mutta tarkoitus ei varmaankaan ole mustamaalata sinua niin että me rupeaisimme yhdessä nyt jotenkin solvaamaan näkemyksiäsi, emmekä alakaan."
"Millä oikeudella puhut ja argumentoit toisen ihmisen puolesta? Se, miten Jack on käyttäytynyt ja millaista argumentointia hän on käyttänyt, ei pyyhkiydy pois sanot sinä ihan mitä tahansa sanotkin. Se näkyy täysin hyvin Jackin teksteistä mitä hän on ajanut takaa ja mitä hän on päättänyt kirjoittaa viestiin ja mitä hän ei ole päättänyt kirjoittaa tekstiin."
Omasta puolesta argumentoin omat näkemykset, sanoin että ehkä. Se taas että sanoin, että emme ala sinua arvostelemaan, niin on aivan totta, koska minä en ainakaan ala sinua solvaamaan. Tuskin Jackaan sinua alkaa solvaamaan, luulen. Mutta puhun vain omasta puolestani.
"--mutta eikö omienkin mielipiteittesi taustalla esiinny jotakin tiettyä asenteellisuutta--"
"Mutta tässä ei ole nyt kysymys minusta. Tässä kysymys siitä, että olen esittänyt vaatimuksen todistaa tietyt käsitykset ja te ette siihen kykene. Te ette kykene osoittamaan tutkimuksia, jotka osoittaisivat lapsen kehityksen vaarantuvan ilman isää, ettekä te kykene osoittamaan lapsen olevan geneettisesti ohjelmoitu tarvitsemaan isää kasvussaan."
Ainakin uskon että oma kehitykseni ei olisi tällä tasolla ilman isää. Tutkin äsken itseäni ja tulin siihen tulokseen.
Kyllä aloituksestasi paistoi oma asenteellisuutesi miehiä kohtaan...
"että perinteisestihän naisen on katsottu olevan vastuussa perheestään ja isä on ollut poissa kotoa töissä ja missä lie onkaan ollut. Ja vieläkin, miesten osallistuminen perhe-elämään ei ole merkittävää Suomessa."
Omakin isä on ollut aina paikalla ja aina auttanut, tuollainen yleistys ei oikein pidä paikkaansa. Sanoisin jopa että miesten osallistuminen perhe-elämään on keskeistä.
”Ja kun niin vakuutellaan miehen ohittamatonta tärkeyttä lapsen kasvun kannalta, niin voisitteko viitata tutkimuksiin, joissa tämä miehen välttämätön rooli todistetaan? Voisitteko?”
Tein tutkimuksen itsestäni jonka tulokseksi sain että minä tarvitsen isääni, etenkin tarvitsin isääni pienenä. Siinä on se tutkimus, miksi se ei kelpaa sinulle. Isän rooli on välttämätön, alan itkemään niin lapselliselta kuin se kuulostaakin, jos minulta vietäisiin isä pois. Ei kukaan lapsi tahdo luopua vanhemmistaan.
Tämä samainen tutkimus voitaisiinkin tehdä kaikille miespuolisille palstalaisille, mitä luulet mikä tulisi vastaukseksi. Se ei olisi mitään asenteellisuutta, vaan tosielämää. Myös äitisuhde on aivan samanlainen.
Ja jos sitten vaikka tutkimuksessa ilmenisi että isä tai äiti on aiheuttanut lapsena huonon kokemuksen miehelle, niin tuloksessa varmasti huomioitaisiin miehen kaipuu siitä, että omat vanhemmat olisivatkin olleet kunnollisia. Ei kukaan toivo, että huonon isän paikalla olisi ollut ”äiti”, vaan että tilalla olisi ollut huolehtivainen isä.
"On turhaa alkaa lässyttää, että tällaisia asioita ei voi tutkia. Niitä voidaan tutkia."
Kuka lapsi sanoo ettei tahdo isää ja äitiä? Kuitenkin jokainen meistä on tullut äidistä, ja myös isästä.
"Mutta jos teet kaikki päätöksesi yleisesti tutkimusten pohjalta, niin se ei ole kovin järkevää."
"On erittäin järkevää tehdä tällaisissa kysymyksissä päätökset tutkitun tiedon pohjalta kuin omien ennakkoluulojen värittämien uskomusten pohjilta, joita teiltä kyllä näyttää löytyvän."
Sinä siis olet antamassa lapsia lesbo- ja homopareille? Miksi lapsi ei itse saa päättää?
Tämä lesbo- ja homohomma on jotakin aivan uutta nyt. Eivät he pysty lisääntymään. Vain mies ja nainen pystyy lisääntymään. Jokainen meistä on lähtöisin isästä ja äidistä. Kuka meistä tahtoisi luopua jommasta kummasta?
Miksi sitten riistää joltakin lapselta isä tai äiti?
"Ajattele jos sinulta sitten kysyttäisiin joskus johonkin tutkimukseen vastausta, niin sinäkö vastaisit että ihan sama? Ajattele millainen olisi koko tutkimuksen tulos kun kaikki vastaisivat noin. Se tuloshan olisi että ihan sama. Mitä se sellainen tutkimus kertoo joka antaa vastaukseksi että ihan sama?"
