Jehovan todistajien laatima kronologia on täysin pielessä, kuten asiasta on usein aikaisemminkin jo keskusteltu (linkki tälläiseen keskusteluun mm. profiili sivullani).
Tuon tässä esille yhden uuden todisteen sitä, miten väärin JT:t raamatun kronologiaa opettavat.
Ensin muutama lähtötieto siitä, mitä JT-kronologia opettaa.
1. Danielin kirja kertoo siitä, kun Daniel joutui poikasena pakkosiirtolaiseksi Babyloniaan vuonna 607 eaa. Danielin kirjassa mainitut Nebukadnessarin 1. ja 2. hallitusvuosi tarkoittavat JT:n mukaan hänen hallitusvuosia Jerusalemin kukistamisesta lähtien, eli 606 ja 605 eaa. Koko Danielin kirja kertoo siis ajasta Jerusalemin hävitys - Persian maailman vallaksi nousu (tuhoaa Babylonian).
2. Hesekielin JT:t kertovat joutuneen pakkosiirtolaisuuteen vuonna 617 eaa. ja hänen profetoimisensa alkaneen 613 eaa. ja olleen myös Danielin aikalainen kertoessaan tapahtumista vuoteen 591 eaa. asti. JT:t sanovat Hesekielin kirjan kertovan tapahtumista (lähes kokonaan) aikajärjestyksessä.
Sitten pieni ongelma JT:lle seliteltäväksi.
Hesekiel kertoo näyistään ja ennustuksistaan ennen Jerusalemin tuhoa ja mainitsee siinä yhteydessä mm. seuraavaa.
14:17 Taikka jos minä antaisin miekan tulla tämän maan yli ja sanoisin: 'Miekka, käy halki maan!' ja hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,
14:18 ja sen keskellä olisivat nämä kolme miestä, eivät he voisi - niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra - pelastaa poikiansa eikä tyttäriänsä, vaan ainoastaan he itse pelastuisivat.
14:19 Taikka, jos minä lähettäisin ruton tähän maahan ja vuodattaisin vihani sen ylitse verenä, niin että hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,
14:20 ja Nooa ja Daniel ja Job olisivat sen keskellä, eivät he voisi - niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra - pelastaa poikaansa eikä tytärtänsä; vain itse he vanhurskaudellaan pelastaisivat henkensä.
14:21 Mutta näin sanoo Herra, Herra: Mitä sitten, kun minä lähetän Jerusalemin yli neljä kovaa tuomiotani: miekan, nälän, pahat petoeläimet ja ruton hävittämään siitä ihmiset ja eläimet!
14:22 Mutta katso, sinne on jäävä jäljelle pelastuneita, poikia ja tyttäriä, jotka viedään pois. Katso, ne tulevat teidän luoksenne, ja te näette heidän vaelluksensa ja tekonsa ja tulette lohdutetuiksi siitä onnettomuudesta, jonka minä olen tuottanut Jerusalemille, kaikesta, minkä olen sille tuottanut.
Kuten huomaamme, niin Hesekiel käyttää Danielia esimerkkinä vanhurskaudesta jo paljon ennen Jerusalemin tuhoa eli sitä hetkeä, kun toisaalla väitetään Danielin poikasena joutuneen Babyloniaan pakkosiirtolaiseksi.
Kuinka Daniel voi olla vanhurskauden esikuva ja rinnastettuna Nooan ja Jobin seuraan monta vuotta ennen sitä, kun hänet poikasena vangitaan ja viedään muiden joukossa Babyloniaan?
Tuon tässä esille yhden uuden todisteen sitä, miten väärin JT:t raamatun kronologiaa opettavat.
Ensin muutama lähtötieto siitä, mitä JT-kronologia opettaa.
1. Danielin kirja kertoo siitä, kun Daniel joutui poikasena pakkosiirtolaiseksi Babyloniaan vuonna 607 eaa. Danielin kirjassa mainitut Nebukadnessarin 1. ja 2. hallitusvuosi tarkoittavat JT:n mukaan hänen hallitusvuosia Jerusalemin kukistamisesta lähtien, eli 606 ja 605 eaa. Koko Danielin kirja kertoo siis ajasta Jerusalemin hävitys - Persian maailman vallaksi nousu (tuhoaa Babylonian).
2. Hesekielin JT:t kertovat joutuneen pakkosiirtolaisuuteen vuonna 617 eaa. ja hänen profetoimisensa alkaneen 613 eaa. ja olleen myös Danielin aikalainen kertoessaan tapahtumista vuoteen 591 eaa. asti. JT:t sanovat Hesekielin kirjan kertovan tapahtumista (lähes kokonaan) aikajärjestyksessä.
