Life goes mobile – Nokia slogan

Nykyinen televisio (eli sellainen joka on lähes joka kodissa) ei ole juurikaan muuttunut 30 vuoden aikana. Ääni on muuttunut stereoksi ja kuvaputki hieman kasvanut ja venähtänyt vaakasuunnassa. Tehonkulutus on pienentynyt ja kuorta on alettu valmistaa palamattomasta materiaalista. Siinä kaikki.

Tuskinpa kukaan vaihtaa televisiotaan vuosittain tai tv-valmistajan haluamaan tahtiin. Useimmat vaihtavat sen vasta sitten, kun se menee rikki ja sitä ei haluta tai kannata korjata.

Jos Nokian työllistäminen on tärkeää kansantaloudelle, eikö se voisi sitten tehdä jotakin hyödyllisempää? Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin matkapuhelimet. Joku on joskus laskenut, että jos kaikki rahat (puhutaan biljoonista euroista), jotka on käytetty tähän langattomaan naurettavuuteen, olisi käytetty lääketieteelliseen tutkimukseen, moniin parantumattomiin sairauksiin, kuten esim. syövät tai malaria, olisi löydetty parannuskeino tai ne olisi voitu hävittää. Mutta mitäpä muutamalla miljoonalla vuosittain malariaan kuolevalla kehitysmaan ihmisellä on väliä, kunhan Nokian johtajat vain saavat puhelinmyynnin avulla nostettua yhtiön osakekurssin arvoa, jotta heidän optioillaan olisi arvoa. Niin, mitäpä heillä... kun kyseessä on Ollilan ja kumppaneiden optiosalkkujen arvo.

Ja oli Nokian työllistäminen tärkeää tai ei, onko se mikään peruste rahastamiselle?

INCE3T kirjoitti:

Nykyinen televisio (eli sellainen joka on lähes joka kodissa) ei ole juurikaan muuttunut 30 vuoden aikana. Ääni on muuttunut stereoksi ja kuvaputki hieman kasvanut ja venähtänyt vaakasuunnassa. Tehonkulutus on pienentynyt ja kuorta on alettu valmistaa palamattomasta materiaalista. Siinä kaikki.

Tuskinpa kukaan vaihtaa televisiotaan vuosittain tai tv-valmistajan haluamaan tahtiin. Useimmat vaihtavat sen vasta sitten, kun se menee rikki ja sitä ei haluta tai kannata korjata.

Jos Nokian työllistäminen on tärkeää kansantaloudelle, eikö se voisi sitten tehdä jotakin hyödyllisempää? Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin matkapuhelimet. Joku on joskus laskenut, että jos kaikki rahat (puhutaan biljoonista euroista), jotka on käytetty tähän langattomaan naurettavuuteen, olisi käytetty lääketieteelliseen tutkimukseen, moniin parantumattomiin sairauksiin, kuten esim. syövät tai malaria, olisi löydetty parannuskeino tai ne olisi voitu hävittää. Mutta mitäpä muutamalla miljoonalla vuosittain malariaan kuolevalla kehitysmaan ihmisellä on väliä, kunhan Nokian johtajat vain saavat puhelinmyynnin avulla nostettua yhtiön osakekurssin arvoa, jotta heidän optioillaan olisi arvoa. Niin, mitäpä heillä... kun kyseessä on Ollilan ja kumppaneiden optiosalkkujen arvo.

Ja oli Nokian työllistäminen tärkeää tai ei, onko se mikään peruste rahastamiselle?

Lue lisää

Ensinnäkin televisioitakin vaihdetaan, jotta saadaan parempaa ja isompaa kuvaa tai laadukkaampaa äänentoistoa. Ei pelkästään silloin, kun edellinen hajoaa. Se silti on vain yksi esimerkki. Pointti on siinä, että mikään yritys ei tee tuotekehitystä, jollei uutta (ja ei sinällään elintärkeää) ei markkinoilla osteta. Ja ilman tuotekehitystä polkisimme paikallamme.