"Silloin se tutkimus kertoo, että asia on yhdentekevä sille joukolle, jota on tutkittu. Se on todella ikävää, jos todellisuus ei käyttäydy sen mukaan kuin itse haluaisi sen käyttäytyvän, mutta silloin ei pidä syyttää todellisuutta, vaan omia käsityksiä."
Niin, mutta jos se joukko ottaa omat mielipiteensä tutkimustuloksista niin kuin sinä teet niin yksi tutkimustulos muokkaisi kaikkien ihmisten mielipiteet tutkimustuloksen mukaan. Sinullahan ei ole tuohon tutkimukseen mitään mielipidettä. Sinulla on vain tulokset. Teetkö kaikki elämäsi päätökset tutkimustulosten mukaan?
Tai jos vastaat johonkin tutkimukseen eritavalla kuin mitä tutkimustulos antaa sitten tulokseksi, niin muutatko omat mielipiteesi? Ajatteletko että sinä itse et tarvitse isää? Jos ajattelet että kyllä tarvitset, niin miksi olet sitten valmis riistämään joltakin lapselta sen tunteen?
Jokainen tutkimushan on nimenomaan perustunut jokaisen omiin käsityksiin. Ilman niitä ei ole mitään tutkimuksia, ei voisi olla. Miksi minun pitäisi syyttää ja muuttaa omia käsityksiäni.
Todellisuus tässä tutkimuksessa siis on olevinaan se että lapsi ei tarvitse isäänsä. Kyllä on humpuukki tutkimus.
Ja kritiikkini koskee nimenomaan tätä tutkimusta.
"Se mikä näissä kysymyksissä tekee vahinkoa erilaisissa perhemuodoissa asuville lapsille on nimenomaan tällainen asennevammaisuus, jossa heille ollaan tuputtamassa väkipakolla sellaista ihmistä, jota he eivät tarvitse, heidän perheeseen."
Kukaan ei ole kyllä tuleville lapsille tuputtamassa mitään, vaan tuon tutkimuksen perusteella lapsilta ollaan viemässä isä. Joissain tapauksissa myös ilmeisesti äiti.
"Minusta tuo ei varsinaisesti ollut minulle kysymys--"
"Kyllä se vain on kysymys, eikä muuksi muutu. Se on kysymysmuodossa, esitetty minulle ja se kätkee kirjoittajan omia ennakkoluuloja perustelemattomina."
Kyllä sinulle ehkä mutta ei minulle.
Missä se sinun kritiikkisi tuota tutkimusta kohtaan näkyy? Ei yhtään missään. Kritiikkisi on vain subjektiivista vastaanpurnaamista, ei minkäänlaista uskottavaa kritiikkiä koskien tutkimuksen metodologiaa ym. tutkimusta koskevia asioita vastaan.
En viitsi alkaa kommentoida noita hysteerisiä pelkokuvauksia, joissa miehet syrjäytetään yhteiskunnasta, jos laki menee läpi.
En edelleenkään ymmärrä miksi jatkat Jackin puolesta tätä keskustelua. Minä keskustelun hänen käsityksistään vain hänen kanssaan ja hän saa puolustaa itse itseään.
Kaikki se kritiikki, mitä olen jo entuudestaan esittänyt sinun edellistä kirjoitusta kohtaan pätee myös tähänkin kirjoitukseen. En koe tarpeelliseksi toistaa itseäni. Ilmeisesti suhtaudut tähän asiaan liian tunteellisesti, että voisit sitä objektiivisesti tarkastella.
Myös se kertoo jotain, että sen sijaan kuin perustelisit omia käsityksisi kritisoit toisia, joiden kritiikillä perustelet omia käsityksiäsi. Minä en lähde tähän. Olen selvästi esittänyt, että samaa sukupuolta olevien vanhemmuutta vastustavien tulee kyetä osoittamaan perustellusti kantansa tähän asiaan. Siihen sinäkään et ole kyennyt.
"Missä se sinun kritiikkisi tuota tutkimusta kohtaan näkyy? Ei yhtään missään. Kritiikkisi on vain subjektiivista vastaanpurnaamista, ei minkäänlaista uskottavaa kritiikkiä koskien tutkimuksen metodologiaa ym. tutkimusta koskevia asioita vastaan."
Et vaan huomannut kun kritisoin, että miksi vanhempieni laista onnellista perhettä ei ollut tutkimuksessa ollut ollenkaan.
Tuossa tutkimuksessa juuri on oltu tunteettomia, haettu tarkoitusperäisiä tutkimustuloksia. Kyllä minä ymmärrän sen, että jos pojalla ei koskaan ole ollut isää, ei hän isää osaa kaivata. Mutta jos isä olisi ollut, hän sitä osaisi kyllä varmasti kaivata. Ja oikeasti pojalla on ollut isä. Miksi se tosiasia tieto pitää kieltää lapselta?
