"Suurtuotanto ja suuret jakelujärjestelmät kulkevat käsi kädessä. Ne huolehtivat tehokkaasti teollisuusmaiden ruokahuollosta, mutta ne eivät välitä köyhistä ja ostokyvyttömistä", Halonen mainitsi.
Kun me nyt olemme sosilistien ihannoimmasa Euroopan Unionissa tekemässä Euroopasta Neuvostoliiton kaltaista liittovaltiota, on Halosen puheet jokseenkin erikoisia. Halonen peräänkuuluttaa tiiviin kollektiivisen yhteistyön autuutta. EU:n kantava ideologia on tuottaa ruokaa tehokkasti siellä, mistä sitä saa edullisimmin. Suuret tuotantoyksiköt ja tehokkaat jakeluketjut ovat EU:n ideologian mukaisia. Ei EU:n politiikka korosta köyhiä vaan tehokkuutta ja edullisuutta.
Onko Halonen niin yksinkertainen, että hän ei itse tajua sitä, että hän sekä kannattaa että vastustaa EU:n ideologia yhtä aikaa. Miksi Halonen ei korosta EU:ssa sitä, että tehokkaan ruokahuollon pitää antaa tukea köyhille? Miksi Halonen ei sano, että nostetaan kehitysmaista tuotujen elintarvikkeiden hintaa 50%, jotta työtä tekevät saisivat parempaa palkkaa ja sen kautta parempaa elintasoa.
Tyypilliseen tapaan Halonen sanoo, mikä on väärin, mutta häneltä ei tule edes viiden pisteen vinkkiä siihen, mitä pitäis tehdä.
Voiko Halosta turhempaa olla olemassa?
Kun me nyt olemme sosilistien ihannoimmasa Euroopan Unionissa tekemässä Euroopasta Neuvostoliiton kaltaista liittovaltiota, on Halosen puheet jokseenkin erikoisia. Halonen peräänkuuluttaa tiiviin kollektiivisen yhteistyön autuutta. EU:n kantava ideologia on tuottaa ruokaa tehokkasti siellä, mistä sitä saa edullisimmin. Suuret tuotantoyksiköt ja tehokkaat jakeluketjut ovat EU:n ideologian mukaisia. Ei EU:n politiikka korosta köyhiä vaan tehokkuutta ja edullisuutta.
Onko Halonen niin yksinkertainen, että hän ei itse tajua sitä, että hän sekä kannattaa että vastustaa EU:n ideologia yhtä aikaa. Miksi Halonen ei korosta EU:ssa sitä, että tehokkaan ruokahuollon pitää antaa tukea köyhille? Miksi Halonen ei sano, että nostetaan kehitysmaista tuotujen elintarvikkeiden hintaa 50%, jotta työtä tekevät saisivat parempaa palkkaa ja sen kautta parempaa elintasoa.
Tyypilliseen tapaan Halonen sanoo, mikä on väärin, mutta häneltä ei tule edes viiden pisteen vinkkiä siihen, mitä pitäis tehdä.
Voiko Halosta turhempaa olla olemassa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Otsikossa kaikki...
Ihailtavalla tavalla kommentoit viestini yksityiskohtia liittäen yksityiskohtia pullollaan olevaan selväkieliseen vastaukseesi suoria lainauksia ja linkkejä Halosen toiminnasta.
Ai, niin .... mistä toiminnasta?
Mutta, täytyy ihan nöyrästi ihailla sitä, että olet päässyt Tarja Halosen tasolle , ehkä osittain jopa ohittanutkin sen.
Ensinnäkin tässä on lainattu vain yhtä osaa Halosen Helsingin Tuomiokirkossa pitämässään puheessa. Puheessa oli myös konkreettisia ehdotuksia, kuten Suomen kehitysapuprosentin korottaminen 0.7 prosenttiin bkt:stä ja velkahelpotuksen antaminen.
Lisäksi täytyy huomioida tuo puheenpitopaikka - kirkossa pidetään periaatteellisia, isojen linjojen puheita eikä ruveta sen yksityiskohtaisemmin linjaamaan kauppapolitiikkaa.
Halonen on kyllä presidenttikautensa aikana moneen otteeseen puhunut EU:n kauppapolitiikasta ja siitä miten sitä pitäisi kehittää kehitysmaita suosivampaan suuntaan. Lisäksi Halonen on kritisoinut WTO:ta siitä, että järjestön harjoittama muoto vapaakaupasta ei edistä tasa-arvoa maailmassa.
Ei ole presidentin tehtävä olla "työryhmänä" - kyllä niin Suomen ulkoministeriössä, lukuisissa järjestöissä kuin unionissakin tiedetään mitä konkreettisia keinoja kehitysmaiden suosimiseen tarvitaan. Presidentin tehtävä on luoda tahtotila - siis saada suomalaiset haluamaan maksaa noista keinoista. Tai ainakin ymmärtämään, että se on tarpeen.
Halonen on konkreettisemmin puhunut asiasta mm. Johannesburg 1 -seurantakokouksessa Säätytalossa vuonna 2003.
Kiitos vastauskesta.
Otin suoran lainauksen olisiko ollut Hesarin tai jonkun muun nettilehdestä. Lehti oli kokenut tuon kohdan puheesta tärkeäksi.
Halosen ehdotukset siitä, että me syydetään enemmän rahaa kehitysmaihin ei ole kestävää politiikkaa. Kehitysmaiden auttaminen pitää olla hyvin tarkasti suunniteltua, valvottua ja tavoitteellista toimintaa, joka edellyttää vastavuoroisuutta. Kun olen jutellut kehitysyhteistyöprojekteissa mukana olleiden kanssa, niin he ovat hyvin hämmsästyneitä siitä tavasta, joilla rahaa syydetään älyttömiin hankkeisiin, joilla ei ole mitään jatkuvuutta.
Halonen voi kaikessa rauhassa moittia kaikkia niitä tahoja, jotka toimivat tai ovat toimimatta kehitysmaiden auttamiseksi. Jos hänellä ei ole muuta sanottavaa kuin kritisoiminen ja suurempien avustuserien perään huutelu, hänen puheensa ei johda muuhun kuin pään nyökytykseen ja pahaan omaan tuntoon: se ei paljoa kehitysmaita auta.
Afrikka on vastakohtien manner ( kuten merkittävää yritystä johtava afrikkalainen minulle parisen viikkoa sitten konkreettisin esimerkein kahden kesken kertoi). Afrikassa on luksusta ja kurjuutta virekkäin, ylensyöntiä ja nälänhätää vierekkäin, sukupolvia tuhoavaa sairautta ja terveyttä vierekkäin, rahaa aseisiin , mutta ei ruokaan jne. Tuollaisen alueen auttaminen sisältää aina tietynlaisen moraalisen ongelman.