Miltä kuulostaisi, jos aseistakieltäytyjät (sivarit, totaalit) allekirjoittaisivat joukolla paperin, jossa vannoisivat sotatilanteen tullessa astuvansa suosiolla teloitettaviksi, mikäli heidät määrätään sotilaallisiin tehtäviin?
Itse allekirjoittaisin moisen viipymättä. Kunnioitan ihmiselämää sen verran, että ennemmin tapatan itseni kuin osallistun sitä tuhoavaan toimintaan. Sodan syttyessä minulla ei olisi mitään perusteltua syytä elää: en esimerkiksi aio koskaan perustaa perhettä. (Ne homohuutelut voittekin sitten jättää väliin; olen aseksuaali.) En pidä itseäni korvaamattomana.
Tähänhän kaikki olisivat tyytyväisiä. Maanpuolustusfanaatikkojen ei tarvitsisi enää jupista moraalin löyhenemisestä ja pelkuruudesta, vaan he saisivat myhäillä tyytyväisinä, kun tietäisivät, että tositilanteessa pääsisivät teloittamaan "roskajoukkomme". Meillä taas olisi huomattavasti palavampi into kannattaa rauhaa, kun sen järkkyminen koituisi varmaksi hengenmenoksi.
Ja ehkä – mikäli allekirjoittaneita olisi riittävän monta – eduskunta saattaisi viimein säätää lain siviilipalvelusmiesten sota-ajan palvelusta kaikkien vuosikymmenten jälkeen...
Itse allekirjoittaisin moisen viipymättä. Kunnioitan ihmiselämää sen verran, että ennemmin tapatan itseni kuin osallistun sitä tuhoavaan toimintaan. Sodan syttyessä minulla ei olisi mitään perusteltua syytä elää: en esimerkiksi aio koskaan perustaa perhettä. (Ne homohuutelut voittekin sitten jättää väliin; olen aseksuaali.) En pidä itseäni korvaamattomana.
Tähänhän kaikki olisivat tyytyväisiä. Maanpuolustusfanaatikkojen ei tarvitsisi enää jupista moraalin löyhenemisestä ja pelkuruudesta, vaan he saisivat myhäillä tyytyväisinä, kun tietäisivät, että tositilanteessa pääsisivät teloittamaan "roskajoukkomme". Meillä taas olisi huomattavasti palavampi into kannattaa rauhaa, kun sen järkkyminen koituisi varmaksi hengenmenoksi.
Ja ehkä – mikäli allekirjoittaneita olisi riittävän monta – eduskunta saattaisi viimein säätää lain siviilipalvelusmiesten sota-ajan palvelusta kaikkien vuosikymmenten jälkeen...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Teloituspuheet ovat militaristien omia märkiä päiväunia. Jos muistellaan viime sotia, niin yksi ainoa aseistakieltäytyjä kuljetettiin rintamalle ja teloitettiin - siis Arndt Pekurinen. Muut laitettiin vankilaan tai turvasäilöön. Heitä ei teloitettu, vaan vapautettiin sodan jälkeen. Rintamalla teloitettiin sotilaita, mutta kyseessä olivat perääntyjät, eivät aseistakieltäytyjät.
joukkohautoja aletaan kaivella ensi keväänä. Tämä vaan tiedoksi.
Millä perusteella väität sellaista että Arndt Pekurinen olisi ollut muka ainoa teloitettu aseistakieltäytyjä?
Olen lukenut sellaista tietoa että suomen armeija olisi tappanut melkein kaikki aseistakieltäytyjät, lisäksi nämä turvasäilöön otetut olisivat kuolleet poliisiputkaan väkivallan seurauksena tai muuten hämärissä olosuhteissa.
>Olen lukenut sellaista tietoa että suomen armeija olisi tappanut melkein kaikki aseistakieltäytyjät, lisäksi nämä turvasäilöön otetut olisivat kuolleet poliisiputkaan väkivallan seurauksena tai muuten hämärissä olosuhteissa.
Niin eli kuka tällaista toimintaa haluaa sitten puolustaa?
Jos tällainen mahdollisuus annettaisiin allekirjoittaisin sopimuksen välittömästi. Valitsen mielelläni vaihtoehdon että minut saa teloittaa, kuin että valtio pakottaa sotatilan tullessa rintamalle tappamaan muita. Minusta ihmisellä täytyy olla oikeus aseistakieltäytymiseen ja ihmiselämän kunnioittamiseen.
Mä taas tapan ihan kenet vaan tahansa mieluummin joka yrittää saada meikää tekemään itsaria vastoin tahtoani...uhraan itseni jos musta tuntuu sen olevan aiheellista, en kenenkään käskystä.
Meitä sivareitakin on moneksi näemmä.
1. Saatanateinit varmasti suostuisivat teloitettavaksi, pääsisivätpähän sinne synkkään paikkaan, jota yrittävät pukeutumisellaan tuoda jo maan päälle.
2. Hamppuhintit eivät varmasti astu teloitettavaksi. Korjaavat pari hampunlehteä virkattuun hippilaukkuunsa ja katsomme kun kasa narutukkia vetää tuhatta ja sataa karkuun. Sitten on myöhemmin hyvä jutella hamppu illassa kuinka maailma ei niinku ymmärrä tätä love&peace käsitettä.
3. Suomiräppärit. Noh..hehehehe...ei lisättävää.
Saatanateineillä on monilla tätä nationalismiaatetta jos et ole huomannut, ei nyt kaikilla, mutta monilla. Rintamalla tapaat sitte näitä poikia.
Suomiräppäreis on näitä miehisyys-issue-hemmoja, jotka ei paljoa sivareita kattele, ainakin täällä meikän pikkukaupungissa. Moni tosin todettu liian rikollisiksi kelpaamaan armyyn..
Kuulostaa ihan sille että olet ottanut vahingossa kolmeen kertaan psyykelääkkeesi.
Hanki apteekista sellainen annostelijalokerikko niin vastaisuudessa ei käy tälläistä lipsahdusta.
Vai ihan psyykelääkkeet? Kappas, kun en tähän päivään mennessä ole sellaisia tarvinnut, ja muutenkin elämäni on mitä tasapainoisinta. En ole saatananpalvojahörhö, vegaani, enkä käytä huumeita (tai mitään muitakaan päihteitä).
Mikä kohta meni yli hilseen? Aseksuaalisuuteni? Vai se, ettei sotatilanteessa elämisessä olisi mitään mieltä?
Arvasin, että tämä aiheuttaisi mielipiteiden jakautumista pasifistien keskuudessa. Osallehan oma nahka on se kaikkein tärkein, ei niinkään mikään ideologia. Toki arvostan heidänkin näkökulmaansa, elämähän on ainutlaatuinen lahja, jota ei sovi haaskata tappelemalla (suhteellisen) mitättömien asioiden puolesta.
Marttyyrius ei ole se, mitä ajan takaa; pikemminkin kyse on siitä, ettei ole mitään järkevää syytä elää yhteiskunnassa, jossa väkivalta on ainoa ratkaisu ongelmiin.