Vastaavanlainen tutkimus olisi jos tutkittaisiin miehiä joilla on ollut isä ja kysyttäisiin että kaipaisitko isääsi jos isää ei yhtä-äkkiä olisi. Varmasti jokainen kaipaisi.
Ei siis ole mitään järkeä riistää tuon "isää ei tarvita" tutkimuksen perusteella lapsilta isäänsä.
Se olisi täysin väärin lasta kohtaan.
Jos kaikilla ihmisillä olisi kolme sormea, kukaan ei kaipaisi kahta lisää. Mutta jos niistä sormesta poistettaisiin isäsormi, eli peukalo, niin kyllä isäsormea kaivattaisiin. Ja kun lapselta poistetaan peukalo ja tilalle asetetaan tekopeukalo, niin siinä vaiheessa kun lapsi huomaa että hänellä on tekopeukalo ja kaikilla muilla on oikeapeukalo, niin lapsi kysyy että missä on minun oikea peukalo. Vain tunteettomat katkaisevat lapselta peukalon.
Mutta lapsi kyllä ymmärtää jos peukalo on luonnollisesti katkennut kohdussa. Sitten vähän vanhempana lapselle laitetaan tekopeukalo ja lapsen oikea äiti sanoo, että tämä on tekopeukalo ja lapsi ymmärtää sen.
Mutta sitä lapsi ei ymmärrä, että miksi lesbo- tai homovanhemmat sanovat tekopeukaloa oikeaksi peukaloksi.
"Uusissa tutkimuksissa on käyty läpi lesbopari- ja yksinhuoltajaperheitä, joissa isää ei ole koskaan ollutkaan. Tällaisissa perheissä isän puute ei ole tutkitusti ongelma, eikä lapsi kärsi tilanteesta.
- Tärkeää on vanhemmuus, ei sukupuoli. Esimerkiksi kahden naisen perheessä kasvaneet pojat ovat heteroperheiden poikien kanssa aivan yhtä maskuliinisia. He ovat kuitenkin sensitiivisempiä kuin heteroperheen kasvatit, Solantaus kertoo."
Jjjooooooooo.
"He ovat kuitenkin sensitiivisempiä kuin heteroperheen kasvatit"
Mitäs soopaa tämä nyt sitten on? Mikä tutkimus tämän kertoo? Tuoko "isää ei tarvita tutkimus"?
Kyllä on humpuukkitutkimus tuo.
"En viitsi alkaa kommentoida noita hysteerisiä pelkokuvauksia, joissa miehet syrjäytetään yhteiskunnasta, jos laki menee läpi."
En pelkää miesten puolesta, että heidät muka syrjäytettäisiin, vaan olen huolissani lasten puolesta joilta riistetään isä tai äiti.
Sinä et edelleenkään kritisoi itse tutkimusta, vaan uutista, jossa tutkimus mainitaan. Et ole sanonut mitään sellaista uutta, mikä saisi minut kommentoimaan jotenkin kirjoitustasi. Toiston sinä kyllä osaat.
Nähdäkseni keskustelu on ohi väliltämme.
"Sinä et edelleenkään kritisoi itse tutkimusta, vaan uutista, jossa tutkimus mainitaan. Et ole sanonut mitään sellaista uutta, mikä saisi minut kommentoimaan jotenkin kirjoitustasi. Toiston sinä kyllä osaat."
Uutinen oli juuri tuosta tutkimuksesta. Toki mielelläni näkisin koko tutkimuksen. Tutkimusta en silti pidä pätevänä koska onnellisia heteroperheitä ei siinä ole mainittu.
Ensisijaisesti lapselle on tarjottava sitä mitä lapsi tahtoo, eli isän ja äidin.
Tuollaisen tutkimuksen perusteella en antaisi ääntäni isättömille perheille, tai äidittömille.
Ja korostan että yksinhuoltajat ovat asia täysin erikseen jos toinen vanhempi on menehtynyt.
"Nähdäkseni keskustelu on ohi väliltämme."
Olkoon sitten niin.
"En edelleenkään ymmärrä miksi jatkat Jackin puolesta tätä keskustelua. Minä keskustelun hänen käsityksistään vain hänen kanssaan ja hän saa puolustaa itse itseään"
Minä en taas puolestani näe tarpeelliseksi "puolustella itseäni" tai keskustella kanssasi. Olen sinulle sanottavani sanonut ja sinä olet sitä tarpeidesi mukaan vääntänyt ja vääristellyt, joten en näe järkeväksi keskustella kanssasi.
Itse asiassa turha asiasta on alkaa keuhkoamaan sen enempää, koska eivät asiat sillä minnekään muutu. Oletko huomannut koska haaskaat aikaasi täällä turhaan. Tässä on yksi sellainen keskustelu, joka ei johda mihinkään eikä muuta maailmaa mihinkään suuntaan, joten se on hyödytöntä.
Siitähän tuossa oli kyse, sekään ei ole poissuljettua, että kirjoittelit toisen nimimerkin turvin.