Sitten pieni ongelma JT:lle seliteltäväksi.
Hesekiel kertoo näyistään ja ennustuksistaan ennen Jerusalemin tuhoa ja mainitsee siinä yhteydessä mm. seuraavaa.
14:17 Taikka jos minä antaisin miekan tulla tämän maan yli ja sanoisin: 'Miekka, käy halki maan!' ja hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,
14:18 ja sen keskellä olisivat nämä kolme miestä, eivät he voisi - niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra - pelastaa poikiansa eikä tyttäriänsä, vaan ainoastaan he itse pelastuisivat.
14:19 Taikka, jos minä lähettäisin ruton tähän maahan ja vuodattaisin vihani sen ylitse verenä, niin että hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,
14:20 ja Nooa ja Daniel ja Job olisivat sen keskellä, eivät he voisi - niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra - pelastaa poikaansa eikä tytärtänsä; vain itse he vanhurskaudellaan pelastaisivat henkensä.
14:21 Mutta näin sanoo Herra, Herra: Mitä sitten, kun minä lähetän Jerusalemin yli neljä kovaa tuomiotani: miekan, nälän, pahat petoeläimet ja ruton hävittämään siitä ihmiset ja eläimet!
14:22 Mutta katso, sinne on jäävä jäljelle pelastuneita, poikia ja tyttäriä, jotka viedään pois. Katso, ne tulevat teidän luoksenne, ja te näette heidän vaelluksensa ja tekonsa ja tulette lohdutetuiksi siitä onnettomuudesta, jonka minä olen tuottanut Jerusalemille, kaikesta, minkä olen sille tuottanut.
Kuten huomaamme, niin Hesekiel käyttää Danielia esimerkkinä vanhurskaudesta jo paljon ennen Jerusalemin tuhoa eli sitä hetkeä, kun toisaalla väitetään Danielin poikasena joutuneen Babyloniaan pakkosiirtolaiseksi.
Kuinka Daniel voi olla vanhurskauden esikuva ja rinnastettuna Nooan ja Jobin seuraan monta vuotta ennen sitä, kun hänet poikasena vangitaan ja viedään muiden joukossa Babyloniaan?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Valitettavasti en edes ehdi lukea juttuasi loppuun Theos, koska kiire painaa päälle.
Mutta sen verran kerkesin lukea, että jo kohdassa 1. menit metsään ...
Jos väittää toisen olevan väärässä perustelematta, mitä tämä kertoo ihmisestä? Joko sen, että hän ei pysty perustelemaan omaa "totuuttaan" loppuun asti ja tietää sisimmässään, että oppi (tässä tapauksessa VT-seuran) on valheellinen, tai sitten toinen vaihtoehto on se, että tällaisen väitteen esittäjän hengenlahjat ovat matalalla.
Eli siis jos theos on kerran väärässä, kerro meille kaikille kiinnostuneille miksi? Olisitko niin hyvä, Jari-Jt. Ja jos loukkaannuit viestistäni, niin lupaan pyytää palstalla julkisesti anteeksi, jos pystyt osoittamaan theoksen olleen väärässä.
Paraneeko tilanne sitten toisesta (virallisemmasta) JT-versiosta?
Siinä Danielin 1. luku ja Nebukadnessarin 1. hallitusvuosi tarkoittaa vuotta 617 eaa., jolloin Sidkia nostettiin valtaan. Daniel joutui siis tuolloin Babyloniaan. Tässä versiossa Danielin 2. luku ja Nebukadnessarin 2. hallitusvuosi tarkoittaa toista vuotta Jerusalemin tuhon jälkeen. Tuolloin Daniel nostettiin asemaansa Babyloniassa ja vasta tämän jälkeen hän alkoi toimimaan varsinaisena profeettana ja Jumalan edusmiehenä johtaessaan Babylonian noitaosastoa.
Miten tämä versio selittää paremmin Hesekielin noin vuonna 612 eaa. kirjoituksissaan tapahtuneen Danielin esikuvan nostamisen vanhurskasten Nooan ja Jobin joukkoon? Eihän Daniel kuitenkaan alkanut JT:n raamatun tulkinnan mukaan toimimaan profeettana vasta kun Jerusalem oli tuhottu. Sen jälkeisistä tapahtumistahan te sanotte Danielin kirjan kertovan.