Mainitsitkin lääkkeet. siinä erinomainen esimerkki on halpalääkkeet. Kun lääkkeitä saa kopioida, niin uusien lääkkeiden kehittäminen muuttuu yrityksille vähemmän kannattavaksi ja niinpä uusien lääkkeiden kehitys hidastuu. Lyhyellä tähtäimellä on varmaan kiva ostaa halpoja Ratiopharmeja, mutta mieluummin soisin niiden rahojen menevän lääkkeen keksimiseksi vaikkapa syöpään jos siihen satun joskus sairastumaan.

Periaatteessa tuollainen: "Nekin rahat voitaisiin antaa kehitysmaille" retoriikka on aina kauhean kaunista, mutta todellisuudessa saman kysymyksen voi jokainen esittää päivittäin ruokakaupassa. Ostaisinko sisäfileen sijaan hernekeittoa ja lahjoitan erotuksen kehitysapuun. Veikkaan rahasummien maailmanlaajuisesti kasvamaan jotain kännykkäteollisuutta suuremmiksi.

Ja jos oikeasti tuotekehitystä ei kännyköissä olisi, niin kuinka moni jaksaisi kanniskella jotain Nokian 101 halkoa? Kännykät eivät olisi näin levinneitä yms. Nokiakin suurimmat rahat käärii juuri peruskännyköistä mm. kiinan ja Intian markkinoilla. Nykyajan peruskännykkä olisi ollut 90-luvulla hifiä. Ja Intialaisille yritettäisiin nyt kaupata niitä halkoja.

Jossain päin maailmaa jonkun on toimittava edelläkävijänä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Muuten ne eivät ikinä markkinoille tule. Itse olen kiitollinen, että joku keskimäärin niin tekee. Ajatus kannettavasta viestintä/viihdekeskuksesta -joka saattaa olla tulevaisuuden kännykkä- kiinnostaa minua.

Yamma kirjoitti:

Ensinnäkin televisioitakin vaihdetaan, jotta saadaan parempaa ja isompaa kuvaa tai laadukkaampaa äänentoistoa. Ei pelkästään silloin, kun edellinen hajoaa. Se silti on vain yksi esimerkki. Pointti on siinä, että mikään yritys ei tee tuotekehitystä, jollei uutta (ja ei sinällään elintärkeää) ei markkinoilla osteta. Ja ilman tuotekehitystä polkisimme paikallamme.

Mainitsitkin lääkkeet. siinä erinomainen esimerkki on halpalääkkeet. Kun lääkkeitä saa kopioida, niin uusien lääkkeiden kehittäminen muuttuu yrityksille vähemmän kannattavaksi ja niinpä uusien lääkkeiden kehitys hidastuu. Lyhyellä tähtäimellä on varmaan kiva ostaa halpoja Ratiopharmeja, mutta mieluummin soisin niiden rahojen menevän lääkkeen keksimiseksi vaikkapa syöpään jos siihen satun joskus sairastumaan.

Periaatteessa tuollainen: "Nekin rahat voitaisiin antaa kehitysmaille" retoriikka on aina kauhean kaunista, mutta todellisuudessa saman kysymyksen voi jokainen esittää päivittäin ruokakaupassa. Ostaisinko sisäfileen sijaan hernekeittoa ja lahjoitan erotuksen kehitysapuun. Veikkaan rahasummien maailmanlaajuisesti kasvamaan jotain kännykkäteollisuutta suuremmiksi.

Ja jos oikeasti tuotekehitystä ei kännyköissä olisi, niin kuinka moni jaksaisi kanniskella jotain Nokian 101 halkoa? Kännykät eivät olisi näin levinneitä yms. Nokiakin suurimmat rahat käärii juuri peruskännyköistä mm. kiinan ja Intian markkinoilla. Nykyajan peruskännykkä olisi ollut 90-luvulla hifiä. Ja Intialaisille yritettäisiin nyt kaupata niitä halkoja.

Jossain päin maailmaa jonkun on toimittava edelläkävijänä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Muuten ne eivät ikinä markkinoille tule. Itse olen kiitollinen, että joku keskimäärin niin tekee. Ajatus kannettavasta viestintä/viihdekeskuksesta -joka saattaa olla tulevaisuuden kännykkä- kiinnostaa minua.