En ole mitenkään väännellyt tai vääristellyt sinua, ellet voi osoittaa toisin. Siinä olet epäonnistunut toistaiseksi. Ehkä onkin parempi olla hiljaa, kun ymmärrät, että kykenen osoittamaan argumenttisi huuhaaksi. Eli siis, mies vaikenee. Tätä kohtaa ei löydy muuten Raamatusta.
"Siitähän tuossa oli kyse, sekään ei ole poissuljettua, että kirjoittelit toisen nimimerkin turvin."
Ei kirjoitellut.
käsitykseni mukaan ne isät jotka osallistuvat perheensä hoitamiseen, siinä missä äiditkin, juuri nostavat tätä melua asiasta.
liimanimppaajat ja kalja-keijot tuskin meluavat aiheesta?
"Ja vieläkin, miesten osallistuminen perhe-elämään ei ole merkittävää Suomessa."
Osaat yleistämisen jalon taidon. Tietystihän sinulla on lähdeviitteitä lukuisiin puolueettomiin tutkimuksiin missä tuo asia todetaan? Vai oliko tuo mainittu Feminist Initiativen kotisivuilla?
..onhan tässä melkoinen periaatteellinen ratkaisu, kun murretaan perinteinen ja luonnonmukainen lisääntymistapa..
..tällä on puolestaan yhteiskuntarakennetta muokkaava ulottuvuus, itse asiassa kysymys on vallankumouksesta: nainen ei lisääntyäkseen tarvitse enää miestä..
..sillä taas on välittömiä vaikutuksia sukupuolien välisiin suhteisiin: yhteiskuntaan syntynee kaksi vastakkain olevaa ryhmää miehet ja feministinaiset, joiden poliittiset itressitkin muodostuvat tyystin erilaiseksi, kun perinteisesti miehen ja naisen itressi on ajateltu yhdensuuntaiseksi..
..oletettavaa on, että syntyy myös kahdenlaisia lapsia: kummajaisia ja perinteisiä lapsia, joiden asema määräytynee pitkälti siitä, millaisiksi normaaliperheiden ja kummajaisperheiden asema yhteiskunnassa muodostuu..
Tarkoitatko nyt ettei naiset tarvitse miehiä muuhun kuin lapsen tekoon?
Eli jos keinohedelmöitys sallitaan myös yksin eläville naisille ja lesbo pareille kaikki naiset ryhtyvät heiksi ja miehistä tulee tarpeettomia?
Missä on miesten itsetunto? kyllä minä ainakin tarvitsen teitä muuhunkin.
Kesäisin voi leikata ruohomattoa ja talvisin kolata lumet :D
vaikka lisääntyminen tapahtuisi hedelmöityshoidon avulla!!!
..jos asiaa tarkastellaan historiallisesta perspektiivistä, niin kehitys menee juuri siihen suuntaan, että perinteiset järjestelmät hajoavat..
..ensin oli avioliitto, sitten avoliitto, sitten avioliitonomaiset suhteet, jossa parit tai kommuunit asuksivat mikä missäkin ja nyt sitten tämä monster-malli..
..sano tuohon sitten jotakin muuta..
..tuskin miestä sinänsä tarvitaan, riittää kun säilötään joitakin miehen osia..
..äkkiäkös niistä sitten monistaa kustannustehokkaasti uutta työvoimaa vaikka fortumille..
..kysymys lienee enää asian laillisuudesta..
Erittäin hyvä kirjoitus. Olen itseasiassa aivan samaa mieltä kanssasi. Nimenomaan tämä viimeinen kappale on mielestäni tärkeä pointti. Se että lesboparit ja yksinäiset naiset voivat saada lapsia ilman miehiä ei tarkoita sitä että kaikki naiset muuttuvat lesboiksi tai alkavat hankkia lapsia yksinään. Ei ole tarkoitus jättää miehiä kokonaan ulkopuolelle vaan on tarkoitus antaa mahdollisuus vaihtoehtoisille perheille joissa myöskin voi kasvaa onnellisia ja tasapainoisia lapsia. En tiedä onko esim. homoparien lapsia tutkittu ja miten he pärjäävät (tai onko heitä edes niin paljoa vielä) mutta voisin kuvitella että heidänkin lapsistaan tulisi varsin kelpo miehiä ja naisia. Niinhän tuossa taannoisessa tutkimuksessa sanottiinkin että vanhemmuus on tärkeämpää kuin sukupuoli.
..miksi tämä mahdollisuus on sitten vain yksinäisille naisille ja lesbonaisille, olen ymmärtänyt, että laki koskisi vain heitä..
..ja jos tällainen laki säädetään, niin mikä estää sitten ketä tahansa naista jättäytymästä yksinäiseksi ja päästä sitä kautta saamaan hoitoa ja yhteiskunnan tukea..
..feministinen ideologia on jo niin vahva, että se varmasti houkuttelee entistä useamman naisen yksinäiseksi..
..