Miten muuten tuohon Hesekielin Danielin vanhuskauden ylistämiseen sopii se käsityksenne, ettei Hesekiel ja Daniel edes tunteneet toisiaan?
että Hesekiel lopetti kirjoittamisensa vasta 591 eaa ja että sekä hän että D olivat tuollon Babylonissa. Merkillisiä profeettoja, jos eivät tuntisi toistensa toimintaa.
Tiedonetsijä
...Daniel tullut ainakaan maininneeksi Hesekielistä mitään. Ehkä Hesekiel tiesi Danielin asemansa puolesta, mutta miksi olisi tuntenut?
Hesekielhän oli paljon vanhempi ja ukkomies.
Jos olisit lukenut kirjoitukseni, niin olisit ehkä huomannut, että allekirjoittaneella oli kiire. Mitä se kertoo ihmisestä, ettei tuollaista yksityiskohtaa tajua?
Danielin kirjan tapahtumat alkoivat ennen kuin Hesekiel alkoi toimia profeettana 'Jojakinin pakkosiirtolaisuuden viidentenä vuonna'.
Esitit ajatuksen siitä, että Hesekiel ja Daniel olivat toisilleen tuntemattomia tuolloin. Melkoinen fakiiri saa olla pystyäkseen varmuudella tänäpäivänä sanomaan kuka kenetkin tunsi ja ketä ei. ;)
Jumala tunsi sekä Hesekielin että Danielin. Ja on täysin hänen oma asiansa mitä ja miksi hän profeettansa käskee sanoa tai kirjoittaa.
oli johtavassa asemassa, siis kuuluisa, joten todenäköisesti kaikki juutalaiset tunsivat hänet, myös Hesekiel..
...mutta koska raamattu ei kerro asiasta mitään, niin emme voi tietää, tunsiko jotkut tietyt juutalaiset Danielin tai tunsiko hän heitä.
Todennäköistä on ajatella, olettaa, että moni TIESI Danielin asemansa johdosta (tässä on kohdallani kysymys hypoteettisesta olettamasta raamatun kertomuksista, ei siis mm. 'uskosta' Danielin historiallisuuteen todellisena henkilönä).
korkeassa asemassa olevat tunnetaan ja Daniel taisi olla parahimmillaan vaikutusvallaltaan kuningasta aika lähellä oleva henkilö?
...Tarja Halosen?
Vai perustuuko käsityksesi hänestä jostain kolmannesta lähteestä saamaasi tietoon?
Ja nyt kun oli aikaa tuo laittaa, niin voisit varmaan pistää myös sen vastauksen jota pyysin alunperin?
Nebukadnessar vei Danielin tovereineen Babyloniin 617 eaa alkupuolella (OPAS I s 366, 2Kun 24:15, Dan 1:1-6. Hesekiel, joka vietiin samanaikaisesti Babyloniin kuin Daniel ja joka kirjoitti Babylonissa, päätti kirjoittamisensa noin 591 eaa (UM A5-koko s 1558, OPAS I s 762). On suhteellisen mahdotonta, ettei Heskieli olisi tuntenut Danielia, joka vietiin alun toisella kymmenellä Babyloniin (DANIELIN PROFETIA s 33, ks. m. Vartiotorni 1957 1/12 s 539). Daniel oli jo ehtinyt osoittaa uskollisuutensa ja nuhteettomuutensa riittävän selvästi ennen kuin Hesekiel päätti kirjoittamisensa. Sitä paitsi Hesekiel profetoi henkeytettynä ja kirjoitti luotettavasti siis tulevaisuudesta Danielinkin asenteen huomioon ottaen.
Tiedonetsijä
>>Daniel oli jo ehtinyt osoittaa uskollisuutensa ja nuhteettomuutensa riittävän selvästi ennen kuin Hesekiel päätti kirjoittamisensa.>Hesekiel profetoi henkeytettynä ja kirjoitti luotettavasti siis tulevaisuudesta Danielinkin asenteen huomioon ottaen
Daniel vietiin Babyloniin 617 eaa. Nebukadnessar hallitsi 624-582 eaa (OPAS II 360), mutta
Dan 2:1:n N:n 2. vuosi lasketaankin Jerusalemin hävityksestä 607 eaa alkaen (OPAS I 367). Tällöin D selittn N:n unen ja tuli tunnetuksi Jehovan profeettana myös Hesekielille.
Jeesus itse pitää D:a profeettana (Matt 24:15).
