Lucifer Enkeli

Hesekiel 28:12-15

12 "Ihminen, viritä valitusvirsi Tyroksen kuninkaasta, sano hänelle: Näin sanoo Herra Jumala: -- Sinä olit täydellisistä täydellisin, täynnä viisautta, itse kauneus.
13 Olit Eedenissä, Jumalan puutarhassa, ja sinua koristivat kalliit kivet, karneolit, topaasit ja kalsedonit, krysoliitit, onyksit, jaspikset, safiirit, turkoosit ja smaragdit. Pukusi oli kullalla kirjailtu. Jo syntyessäsi oli kaikki valmiina.
14 Kerubiksi minä sinut tein, sädehtiväksi vartijaenkeliksi, sinä olit pyhällä vuorella, käyskentelit välkehtivien kivien keskellä.
15 Moitteen sijaa ei sinussa ollut siitä päivästä, jona sinut loin, siihen päivään, jolloin lankesit pahaan.

Kyllä tässä kohdassa on mun mielestä aika painava todiste siitä, että Lucifer-myytti ei oo kyllä ihan puppua. Joskaan Lucifer ei kyllä alkuperäinen nimi ole.

Mooseksen kirjassa mainitaan olento nimeltään Azazel (tai Asasel), joka kuvastaa paholaista.

>> Sitten on niitä, jotka eivät lue pidemmälle kuin kuningas Jaakon versiota raamatusta, ja sanovat: "Lusifer on Saatana, niin sanoo Jumalan Sana"...

Raamatusta on niin paljon versioita, että kuka siitä apokryfisestä kasasta pystyy selvittämään edes mikä on alkuperäinen kirjoitus ja mikä ei?

Ja mitä sitäpaitsi tarkoittaa "alkuperäinen"? Omalla tavallaan kaikki tekstit ovat alkuperäisiä; joku ne on kirjoittanut jossain seudulla, ja tietyssä tarkoituksessa. En usko että Jumala itse on milloinkaan istunut maan päällä, hahmossaan, ja pakertanut tekstejä.

Lusiferia on käsitelty kirjallisuudessa niin paljon, ja eri kannoilta, että minusta kyseessä on vain melko epämääräinen myyttinen hahmo.

Ajattelen - omassa mytologiassani että Lusiferilla on tärkeä tehtävä, kun ihmissielu syntyy tiedostamattoman usvasta, ja läpikäy vaiheet Aatami -> Saatana -> Lusifer.

Siinä kun Saatana on maahan sidottu, melko tylsämielinen, raskas dinosaurus; niin Lusiferillä on siivet; Lusifer on ilmaolento, ja paljon joustavampi kuin Saatanan röhjäke. Saatana ja Lusifer ovat kaksi veljestä, joilla on poikamaista nahistelua. He tajuavat olevansa samaa sukua, mutta toisaalta he ymmärtävät henkisen erilaisuutensa.

SahajaYogi kirjoitti:

>> Sitten on niitä, jotka eivät lue pidemmälle kuin kuningas Jaakon versiota raamatusta, ja sanovat: "Lusifer on Saatana, niin sanoo Jumalan Sana"...

Raamatusta on niin paljon versioita, että kuka siitä apokryfisestä kasasta pystyy selvittämään edes mikä on alkuperäinen kirjoitus ja mikä ei?

Ja mitä sitäpaitsi tarkoittaa "alkuperäinen"? Omalla tavallaan kaikki tekstit ovat alkuperäisiä; joku ne on kirjoittanut jossain seudulla, ja tietyssä tarkoituksessa. En usko että Jumala itse on milloinkaan istunut maan päällä, hahmossaan, ja pakertanut tekstejä.

Lusiferia on käsitelty kirjallisuudessa niin paljon, ja eri kannoilta, että minusta kyseessä on vain melko epämääräinen myyttinen hahmo.

Ajattelen - omassa mytologiassani että Lusiferilla on tärkeä tehtävä, kun ihmissielu syntyy tiedostamattoman usvasta, ja läpikäy vaiheet Aatami -> Saatana -> Lusifer.

Siinä kun Saatana on maahan sidottu, melko tylsämielinen, raskas dinosaurus; niin Lusiferillä on siivet; Lusifer on ilmaolento, ja paljon joustavampi kuin Saatanan röhjäke. Saatana ja Lusifer ovat kaksi veljestä, joilla on poikamaista nahistelua. He tajuavat olevansa samaa sukua, mutta toisaalta he ymmärtävät henkisen erilaisuutensa.

Lue lisää

Heskielin kirja on kirjoitettu hebrean kielellä aikana, milloin latinan kieltä ollut edes olemassakaan. Lucifer tulee sanoista luce ferre ( valonkantaja ).