Miten muuten suhtaudutte adoptiolapsiin. Noihin tyyppeihin, jotka eivät ole koskaan kokeneet nuorina "aitoa vanhemmuutta". Oma äitikin vippasi johonkin joenrantaan..
Neljävuotiaana kaappasi pari lihavaa hymyilevää valkoihoista omituista kieltä puhuvaa muualle, lastenkodista.
Luulisi että vanhemmuus on ainakin jossain määrin myytti. Lisäksi "lapsen kehitys" ja "tila" on suhteutettava vallitsevaan yhteiskuntaan...
Pälä pälä...
Monessa maassa, lähinnä kolmanissa, vipataan aika usein lapset isovanhemmille, yhdelle tai isolle perheelle, ja mennään vanhemmat ite kaupunkiin duuniin. Tavataan ne sitten 5 vuoden päästä, uudestaan. Tai jopa kymmenen.
Niin, niin,..puhummekin Suomesta..
"..ja jos tällainen laki säädetään, niin mikä estää sitten ketä tahansa naista jättäytymästä yksinäiseksi ja päästä sitä kautta saamaan hoitoa ja yhteiskunnan tukea.."
Eihän sitä mikään estä nytkään, suurinosa naisista kylläkin haluaa elää miehen kanssa ja elävätkin jopa ilman lapsia.
Kyllä kannattaisi tehdä jotain tuolle itsetunnolle, pelottavan huonoa se näyttää olevan kun uskot naisten olevan miesten kanssa vain lasten takia.
Tuohon feminismi=miesviha en jaksa todellakaan kommentoida mitään.
..en kylläkään ymmärrä, mikä kummajainen tuo itsetuntojuttu on, kun sitä tarjotaan lääkkeeksi joka asiaan, mielestäni se on yksi naisasialiikkeen iskulauseista, jolla pyritään miehen mitätöimiseen..
..ylväs feministi katselee jostakin pilven reunalta suuressa mahtavuudessaan maan päälle ja näkee siellä jotakin pientä, jota nimittää miehen heikoksi itsetunnoksi..
..nimenomaan sitä en uskokaan, että nainen haluaa elää miehen kanssa lasten takia, juuri lastenhoitoahan feministi kaihtaa, koska se luo esteen naisen urakehitykselle ja luo tuplatyötaakan ja uupumuksen..
..on siis feministin etu, jos hän saa lempattua ainakin miehen lapsenhankkimisesta pois, koska perhe on silloin täysin feministin hallinnassa eikä hänen tarvitse ottaa huomioon inhoamansa miehen mielipidettä, miehen, joka edustaa patriarkaattia ja sortoa maailmassa..
"..nimenomaan sitä en uskokaan, että nainen haluaa elää miehen kanssa lasten takia, juuri lastenhoitoahan feministi kaihtaa, koska se luo esteen naisen urakehitykselle ja luo tuplatyötaakan ja uupumuksen..
..on siis feministin etu, jos hän saa lempattua ainakin miehen lapsenhankkimisesta pois, koska perhe on silloin täysin feministin hallinnassa eikä hänen tarvitse ottaa huomioon inhoamansa miehen mielipidettä, miehen, joka edustaa patriarkaattia ja sortoa maailmassa.."
Siis ensiksi feministi ei halua hoitaa lastaan ja sen jälkeen jättää miehensä (ja jää yksin lasten kanssa)? Ihan en ymmärrä miten nuo kaksi asiaa eivät kumoa toisiaan?
Itsetunnolla tarkoitin pelkoasi, siitä että naiset jättävät miehet kun voivat tehdä yksin lapsia. Mitä muuta se on kuin huonoa itsetuntoa?
Etkö todellakaan usko miesten merkitsevän naisille muuta kuin spermapankkia?
"..feministinen ideologia on jo niin vahva, että se varmasti houkuttelee entistä useamman naisen yksinäiseksi.."
Jälleen kerran sanoi j.pukkila totuuden sanat. Tämän ovat huomanneet monet naiset ja siksi he eivät uskokaan feminismin tarjoamaan hyvään, sillä se "hyvä" voidaan kyseenalaistaan. Olen lukenut, että naisten on taisteltava takaisin sieltä, minne feminismi on heidät johdattanut. Ja tie on kivinen.
Siksipä en usko, että sovinismi olisi vastaveto feminismille, vastavoiman feminismille tulevat perustamaan naiset, jotka uupuvat tavoittelemaan sitä mitä feministit haluavat...
..yhteiskunnasta on naiselle enemmän hyötyä kuin miehestä..
..jos laki toteutuu, perheen perustaminen on kannattava toimenpide ja feminismi tarjoaa tähän rationaliteetin hyvin monesta eri näkökulmasta..
..itsetuntoa en kykene tähän liittämään mitenkään, totean vain asian, miten sen näen..
..toki itsetunto apteekkivastauksena lähes joka asiaan tympii, kun pulla suussa ja viisautta uhkuen selitetään miehen tekoja heikolla itsetunnolla, vaikka mitä ilmeisimpiä muitakin syitä olisi tarjolla..