Tyyron kuningas ei ollut Eedenissä vaan Saatana (Hes 28:13). Niinpä hän vain kuvaa Saatanaa, jolle Jehova myös tässä puhuu.
Näyttää olevan tuolla S-konnalla muutenkin sormet pelissä, kun katkaisi yhteyden foorumille kesken kirjoittamistani. Saatana pelkää paitsi Jehovaa myös painomustetta.
Tiedonetsijä
...kaipa se pelkää enemmänkin bittejä tässä tapauksessa. ;)
>>Jeesus itse pitää D:a profeettana (Matt 24:15).>Daniel vietiin Babyloniin 617 eaa. Nebukadnessar hallitsi 624-582 eaa (OPAS II 360), mutta Dan 2:1:n N:n 2. vuosi lasketaankin Jerusalemin hävityksestä 607 eaa alkaen (OPAS I 367).>Tyyron kuningas ei ollut Eedenissä vaan Saatana (Hes 28:13). Niinpä hän vain kuvaa Saatanaa, jolle Jehova myös tässä puhuu.
Mistä tempaat nimenomaan tuon vuoden 612 eaa, jolloin sinun mukaasi Hesekiel nosti Danielin vanhurskauden esikuvaksi? Jos hän pääti kirjoittamisensa 591 eaa, olihan siihen aikaa myöhemminkin.
Aivan niin, lainaamasi Hesekielin kohta soveltuu ensisijaisesti Tyyron kuninkaaseen, mutta Saatana osaa kyllä lukea rivien välistä, että hänestäkin puhutaan. Osasihan hän lukea Psalmista 91:11, 12:stakin, että se soveltuu nimenomaan Kristukseen (Matt 4:6).
Tiedonetsijä
Jo oma kirjallisuutenne näyttää toteavan sen Hesekielistä havaittavan seikan, että sen kertomukset ovat pääosin kerrottuna aikajärjestyksessä ja poikkematkin erotetaan siinä hyvin.
Niinpä sen perusteella katsottuna 14. luvussa mainittu Danielin vanhurskaus-julistus on tapahtunut myöhemmin, kuin 8. luvusta eteenpäin kerrotut 6. vuoden tapahtumat mutta aikaisemin kuin 20. luvusta eteenpäin mainitut 7. vuoden tapahtumat. Kyseessä täytyy olla siis Hesekielin pakkosiirtolaisuuden 6. vuosi eli vuosi 612 eaa.
että Hes 14:20 on vanhempi kuin 8. luvun 6. vuoden tapahtumat (Hesekiel sai näyn elulin 5:ntenä 612 eaa eli 6:nten pakkosiiritolaisvuonnaan), JT:ien "Kansat tulevat tietämään" s 144) mutta nuorempi kuin 20. luvun 7. vuoden tapahtumat )611 eaa, Sama lähde s 142).
Johdonmukainen päätelmä, mutta jos Daniel vietiin pakkosiirtolaisuuteen 617 eaa, joloin hän oli toisella kymmenellä, hän oli noin 20-vuotias mies vuonna 611 eaa. Koska Daniel tovereineen pantiin heti Babyloniaan saavuttuaan koulutettaviksi kolmen vuoden ruokatestiin (Dan 1:), he olivat jo selvinneet siitä nuhteettomasti, kun Hesekiel kirjoitti Hes 14;20:n vuonna 611 eaa.
Ei tässä mitään kummallista ole. Suomessakin joutui sotaan 1944 jo 1926 syntyneitä eli noin 18-vuotiaita nuoria miehiä, joita pidettiin jo silloin taistelukelpoisina. Miksei joku 18-20 vuotias Daniel kelpaisi nuhteettomuuden esimerkiksi?
Tiedonetsijä
...jos pakkosiirtolaisuuden ensimmäinen vuosi on 617 eaa., niin kuudes vuosi on todellakin 612 eaa., ei 611.
Mitä tulee parikymppiseen sotasankariin, niin kaipa sellainenkin voisi olla mahdollista. Sellaiseksi jonkun julistaminen vaatii kuitenkin jotain ihan muuta, kuin tuon pelkän teoreettisen mahdollisuuden olemassaolon.
Pelkkä babylonialaisessa koulutuksessa oleminen ei varmastikaan tee kenestäkään erityisn vanhurskasta ihmistä. Ja noita koulutuksen saaneita jutalaisiahan on ollut paljon. Ovatko he kaikki sitten vanhurskauden esikuvia?