Lue lisää

Lääkkeitä saa kopioida mutta vasta säädetyn tekijänoikeudellisen ajan jälkeen. Tuona aikana alkuperäislääkkeen tekijänoikeuden haltija ehtii rahastaa tuotekehitykseen käytetyt varat moninkertaisesti, ja laskun maksavat sairaat, jotka todella tarvitsevat lääkettä, ja useissa maissa yhteiskunta (Suomessa Kela lääkekorvauksina).

Niinpä niin: tänään Nokia myy kehitysmaissa peruspuhelimia, mutta kun käyttäjät on saatu koukkuun, huomenna heille myydään kalliimpia malleja, joiden kaikkia ominaisuuksia kukaan ei osaa tai edes halua käyttää.

Matkapuhelin on itse asiassa kuin huume. Uhri saadaan ensin koukkuun halvalla perusmallilla, minkä jälkeen syntyy riippuvuus paremmin varusteltuun malliin, sitten vieläkin paremmin varusteltuun jne. Ja koko ajan Nokian kassakone vain kilisee.

Nokian nykyisessä mallivalikoimassa ei ole mitään tolkkua. Puhelimien toiminnot ja sisukalut ovat likimain samoja, ainoastaan ulkonäössä on eroja. Nokia on varmasti teettänyt tutkimuksen tai sitten nojaa olemassa olevaan tietoon siitä, että mitä suurempi mallivalikoima on tarjolla, sitä suurempi myynti. Kun asiaa ajatelee, se vaikuttaakin ihan järkevältä. Asia, joka laukaisee ostopäätöksen, voi olla aivan jokin mitätön seikka näppäinten sijoittelussa tai kuoren muotoilussa.

Teknologia voi olla ja on ollutkin hyväksi, mutta jossakin kulkee raja, jonka toisella puolella kaikki muuttuu mauttomaksi ja irvokkaaksi. Nokia on ylittänyt tuon rajan jo kauan sitten. Joka ei tuota rajaa näe, toimikoon Nokian toiveiden mukaisesti ja kantakoon rahansa Nokian kassaan.

Mutta: matkapuhelin ei sittenkään ole sellainen hyödyke, jota jokainen tarvitsisi. Tarve on vain Nokian luoma. ”Life goes mobile”, sanoo Jorma Ollila ja odottaa tällä hetkellä arvottomien optioidensa arvonnousua. Suomalaiset, kiinalaiset ja muut puhelinostajat ratkaisevat sen, muuttuvatko Ollilan optiot rahanarvoisiksi.

INCE3T kirjoitti:

Lääkkeitä saa kopioida mutta vasta säädetyn tekijänoikeudellisen ajan jälkeen. Tuona aikana alkuperäislääkkeen tekijänoikeuden haltija ehtii rahastaa tuotekehitykseen käytetyt varat moninkertaisesti, ja laskun maksavat sairaat, jotka todella tarvitsevat lääkettä, ja useissa maissa yhteiskunta (Suomessa Kela lääkekorvauksina).

Niinpä niin: tänään Nokia myy kehitysmaissa peruspuhelimia, mutta kun käyttäjät on saatu koukkuun, huomenna heille myydään kalliimpia malleja, joiden kaikkia ominaisuuksia kukaan ei osaa tai edes halua käyttää.

Matkapuhelin on itse asiassa kuin huume. Uhri saadaan ensin koukkuun halvalla perusmallilla, minkä jälkeen syntyy riippuvuus paremmin varusteltuun malliin, sitten vieläkin paremmin varusteltuun jne. Ja koko ajan Nokian kassakone vain kilisee.

Nokian nykyisessä mallivalikoimassa ei ole mitään tolkkua. Puhelimien toiminnot ja sisukalut ovat likimain samoja, ainoastaan ulkonäössä on eroja. Nokia on varmasti teettänyt tutkimuksen tai sitten nojaa olemassa olevaan tietoon siitä, että mitä suurempi mallivalikoima on tarjolla, sitä suurempi myynti. Kun asiaa ajatelee, se vaikuttaakin ihan järkevältä. Asia, joka laukaisee ostopäätöksen, voi olla aivan jokin mitätön seikka näppäinten sijoittelussa tai kuoren muotoilussa.

Teknologia voi olla ja on ollutkin hyväksi, mutta jossakin kulkee raja, jonka toisella puolella kaikki muuttuu mauttomaksi ja irvokkaaksi. Nokia on ylittänyt tuon rajan jo kauan sitten. Joka ei tuota rajaa näe, toimikoon Nokian toiveiden mukaisesti ja kantakoon rahansa Nokian kassaan.