K 750 cc kirjoitti:

Heskielin kirja on kirjoitettu hebrean kielellä aikana, milloin latinan kieltä ollut edes olemassakaan. Lucifer tulee sanoista luce ferre ( valonkantaja ).

Syötin sanan luce ferre googleen ja sain ongittua ylös tämän hienon tarinan Prometheuksesta, saatanasta ja Luciferista, säveltäjä Scriabinin mielikuvissa....

Lucifer on sankarimme Prometheus..!

Prometheus
----------

Scriabin adored the Prometheus story. Prometheus was the arch-rebel who brought fire or "the flame of wisdom". Scriabin was also fascinated by Satan, the Talmudic archangel cast out of heaven for pride and disobedience. Flung from God's right hand in the sky, Satan made a streak of lightning as he hurtled earthward. There was also Lucifer, the luce-ferre, bringer of light, expelled from heaven for defying God. He became the Morning Star or Venus.

Prometheus, Satan and Lucifer were all concerned with light or fire, and so was Scriabin. From an early age Scriabin had associated colors with tonalities, and in Prometheus : The Poem of Fire he included at the top of the score a part for a Tastiera per Luce, or keyboard of lights, an instrument which did not even exist at the time. Although nowadays light-show performances of prometheus are frequently given, Scriabin never saw a realization of his concept. He contented himself with his inner version of shafts of light, sheets of flames, tongues of fire which filled his head as he wrote and heard his music.
The notation for the Tastiera per luce consists of two parts. The lower part is the organ point, the color base or background, an atmosphere of light intended to bathe the hall. This lower part moves in whole tones or steps and denotes Scriabin's idea of "race changes", the spiritual evolution undergone by listeners as they hear music. The upper part is the active, constantly moving change of color spots. It indicates a new color for each new chord or key. The intensity of the lights follows the dynamics of the music.

Scriabin's symbolism in Prometheus is virtually inexhaustible. He invested his notes, scales and chord with exact and precise magical purpose. Prometheus is the most densely Theosophical piece of music ever written. Scriabin was never actually a member of Theosophical Society, though he did attend a few meeting in Switzerland.

http://www.geocities.com/Vienna/1077/prometheus.html

Alexander Nikolayevich Scriabin - Александр Николаевич Скрябинь. Wikipedia:

http://en.wikipedia.org/wiki/Alexander_Scriabin

Jännä juttu tuo ajatus Paavalin ilmestyksen arveluttavasta luonteesta.

Itse en kuitenkaan olettaisi että KAIKKI uskonnot ja kultit joissa on osoitettu kunnioitusta auringolle olisivat olleet varsinaista auringonpalvontaa. Voisin hyvin kuvitella että kehittynyt henkinen mieli pitää mieluiten aurinkoa symbolina Jumalasta: paistaahan aurinko kaikille, ja se on materiaalisesti ottaen tavallaan "henkisempi" kuin planeetat, koska sehän on kaasua. Tämä tietysti taas johtaisi siihen että muinaiset ihmiset sen seikan tiesivät... ja mitä kaikkea tiesivätkään...

Luin juuri että intialaiset maalaavat punaisen täplän avioituneen naisen otsaan Aldebaran-tähden vuoksi. Ko. tähti on kuulema punainen. Näkyyköhän se paljain silmin, vai...? (Toki intialaisilla oli oma nimitys tällä tähdelle, nyt en vaan sitä muista. Mutta nimi siis viittasi punaiseen.)

Aiheesta on juttua käynnissä toisaallakin (sori kun mainostan omaa :)

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000011140259

Mithralaisuus kulki melkeinpä käsi kädessä Voittamattoman Auringon palvonnan kautta, joka oli mm. legioonalaisten parissa erittäin suosittu uskonto.
Todennäköisesti jälkimmäinen oli jossain vaiheessa irtautunut Mithralaisuudesta ensin lahkoksi ja myöhemmin omaksi uskonnokseen samaan tapaan kuin kristinusko juutalaisuudesta.

Fenris kirjoitti:

Aiheesta on juttua käynnissä toisaallakin (sori kun mainostan omaa :)

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000011140259

Mithralaisuus kulki melkeinpä käsi kädessä Voittamattoman Auringon palvonnan kautta, joka oli mm. legioonalaisten parissa erittäin suosittu uskonto.
Todennäköisesti jälkimmäinen oli jossain vaiheessa irtautunut Mithralaisuudesta ensin lahkoksi ja myöhemmin omaksi uskonnokseen samaan tapaan kuin kristinusko juutalaisuudesta.

Lue lisää

Haluaisin vielä tähdentää sitä seikkaa ,että alkuperäisissä Evankeliumeissa ei ole ollut Esim.tuota"mithralaista/krisnalaista syntymätarinaa ollenkaan ,vaan se on sinne lisätty myöhemmin.