Muistetaan kuitenkin myös se edelleenkin voimassa oleva lähtötieto, että Daniel alkoi kirjoitustensa mukaan toimimaan vasta 2. luvusta eteenpäin eli Jerusalemin tuhon jälkeen (opetuksenne mukaan).
Etkö mielestäsi voisi lainkaan olla väärässä? Itsepintaisuus oman mielipiteen puolesta Raamattua vastaan ei ole oikeassa olemisen todiste.
Jerusalemin tuho (607 eaa) läheni loppuaan eikä siellä juuri ollut muita uskollisia kuin Jeremian ryhmä eikä koko Juudassakaan. Näin ollen Danielin kieltäytyminen tovereineen Babylonissa Mooseksen lain vastaisista ruoista ja heidän muutenkin vieraissa oloissa osoittamansa uskollisuus ja nuhteettomuus ja vanhurskaus pantiin muun Juudan omassa maassaan osoittaman uskottomuuden vastakohtana merkille varmaankin taivaissa. Muutoin toiminnan ei olisi sallittu tulla mainituksi uskollisuuden esimerkkinä Danielin kirjassa.
Oletko muuten lukenut teologiaa? Mielipiteesi vaikuttavat kuin teologien mielenilmaisuilta?
Tiedonetsijä
...olen minä välillä eri asioissa todenut olleeni väärässäkin. Silloin kun sen havaitsen, niin olen myös valmis myöntämään sen. Raamatun opetuksia koskevissa keskusteluissa tosin minun ei ole viime vuosina osoitettu olevan väärässä. No kenties jokin käytännösä merkityksetön asia on voinut olla.
Minä en myöskään ole lukenut teologiaa, vaan ihan vain raamattua.
JT-vastustajien kirjallisuutta olet lukenut (jotkut heistä myös teologeja), ja tarttuu sinuunkin tyyliä muista..
Kertokaahan muuten, Danielista tässä kun keskustellaan, näettekö mitään ristiriitaista tai omistuista näissä parissa jakeessa:
Daniel:
1:21 Ja Daniel oli siellä kuningas Kooreksen ensimmäiseen vuoteen asti.
10:1 Persian kuninkaan Kooreksen kolmantena hallitusvuotena ilmoitettiin sana Danielille, jota kutsuttiin Beltsassariksi; ja se sana on totuus ja merkitsee suurta vaivaa. Ja hän ymmärsi sanan, ja hän käsitti näyn.
Pelkästään noita kahta jaetta katselevalle henkilölle näyttäytyy teksti ristiriitaisena. Todellisuudessa niiden välillä ei kuitenkaan ristiriitaa ole.
Kysymys Dan. 1:21:een: Missä Daniel oli kuningas Kooreksen ensimmäiseen vuoteen asti? Vastaus löytyy Dan. 1:18:sta, joka kertoo Danielin, Hananjan, Misaelin ja Asarjan päätyneen kuninkaan hoviin palvelemaan ensin Nebukadnessaria ja sittemmin hänen seuraajiaan. Kolme muuta sai muita hommia, mutta Daniel pysyi hovissa Kooreksen ensimmäiseen vuoteen asti. Kuten Dan. 6:1, 2:ssa kerrotaan, niin Daniel palveli vielä Babylonin valloituksen jälkeen Meedialaista Dareiosta korkeassa asemassa. Pian tämän jälkeen Kyyros (Koores) tuli valtaan Dareioksen tilalle.
Dan. 10:4 taas kertoo missä tarkalleen ottaen Daniel oli tuolloin Dan. 10:1:ssä mainittuna Kyyroksen kolmantena vuonna. Daniel sanoi olleensa 'suuren virran, Hiddekelin, rannalla', joten hän ei siis tuolloin ollut enää Eufratin äärellä Babylonissa, jossa hän oli kuninkaita palvellut aikaisemmin.
Edellisessä kirjoituksessani oli pieni virhe. Viittasin toisessa kappaleessa Dan. 1:18:aan. Varsinainen vastaus siihen, että mihin Daniel jäi, löytyy kuitenkin jakeesta 19. Ehkä lainaan tähän ne molemmat selvyyden vuoksi.
18. Kun sitten ne päivät olivat kuluneet, joiden jälkeen kuningas oli käskenyt tuoda heidät esiin, niin hoviherrain päällikkö toi heidät Nebukadnessarin eteen.
19. Kun nyt kuningas keskusteli heidän kanssaan, ei ollut heidän joukossansa yhtäkään Danielin, Hananjan, Miisaelin ja Asarjan vertaista. Niin he tulivat kuninkaan palvelijoiksi.