..olen päätynyt moiseen johtopäätökseen seuraamalla joitakin televisiokeskusteluja, jotka joskus saavat suorastaan hyppimään vähän niin kuin tämä palstakin..
..olen muutamaan kertaan esitellyt postmodernia yhteiskuntaa, jossa perinteisillä ajatustottumuksilla on vaikeuksia, näin mitä ilmeisimmin myös feminismillä..
..suuret kertomukset ovat kuolleet taisi joku sanoa..
..olosuhteet vaihtelevat siksi paljon, ettei mitään yhteistä ihmisten kesken taida juuri löytyä..
..demokratiakin pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä, ainakin mitä äänestysprosenttiin tulee..
kunhan niitä isättömiä lapsia ei tehtailla minun verovaroillani maksetuissa palveluissa! Kyse on ns. moraalisesta valinnasta, joka perustuu osin uskoon, eli tulkitsen tieteellisiä todisteita omasta subjektiivisesta näkökulmastani. Tiede ei näet anna politiikkasuosituksia, vaan tietoa, johon pitää aina liittää moraalinen arvostelma, kun puhutaan ihmistoiminnasta.
En ole valmis maksamaan siitä, että lapsentekoon kykeneviä ihmisiä keinohedelmöitetään. Yksityisellä puolella taas keinohedelmöitys onnistuu nykyäänkin.
Eli vastaus on raha, raha ja RAHA!
Kerronpa tässä tarinan elävästä elämästä. Tarinaa ei ole tarkoitettu yleistykseksi vaan se on erään pojan henkilökohtainen kokemus.
Kävipä tuossa 90-luvun alkupuolella niin, että eräs nainen tuli raskaaksi, oli kyllä sanonut pillereitä syövänsä. Lapsi syntyi, eikä hänellä ole ollut kontaktia isäänsä eikä hänelle ole merkitty oikeudellista isää. Kuvioihin ilmestyi myös toinen mies, ei tuon lapsen isä. Äiti ja tämä mies päättivät, että kerrotaanpa tälle pojalle, että tämä mies on hänen isänsä. Ja niin lapsi uskoi ja eli tämän "sosiaalisen isänsä" ja äitinsä kanssa kymmenkunta vuotta.
Sattui sitten kerran, että tämä poika kuuli toisessa huoneessa käydyn keskustelun, jossa tämä "isä" kertoi kavereilleen, ettei hän ollut oikeasti tämän pojan isä. Tapahtumasta on reilu puolisen vuotta ja pojan itkuinen kysymys on edelleen: kuka hänen isänsä on? Äiti ei ole suostunut sitä hänelle kertomaan. On kuulemma hänen yksityisasiansa.
Itse olen miettinyt, mitä minun olisi pitänyt tälle 14-vuotiaalle kertoa? Pitäisikö kertoa, kuka tai ketkä mahdollisesti tulevat kyseeseen isinä (potentiaalisin/potentiaalisimmat ehdokkaat tiedetään) vai pitäisikö odottaa että hän varttuu täysi-ikäiseksi ja saavuttaa oman puhevallan? Entä mitä hänelle olisi pitänyt sanoa, kun hän käydessään kesällä isovanhemmilla kertoi, ettei hän halua enää mennä takaisin äidin luo?
Jos uskaltaa kysyä. ( Lapsen oikeus valita lähivanhempansa alkaa 12-vuotiaana. 10-vuotiaskin voi päättää, jos hänen henkinen ikänsä sen sallii. )
Päätettäessä lasten huoltajuudesta voidaan lasta kyllä kuulla. Ongelma tässä nyt on vain, että lapsi ei edes tiedä, kuka hänen isänsä on. Tehokasta (oikeudellista) keinoa äidin pakottamiseksi kertomaan tietoaan ei ole.
Kiitos, että jaksat puolustaa homoseksuaalien miesten oikeutta perustaa perhe ja hankkia lapsia.
"On turha vedota siihen tosiseikkaan, että samaa sukupuolta olevat eivät voi keskenään tehdä lapsia. Tosiseikoista ei voi johtaa arvoja. Sitä paitsi, heterokin voi olla hedelmätön."
Valitat ettei isät pidä isyyslomia. Kehuskelit myös sitä miten asiat ovat paremmin Ruotsissa. Luehan tämä:
http://www.ledarna.se/portal/news.nsf/0/E32B0460D0C2EDB8C1256FC4002B8589?OpenDocument&Start=1&Count=1000&ExpandView
Voisitko myös hieman perustella väittämääsi: "Tosiseikoista ei voi johtaa arvoja." Mikä on siis mielestäsi arvojen perustana? Mielikuvitusko?
Tätähän se saatana haluaa. Enemmän lesboja/homoja ja koneessa syntyviä ihmisiä vai pitäiskö sanoa robotteja maailmaan. Kaikki miehen ja naisen välinen rakkaus halutaan poistaa ja ottaa tilalle uutta halpaa koneissa syntyvää orjatyövoimaa tilalle. Tämä, että jokaisella on oikeus lapseen, on vain harhautuskeino. Normaalissa luonnossa kaikki eivät todellakaan lisäänny.