Mutta: matkapuhelin ei sittenkään ole sellainen hyödyke, jota jokainen tarvitsisi. Tarve on vain Nokian luoma. ”Life goes mobile”, sanoo Jorma Ollila ja odottaa tällä hetkellä arvottomien optioidensa arvonnousua. Suomalaiset, kiinalaiset ja muut puhelinostajat ratkaisevat sen, muuttuvatko Ollilan optiot rahanarvoisiksi.

Lue lisää

"Lääkkeitä saa kopioida mutta vasta säädetyn tekijänoikeudellisen ajan jälkeen. Tuona aikana alkuperäislääkkeen tekijänoikeuden haltija ehtii rahastaa tuotekehitykseen käytetyt varat moninkertaisesti"

Olen tietoinen käytännöstä. Olen kuitenkin myös eri mieltä. Tuotekehitykseen käytetyt rahat saa varmasti takaisin MYYNTIIN MENNNEISTÄ LÄÄKKEISTÄ. Yhtä sellaista kohti kuitenkin tutkitaan kymmeniä lääkkeitä, jotka eivät toimimattomuuden, sivuvaikutusten tms. takia ole käyttökelpoisia . Rahaa silti palaa ja lääkekopiointi lisää riskien painoa. Siksi muutamat lääketehtaat ovatkin olleet vaikeuksissa näiden Ratiopharmien kanssa.

Mikä muuten on se addiktoiva aineosa, jota Nokian kännyköihin lisätään? Jos sinä et halua tai osaa käyttää jotain ominaisuutta, niin se ei tarkoita sen olevan turha. Saati sitten "mautonta ja irvoksta". Ihmiset ostavat kännyköitä kuten muutakin. Tarvittaessa ja ominaisuuksien ja hinnan tasapainoa mitaten.

Sinä et suuremmassa mittakaavassa pääse määritelemään mikä teknologia tai hyödyke on tarpeellista. Sen määrittelevät markkinat ostopäätöksillään.

Mainittakoon vielä, että kännyköitä myyvät muutkin kuin Nokia. Sinun on vain ilmeisesti helpompi kadehtia suomalaisten, kuin ulkomaisten johtajien ja osakkeenomistajien voittoja?

Niin. Haluatko siis harjata hampaasi nysäksi kuluneella harjalla, käyttää harjoja, jotka on tehty rautalangasta vai pestä hampaasi harvemmin? Älä ihmeessä käytä saippuaakaan joka päivä. Se on vain saippuatehtailijoiden juoni.

Kiinnostaa myös tietää, miten sinä määrittelet sen, mikä on turhaa. Jos joku haluaa kännykkäänsä kameran ja on siitä valmis maksamaan, niin milläs tavalla se sinulle kuuluu? Sitä kutsutaan kysynnän ja tarjonnan laiksi.

Yamma kirjoitti:

Niin. Haluatko siis harjata hampaasi nysäksi kuluneella harjalla, käyttää harjoja, jotka on tehty rautalangasta vai pestä hampaasi harvemmin? Älä ihmeessä käytä saippuaakaan joka päivä. Se on vain saippuatehtailijoiden juoni.

Kiinnostaa myös tietää, miten sinä määrittelet sen, mikä on turhaa. Jos joku haluaa kännykkäänsä kameran ja on siitä valmis maksamaan, niin milläs tavalla se sinulle kuuluu? Sitä kutsutaan kysynnän ja tarjonnan laiksi.

Lue lisää

Vaan kun harjani ei ole kulunut nysäksi, vaikka on varmasti puolitoista vuotta vanha. Ei harota, ja puhdaskin se on, kun pidän sen puhtaana. Ja kyllä - harjaan kaksi kertaa päivässä.

Oletko tosiaankin niin lammas, että ostat kun tuotteen tekijä niin käskee?

Ihmisille luodaan tarpeita, joita ei välttämättä olisi muuten olemassa.

Onko jossain puhelinmallissa taskulamppu?

Sitä tässä on odoteltu jo vuosia. Toivottavasti ko. malli on myös iskun- ja vedenpitävä.