>>Kuten Dan. 6:1, 2:ssa kerrotaan, niin Daniel palveli vielä Babylonin valloituksen jälkeen Meedialaista Dareiosta korkeassa asemassa. Pian tämän jälkeen Kyyros (Koores) tuli valtaan Dareioksen tilalle.
Mitä Raamattu sanoo?
Kyyros valloitti Babylonin, mutta hallintoon asetettiin ensin Meedialainen Dareios.
Daniel 5:30-6:1;
30. Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas,
31. ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.
1. Daarejaves näki hyväksi asettaa valtakuntaansa sata kaksikymmentä
satraappia, että heitä olisi kaikkialla valtakunnassa.
Vaikka Kyyros johti Babylonin kukistanutta armeijaa, niin Raamatun teksti selvästi sanoo Dareioksen saaneen haltuunsa valtakunnan.
Daniel 6:28;
28. Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa.
Ensin oli Dareios ja myöhemmin sitten Kyyros. Tätä vahvistaa vielä Dan. 9:1,2 sekä lainaamasi Dan. 10:1, jotka laitan vielä tähän.
1. Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena,
hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.
1. Persian kuninkaan Kooreksen kolmantena hallitusvuotena ilmoitettiin
sana Danielille, jota kutsuttiin Beltsassariksi; ja se sana on totuus ja merkitsee suurta vaivaa. Ja hän ymmärsi sanan, ja hän käsitti näyn.
...sinänsä merkittävä opillinen asia.
CD-kirjallisuutenne kertoo:
* * *
Julistus esitettiin ”Persian kuninkaan Kyyroksen ensimmäisenä vuonna” eli ensimmäisenä vuonna, jona hän hallitsi valloitettua Babylonia. Danielin 9:1:ssä Raamatun kertomus puhuu ”Dareioksen ensimmäisestä vuodesta”, ja tämä on ehkä ollut Babylonin kukistumisen ja ”Kyyroksen ensimmäisen vuoden” (Babylonin hallitsijana) välissä. Jos näin oli, tämä merkitsisi sitä, että kirjoittaja ajatteli ehkä Kyyroksen ensimmäisen vuoden alkaneen loppuvuodesta 538 eaa. Jos kuitenkin Dareiosta pidetään Babylonian varakuninkaana, jolloin hän olisi hallinnut yhtäaikaa Kyyroksen kanssa, Kyyroksen ensimmäinen hallitusvuosi kesti babylonialaisen tavan mukaan laskettuna nisankuusta 538 nisankuuhun 537 eaa.
* * *
Jos Dareioksen valtaannousuvuosi oli 539 eaa., niin hänen ensimmäinen hallitusvuosi oli 538 eaa.
Jos tuona samana vuonna Kyyros nousi valtaan, oli hänen ensimminen hallitusvuotensa 537 eaa., toinen 536 eaa. ja kolmas 535 eaa.
Kuitenkin kirjallisuutenne esittää Jobin kirjan kirjoitusajan päättyneen Kyyroksen kolmantena vuotena 536 eaa.
Se taas johtuu tästä toisesta laskelmasta, jota käytätte:
* * *
Koska Kyyros II:n yhdeksäs vuosi Babylonin kuninkaana oli 530 eaa., hänen ensimmäinen vuotensa oli näiden laskelmien mukaan 538 eaa. ja hänen valtaistuimellenousuvuotensa 539 eaa.
* * *
Tuossa laskelmassahan sivuutetaan kokonaan Daarejaveksen valtaannousuvuosi ja hänen ensimmäinen hallitusvuosi.
Kuten alussa sanoin, niin tämä ei ole sinänsä merkittävä opillinen asia. Se vain herättää kysymyksen siitä, kuinka johdonmukaisia ja luotettavia JT:t ovat erilaisiin yksittäisiin vuosiin ankkuroituessaan.
>>>
Kuitenkin kirjallisuutenne esittää Jobin kirjan kirjoitusajan päättyneen Kyyroksen kolmantena vuotena 536 eaa.
...lähteeni on Jehovan todistajien oma kirjallisuus.
Tässä pari lainausta:
Daniel – kirja syytettyjen penkillä:
Toinen luku
2. ...Tarkka Raamatun ajanlasku osoittaa, että hänen kirjansa käsittää ajanjakson, joka ulottuu noin vuodesta 618 vuoteen 536 eaa., ja että se saatiin valmiiksi jälkimmäisenä vuonna.
Opas kirja:
Kirjoittaminen päättyi n. 536 eaa., ja kirja käsittää vuosien 618 ja n. 536 eaa. välisen ajanjakson.