Niin hullulta kuin tuo kuulostaakin niin mitä tarkemmin asiaa tutkailee, sen todenmukaisemmalta se tuntuu.
On käsittämätöntä että isän merkitys kiistetään. Kuinka moni isän omaava (ja varsinkin hyvän sellaisen) voi sanoa että turha ukko.
Hedelmöityslaki on äärimmäisen epätasa-arvoinen. Se antaa naissukupuolelle vallan valita onko lapsella isä vai ei. Sinä poraat tutkimustuloksia mutta jotkut asennoituneet naistutkijoiden tekemät tutkimukset isyyden merkityksestä ovat täysin arvottomia, eivätkä nämä naistutkijat voi mitenkään yhtään tietää mitä miehelle merkitsee isyys.
Monet isät ovat töissä jotta saataisiin ne kaakeloidut paskahuusit, ilmakumipyörälastenrattaat, uusia vaatteita jne. Missään tapauksessa hedelmöityshoidoilla lapsen tehneet eivät ole oikeutettuja saamaan yhteiskunnalta apua sillä perusteella että ovat yksinhuoltajia.
Moni nainen on mielessään tuhonnut uranssa vuosia sen jälkeen kun ovat kotoa töihin lähteneet. Vaikka aikoinaan ovat pitäneet itsestään selvänä jäädä kotiin on helppoo syyttää sitä miehenpaskaa oman uran menetyksestä, ja feministisiskot heittävät vieressä lisää vettä myllyyn. Eikä vuosi kaksi poissa töistä tarkoita mitään uran menetystä vaan se voi itseasiassa tehdä hyvää työmotivaatiolle.
Yhtälailla kuin isyys voidaan tyrmätä äityiden merkitys. Te olette kaikki äidit yhtä turhia lapsillenne kuin lastenne isätkin. Oletteko mielestänne turhia?
Olisiko parasta niin ettei kukaan voisi kasvattaa lapsia vaan lapset kasvatettaisiin kommuuneissa niin ei tarvitsisi tapella tästäkään asiasta.
Ruotsia ei kannata matkia. Maa on tipahtanut teollisuusmaiden kärkikymmeniköstä jonnekin sijalle xx. Paikallisissa lehdissä on ollut keskusteluja esim. siitä kuinka ihmisillä ei ole nykyään varaa matkustaa vaikka kummatkin vanhemmat kävisivät töissä. Ruotsissa on isoja ongelmia maahanmuuttopoliitikaan ja muunkin ylimielisen "hyvyyysihannointipaskan" kanssa, ja tämä näkyy mm. rikollisliigojen kasvuna, rahankuljetusautojen ryöstelyinä, kaasuhyökkäyksinä asuntovaunumatkaajia kohtaan ym ym.
"Kuinka moni isän omaava (ja varsinkin hyvän sellaisen) voi sanoa että turha ukko."
Kyse EI OLE perheistä, joissa isä on ollut mukana alusta asti. Kyse ON perheistä, joista biologinen isä ON AINA puuttunut. Se suuri määritelmällinen ero. Kukaan ei ole riistämässä isää perheistä, joissa ON isä.
"Se antaa naissukupuolelle vallan valita onko lapsella isä vai ei."
Valta on kylläkin asiantuntijoilla. Ihan kuka tahansa nainen ei noin vain tekaise hoidolla lasta itselleen. Laki kieltää antamasta hoitoa tilanteissa, joissa lapsen paras ei korostu.
"--mitä miehelle merkitsee isyys."
Eikö kyseessä pitänyt olla se mitä lapselle merkitsee isän olemassaolo? Ei suinkaan miehen itsekkäät motiivit isyydelle. Sitä paitsi, spermaa luovuttavat miehet luovuttavat sitä spermaa nimenomaan siksi, koska he eivät halua tulla isiksi, vaan haluavat antaa mahdollisuuden niille ihmisille, jotka haluavat perheen.
"Sinä poraat tutkimustuloksia mutta jotkut asennoituneet naistutkijoiden tekemät tutkimukset--"
Myös miehet ovat tehneet näitä tutkimuksia. Isän merkityksettömyys on korostunut psykologiassa jo kauan ennen kuin kukaan uskalsi ajatellakaan hedelmöityshoitoja.
"--ja feministisiskot heittävät vieressä lisää vettä myllyyn--"
Nämä on taas tätä hysteeristä miehillä esiintyvää naispelkoa, jota en viitsi kommentoida.
"Olisiko parasta niin ettei kukaan voisi kasvattaa lapsia vaan lapset kasvatettaisiin kommuuneissa--"
Tiesitkö, että tätä todella tapahtui laajasti Euroopassa teollistumisen aikoihin? Kotina toimivat kommuunit, joissa perheet asuivat keskenään huonoissa oloissa. Ydinperheen malli on vasta muutaman sadan vuoden ikäinen suunnilleen, ikuisesti se ei ole ollut olemassa tässä merkityksessä missä se nykyisin näyttäytyy.
