Tuolla jossakin alempana keskusteluissa vilahti maininta, että ortodoksit eivät käytä verta, tietenkin siis ruoanlaitossa (en ole tätä ennen tiennyt)
Muistan kyllä joten kuten sen Raamatun kohdan, missä tästä mainitaan (VT:ssa?), mutta kun toiset uskovaiset eivät käytä ja sitten taas jossakin toisaalla (ymmärtääkseni esim. luterilaiset) ei kielletä, niin valistakaa nyt pöhlöä taas, miten tästä asiasta pitäisi ajatella!!??
Voi olla, että olen väärässä luterilaisistakin, mutta meillä Suomessa on monenlaisia veriperinneruokia aina paltusta plättyihin ja pökkyräpaistiin saakka. Luterilaisessa maassa tämä ei ole ollut ongelma, mutta eikö perinteisissä ortodoksisissa maissa (jossa kirkolla on merkittävä osa arjessa ja juhlassa), kuten Venäjällä tai Kreikassa, käytetä verta kuten muualla?
Muistan kyllä joten kuten sen Raamatun kohdan, missä tästä mainitaan (VT:ssa?), mutta kun toiset uskovaiset eivät käytä ja sitten taas jossakin toisaalla (ymmärtääkseni esim. luterilaiset) ei kielletä, niin valistakaa nyt pöhlöä taas, miten tästä asiasta pitäisi ajatella!!??
Voi olla, että olen väärässä luterilaisistakin, mutta meillä Suomessa on monenlaisia veriperinneruokia aina paltusta plättyihin ja pökkyräpaistiin saakka. Luterilaisessa maassa tämä ei ole ollut ongelma, mutta eikö perinteisissä ortodoksisissa maissa (jossa kirkolla on merkittävä osa arjessa ja juhlassa), kuten Venäjällä tai Kreikassa, käytetä verta kuten muualla?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Trullon ekumeenisen kirkolliskokouksen 67. sääntö: "- - Jos siis joku tästä hetkestä alkaen tavalla tai toisella yrittää syödä eläimen verta, erotettakoon hänet, jos hän on kleerikko, virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä."
>>>eikö perinteisissä ortodoksisissa maissa (jossa kirkolla on merkittävä osa arjessa ja juhlassa), kuten Venäjällä tai Kreikassa, käytetä verta kuten muualla?
..on Apt 5:19-20 "Sentähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen, vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta."
Miten on siis sellaisen lihan laita, josta veri ei ole laskettu? Miten tämä veren laskeminen lihasta määritellään?
on Apostolien tekojen 15:ssa luvussa 19-20. Kyseessä on apostoli Paavalin mielipide, joka voitti ensimmäisessä tunnetussa kirkolliskokouksessa Jerusalemin apostoleinkokouksessa.
Kyseisen kokouksen päätös eli apostolinen kanoni kuuluu näin: " Pyhä Henki ja me olemme päättäneet, ettei teidän (siis pakanuudesta kääntyvien) päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei ole veri laskettu ja haureutta." Apt 15: 28-29.
Meille ortodokseille on apostolien opetuksella muutakin kuin museoarvoa. Siksi noudatamme apostolista kanonia.
Mitä lihaan tulee, niin kirkko ei vaadi käytettäväksi itämaista teurastustapaa. Nykyään teurastuksen yhteydessä huolehditaan siitä että veri saadaan laskettua lihasta pois.
Itämaiset kosher- tai halal-teurastukset, joissa veri lasketaan tajuissaan olevan eläimen kaulavaltimosta ja eläin kuolee verenhukkaan, eivät tee lihasta sen puhtaampaa kuin nykyinen länsimainen teurastustapa, mutta aiheuttavat teuraseläimelle kärsimystä.
Monet ortodoksit eivät sääliväisyydestä eläimiä kohtaan syö ollenkaan lihaa edes juhlinakaan, vaan tyytyvät kasvisruokaan, vaikka lihan syönti ei olekaan meiltä ortodokseilta kiellettyä.
.. halusinkin tietää, varsinkin tämän suhteen noihin itämaisiin teurastustapoihin.
"että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei ole veri laskettu ja haureutta"
Eikös tuossa sanota selvästi, että kyse ei ole tavallisesta syönnistä, vaan uhrilihasta, joten ei kosketa meitä. Muistaakseni Paavali jossain kohti kieltää tekemästä tiukkoja ruokavaliota. Veriletut ovat hyviä, enkä näe niitä minään uhrina vaan ihan tavallisena ruokana.
Huomaa että siinä on rinnastuskonjunktio 'ja'.
"epäjumalille uhrattua JA verta JA lihaa, josta ei ole veri laskettu JA haureutta."
ko kohdassahan on neljä asiaa, jotka kielletään:
1) epäjumalille uhrattu liha ja muu epäjumalille uhrattu ruoka kuten vilja ja hedelmät, joita myytiin yleisesti hellenistisillä toreilla.
2) liha, josta ei oltu verta pois laskettu eli käytännössä itsestään kuolleitten eläinten lihan syöminen, siis niiden joita ei oltu asianmukaisesti teurastettu.
3) veren syönti
4) haureus eli kaikki avioliiton ulkopuolinen seksi ja etenkin kaikki seksuaaliset luonnottomuudet.
Verilätyt -palttu, -makkara ym eivät ole ortodoksien ruokaa ja sisäelimetkin esim maksa ovat sillä rajalla, että pitäisikö ne kieltää.
Roomalaiskatolinen kirkko unohti tämän veren syöntikiellon, joten esin Viipurin Karjalassa (siis entisellä katolisella alueella) oli perinneruokina nämä veriruoat.
"Veriletut ovat hyviä, enkä näe niitä minään uhrina vaan ihan tavallisena ruokana."
Veriletut ovat yksi vastenmielisimmistä suuhun pantavista. Jo sianteurastuksen jälkeinen ämpärillinen kuohuvan oloista verta lapsuusmuistoissani saa ihoni nousemaan kananlihalle.
Toinen lähes yhtä vastenmielinen suuhunpantava voisi olla " äidinmaidossa keitetty vasikanliha".
Näitä molempia herkkuja tuskin maailmalla muualla syödäänkään kuin suloisessa suomessamme. Mistäköhän johtunee???
Olen matkustellut maailmalla aika paljon ja joka maassa on ollut joku oma perinneruoka, joka on yllättäen ollut veriletun makuista. Ja luin tänä aamuna Paavalin kirjeitä, joita voin suositella muillekin....
xyz:
"Ei käytetä, koska pyhä Raamattu ja kanonit kieltävät kristityiltä eläinten veren syömisen ja juomisen."
Siksi kysynkin. Salliiko uskonne ottamaa verta suoraan suoneen. Sian ruho ja elimet ovat lähellä ihmisen anatomiaa.
"Salliiko uskonne ottamaa verta suoraan suoneen."
Onko se veren syömistä tai juomista?
"Sian ruho ja elimet ovat lähellä ihmisen anatomiaa."
Niinpä niin. Suorastaan vaikea sanoa vastaantulijasta pelkän näköhavainnon perusteella, onko kyseessä mies vai sika?
!!!!
nauttimaan verentuotteita? Esim. verilettuja. Jos kehoitti (suositteli) kerro se raamatun jae, niin käyn itsekin lukemassa.
minun piti kysyä jotakin vakavaa, mutta en voi kun tuli naurukohtaus. Tuo xyz:n viimeinen lause...
Jospa tämä menee ohi.