...juupa... olitkin nokkela kun olin erehdyksessä laittanut Danielin sijasta Jobin kirjan.. jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. :D
...virheiden huomioimista todistajalla.
Olen todistajien kanssa keskustellessani useammankin kerran lipsauttanut tuollaisen virheen,palaute tulee välittömästi,niin kuin pitääkin,huomiokyky on tallessa,sitä käytetään vain kovin valikoivasti.Omalla kirjallisuudella osoitetut virheet onkin vaikeampi saada todistajille perille.
Eli kovasti on valikoivaa virheiden huomioimista ja myöntämistä.
...samaan törmään myös itse usein. Pitäisi vain olla huolellisempi näiden tekstiensä ja sanomistensa kanssa. Mutta kiireessään ei aina ehdi takastamaan yksityiskohtia. Rasittavimpia 'kommentoijia' ovat ne, joilla ei ole muuhun kuin oikeinkirjoitukseen tai kielioppiin sanottavaa.
Kun JT:lla ei ole parempaakan kommentoitavaa, niin on hauskaa tarttua tuollaisiin muodollisiin väärinkirjoituksiin ja johdattaa huomio muualle itse aiheesta.
Vaikka tämä voi olla rasittavaa ja pilkunviilaamista sinusta, niin miten sinä theos ymmärrät ilmauksen 'n. vuonna 536 eaa.'?
Kysyn sitä ihan siksi, kun pidit tätä Danielin kirjan kirjoittamisen päättymisen ajankohdan ilmaisemista tuolla tavoin jotenkin ongelmallisena ja perustelit sitä Dareioksen ja Kyyroksen arvioiduilla ja jossitelluilla hallitusvuosilla.
...en kai minä sentään niin ilkeä ihminen ole, vaikka paljon kyselenkin. :)
>>miten sinä theos ymmärrät ilmauksen 'n. vuonna 536 eaa.'?
...ettei tarvitse saivarrella, niin Dareios tarkoittaa Daarejavesta tekstissäni.
Sorry,
Takerrut noihin selityksiin, joiden tekstiyhteydessä perustellaan sitä että juutalaiset palasivat maahansa 537 eaa. maahanpaluu-julistuksen jälkeen.
Ei siinä anneta Dareioksen ja Kyyroksen hallitusvuosille ehdottoman tarkkoja vuosia (kerrotaan mahdollisuudet),
joita väärin hyväksikäyttämällä saat toki ympättyä historiaan keinotekoisesti vuosia lisää.
Lisäksi jälkimmäinen selitys oli:
"Jos kuitenkin Dareiosta pidetään Babylonian varakuninkaana, jolloin hän olisi hallinnut yhtäaikaa Kyyroksen kanssa, Kyyroksen ensimmäinen hallitusvuosi kesti babylonialaisen tavan mukaan laskettuna nisankuusta 538 nisankuuhun 537 eaa."
>
Ai Jehovan todistajien laskelma?
Opas-kirja kertoo lähteinä kohdassa 'Ajanlasku':
"Historioitsija Diodoros sekä Africanus ja Eusebios osoittavat, että Kyyroksen ensimmäinen vuosi Persian kuninkaana vastasi 55. olympiadin 1. vuotta (560–559 eaa.), kun taas Kyyroksen viimeinen vuosi sijoitetaan 62. olympiadin 2. vuoteen (531–530 eaa.). Nuolenpäätaulujen mukaan Kyyros hallitsi Babylonia yhdeksän vuotta, mikä siten osoittaa vuoden 539 siksi ajankohdaksi, jolloin hän valloitti Babylonin. (Jack Finegan, Handbook of Biblical Chronology, 1964, s. 112, 168–170; Babylonian Chronology, 626 B.C.–A.D. 75, s. 14"
Laske 9 vuotta taaksepäin vuodesta 530 eaa. -> 539 eaa.
530 9
531 8
532 7
533 6
534 5
535 4
536 3
...mutta olen oikeassa. Aivan turhaa venkoilua yrität selvässä asiassa.
Jehovan todistajien mukaan Daarejaves oli ensimmäinen haltsija ja Kyyros tuli hänen jälkeensä. Siitä tämä pieni pohdiskelu on alkuisin. Ja kuten olen osoittanut, niin se on mahdoton yhtälö.