Itseasiassa siitä tutkimustahan saattoi lukea myös sen, että nainen on tarpeeton: siinähän argumentoitiin, että sukupuolella ei ole väliä. Siitä seuraa ihan loogisesti, että vanhemman ei tarvitse olla nainen. Oletko ajatellut omalle kohdallesi? Miltä tuntuu olla tarpeeton? ;)
Mistä muuten tiedät millä motiivilla miehet luovuttavat? Viitteitä? Mies siis on itsekäs jos haluaa olla vanhempi? Aah, suomalainen tasa-arvo on rautaa... Onko nainenkin itsekäs jos haluaa olla äiti?
Juuri sitähän minä olen kritisoinut tässä hedelmöityshoitolaissa kun miesparien asema jää huonommaksi kuin naisparien asema. Vaikka lakia pidetään liberaalina, niin se on konservatiivinen siltä osin, että vain naispareille laillistetaan perheen hankinta.
"Siitä seuraa ihan loogisesti, että vanhemman ei tarvitse olla nainen."
Ei tämä ajatuksena järkytä pätkän vertaa, koska kukaan ei ole edelleenkään kieltämässä heteropareja hankkimasta lapsia. Tuen yhtä vilpittömästi miesparien oikeuksia kuin naisparienkin.
"Mistä muuten tiedät millä motiivilla miehet luovuttavat?"
Jos luovuttajista tehtäisiin laissa tarvittaessa elatusvelvollisia, niin luovutuksia ei tapahtuisi. Eiköhän se kerro jo aika paljon luovuttajien motiiveista. Tästä on jo käyty keskustelu. Mistäs sinä tiedät millä motiiveilla he eivät luovuta spermaansa?
Kuka on sanonut, että heteropareilta oltaisiin viemässä jotain? Kenelle juttelet?
Minä en tiedä spermanluovuttajien motiiveistaan mitään ja siitä syystä en siitä mitään väitäkään. Get the point? Argumenttiasi en ymmärrä yhtään. Väitätkö, että siitä, että luovuttaa spermaa, voi päätellä, että tämä henkilö ei halua isäksi?
Että joku jaksaa selittää, vaikka vain rautalangastakin vääntäen. Eihän sen herranjessus sentään pitäisi miehiltä olla pois, jos esim. lesbopari saisi laillisenkin mahdollisuuden tehdä lapsia.
___
Aiheesta täysin sivuten; sinunkin nimimerkkiäsi täällä feikataan? Kannattanee rekisteröityä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000010900275#22000000010900275
Joko boikotti loppui?
Mielenkiintoinen ajatus:
" Että joku jaksaa selittää, vaikka vain rautalangastakin vääntäen. Eihän sen herranjessus sentään pitäisi miehiltä olla pois, jos esim. lesbopari saisi laillisenkin mahdollisuuden tehdä lapsia. "
Voisitko sitten valaista miten on naiselta pois se
jos joku mies nauttii parempaa kuukausipalkkaa kuin joku nainen ?
Tai miten on miehiltä pois se että naisilla on MAHDOLLISUUS myös suorittaa ASEVELVOLLISUUS.
Elävässä elämässä tasa-avo on osiensa summa. Feminismi poimii itsellen sopivat osat ja kritisoi niissä olevia seikkoja sisäsiittoisesti kokonaisuuden (tahallaan?) unohtaen.
Eihän sekään ole feministiltä pois, jos jotkut paneskelevat rahasta?
Pysyhän nyt ujo vakkari (arvaan kyllä kuka) aiheessa.
Kysymys on esitetty jo itse aloituksessa, tosin paremmin muotoillen.
Ei olekaan pois, eikä ole laitonta nytkään lesboparin hankkia lasta keinosiemennyksellä.
miksi ihmeessä pitäisi puuttua muiden asioihin, jos niistä ei ole itselle tai muille mitään haittaa. Kukin tehkööt niín kuin haluaa, jos se ei ole muilta pois. Sama pätee tietenkin m.m. huorabusinekseen. Eikö olekin hassua miten eri asioita voi kieltää ja sallia samoilla argumenteilla :)
http://www.mannotincluded.com/
onpas sattuvasti saitin nimi valittu
sitten nimenomaan hedelmöityshoidot lesbopareille ovat moraalittomia ja väärin. Miksi enää kalliisti koneellisesti "tuotettaisiin" lapsia tänne?
"Ja kun puhutaan samaa sukupuolta olevien parien itsekkyydestä, niin kuinka itsekästä onkaan heteroparien tehdä omia lapsia kuin adoptoida lapsia vauraaseen länsimaailmaan varttumaan turvallisiin oloihin mitä hirveimmistä oloista? Sillä sellaisia lapsia on paljon."
jos heteroiden on luonnotonta ja itsekästä hankkia lapsia luonnollisin menetelmin, niin vielä luonnottomampaa ja itsekkäämpää on lesbojen tai yksinäisten naisten hankkia lapsia keinotekoisesti.