Sanoin:
>>Se taas johtuu tästä toisesta laskelmasta, jota käytätte>Ai Jehovan todistajien laskelma?>"Jos kuitenkin Dareiosta pidetään Babylonian varakuninkaana, jolloin hän olisi hallinnut yhtäaikaa Kyyroksen kanssa, Kyyroksen ensimmäinen hallitusvuosi kesti babylonialaisen tavan mukaan laskettuna nisankuusta 538 nisankuuhun 537 eaa.">Danielin 9:1:ssä Raamatun kertomus puhuu ”Dareioksen ensimmäisestä vuodesta”, ja tämä on ehkä ollut Babylonin kukistumisen ja ”Kyyroksen ensimmäisen vuoden” (Babylonin hallitsijana) välissä. Jos näin oli, tämä merkitsisi sitä, että kirjoittaja ajatteli ehkä Kyyroksen ensimmäisen vuoden alkaneen loppuvuodesta 538 eaa.
Edellisen kuninkaan kuoleman ja seuraavan kevään niisanin 1. päivän välinen aika on uuden hallitsijan valtaistuimellenousuvuosi eikä sen tarvitse siis olla täysi vuosi.
Oletko ottanut tämän lukuun?
JT:ien "Koko Raamattu" (1991) -kirjasta s 284 kpl 3.
Tiedonetsijä
>>Edellisen kuninkaan kuoleman ja seuraavan kevään niisanin 1. päivän välinen aika on uuden hallitsijan valtaistuimellenousuvuosi eikä sen tarvitse siis olla täysi vuosi.
Oletko ottanut tämän lukuun?
Dareios Meedialaisen henkilöllisyys on epävarma. Hän oli kaldealaisten kuningas (Dan 5:31, 9:1), kun taas Kyyros II Suuri oli persialaisten kuningas (Dan 10:1).
Dareios-nimeä pidetään joissakin tutkijapiireissä arvonimenä (kuten kandake, Ap 8:27). Hänen oikea nimensä lienee ollut Gobryas eli Gubaru, joka hallitsi käskynhaltijana ja Kyyroksen varakuninkaana tämän ollessa poissa sotaretkillään (OPAS I 373, 719).
Daniel 9:1 puhuu Dareioksen 1 vuodesta. Jotkut arvelevat hänen kuolleen pian Babylonin valloituksen jälkeen ja Kyyroksen saaneen vallan. Tämä tuo kuitenkin joitakin ajalaskuongelmia. Jos tuo vuosi laskettaisiin Babylonin valloituksesta )5/10 539 eaa greg. kal., ei siis valtaistuimellenousuvuotta), Kyyroksen ensimmäinen vuosi olisi alkanút vasta 6/10 538 eaa.
Tällainen ajanlasku ei ollut kuitenkaan käytössä Danielilla Babyloniassa, jossa käytettiin valtaisuimellenousuvuotta.
Mutta jos oletetaan Dareioksen ja Kyyroksen hallinneen yhtä aikaa, niin todellisen kuninkaan, Kyyros II Suuren ensimmäinen hallitusvuosi alkoi niisanin 1:nä keväällä 538 eaa ja ulottui vuoden 537 eaa kevääseen.
Tämä jättää juutalaisille riittävästi aikaa kulkea Kyyroksen 1. hallitusvuonnaan antaman vapautusjulistuksen (Esra 1:1-4) jälkeen kotimaahansa (Esra 3:1, 6)ja olemaan siellä, kun Jerusalemin 70 autioituksen vuotta päättyivät noin 1/10 537 eaa (2Kun 25:22-26). Tuo matka saattoi kestää nelisen kuukautta (Esra 7:9), ja kuljettiin joko kiertotietä Eufratia ylös tai sitten suoraan erämaanhalki Jerusalemiin. (OPAS I 1421).
Jumala salli Danielin elää tähän asti, mutta tämän jälkeen hän ei enää kauan elänyt, ja hänen kuolinvuorensa on epävarma.
Tiedonetsijä
Vaaditaan aikamoista ihmettä, että Raamattu olisi edes välttävä Jumalan sana ja jehovalaisuus edes välttävä totuus.
Eiköhän ole selvää, ettei Raamattua ja jehovalaisuutta pelasta tosiasioiden edessä enään mikään, molemmat ovat ihmismielen tuotetta joiden kanssa millään Jumalalla ei ole mitään tekemistä.
Jos sattuisi sellainen "ihme", että Raamattu ja jehovalaisuus voisi sittenkin olla totuus, niin laitapa mulle mailia, nimittäin käännän pääni heti jos siihen löytyy uskottavat todisteet.
Maili: [email protected]