kysymyksiä ortodokseille

Ajattelen, että voihan harmi, kun piti tulla niitä kiistoja tuhat vuotta sitten ja länsi läksi läiskimään alkuperäisestä yhteisöstä.

Paavi vähän säälittää; hirmuisen vastuun hän on harteilleen saanut ja mielestäni ihan syyttä, koska katolilaisen paavin kaltaista "Jeesus-Pietaria" ei käsketä missään olemaan ja piispoilla pärjää oikein hyvin.

tarkoittaa maailmanlaajaa kristillistä uskoa, joka on ilmaistu ekumeenisissa uskontunnustuksissa sekä sitä tunnustavaa universaalia Kristuksen kirkkoa. Nikean-Konstantinopolin uskontunnustuksen mukaan kirkko on ”yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen”. Katolisuus tarkoittaa, että kirkolla on uskossaan koko pelastus, että se on kaikkialle maailmaan levinnyt ja että sen tehtävä kohdistuu koko ihmiskuntaan. Kristus perusti yhden kirkon koko ihmiskuntaa varten.

Athanasiuksen uskontunnustus lausuu, että pelastuakseen on pitäydyttävä katoliseen uskoon, mitä ilman joutuu kadotukseen. Katolisuus on pelastavan uskon määritelmä.

Kirkko ei ole vain paikallinen, vaikka se koostuu jumalanpalvelusyhteisöistä eli paikallisseurakunnista. Se ylittää ajan rajan apostoleihin taaksepäin sekä ikuisuuteen eteenpäin ja kattaa kristityt maantieteellisten, kansallisten ja kulttuuristen rajojen yli. Paikallisia seurakuntia ja kirkkoja liittävät toisiinsa hiippakuntarakenne sekä piispan virka. Yksi kirkko tai seurakunta ei voi tehdä ratkaisuja, jotka sotivat universaalisuutta vastaan. Se ei voi elää eristyksissä, sillä sen katolinen usko liittää sen toisiin kirkkoihin.

Kristuksen kirkon pirstoutuminen kirkkokuntiin ja lahkoihin on vastoin kirkon katolisuutta ja synnin seurausta. Vaurion korjaamiseen pyritään ekumeenisella työllä, opillisilla neuvotteluilla sekä yhteisellä todistuksella, palvelulla ja rukouksella.

Katolinen viittaa usein myös kristikunnan suurimpaan kirkkokuntaan, roomalaiskatoliseen kirkkoon, jonka jäseniä kutsutaan katolilaisiksi. Sana viittaa myös niihin Uuden testamentin epistoloihin eli kirjeisiin, joita ei ole kirjoitettu tietylle vastaanottajalle, vaan jotka ovat yleisiä, katolisia kirjeitä (1. ja 2. Pietarin kirje, 1. Johanneksen kirje, Juudaan kirje).

nimerkki katolinen kysyy: "Mitä te ajattelette katolisesta kirkosta?Mitä te ajattelette paavista?"

##

Kysymyksesi on laaja ja se sisältää useita näkökulmia. Riippuu myös keneltä ortodoksisen kirkon piirissä vastausta kysyy.

Virallisesti kirkkojemme välillä syvempää lähentymistä on alkanut tapahtumaan vasta 1960-luvulla (toki yrityksiä aikaisemminkin on ollut) yli tuhannen viileän jäähdyttelyvuoden jälkeen. Paavin ja Konstantinopolin patriarkaatin keskinäisestä hyvästä yhteydestä ja kirkonkirousten purkamisesta huolimatta - syvemmän ykseyden todellinen syntyminen on edennyt hitaasti.

Ortodoksinen kirkko katsoo, että roomalaiskatolinen kirkko on poikennut jakamattoman kirkon aikaisista yhdessä laadituista pelisäännöistä eli ekumeenisten synodien päätöksistä. Niiden kanssa kun yhdessä tehtiin matkaa ensimmäiset tuhat vuotta. Tämän vuoksi mm.paavin asema on todellakin hiertävä kysymys edelleen. Ortodoksinen kirkko kun pitäytyy yhä jakamattoman kirkon katkeamattomassa perinnössä, jossa kenelläkään piispalla ei ole paikalliskirkon ylittävää valtaa. Idän kirkon tradition mukaan, nimittäin yksittäiset piispatkin ovat erehtyväisiä. Sen vuoksi Kirkon yhteiset päätökset (kuten jakamattoman kirkon aikana tapahtui) tehdään aina laajoissa kirkolliskokouksissa, jolloin yksipuolisuus tai harhaoppien torjuminen tulee usealta sektorilta otettua laajassa jumaluusoppineiden kokoontumisessa huomiooon. Tämän vuoksi paavin primaatin korottaminen muiden piispojen yli - on todellinen kipukysymys - ja särkee alkuperäisen Kirkon tradition. Tätä katolisen kirkon valitsemaa polkua ortodoksinen kirkko ei hyväksy. Peruste on: tälläistä järjestelyä ei jakamattoman kirkon aikana ollut. Paavin istuin lähti siis soolouralle. Tosin viimeisten vuosien aikaan paavi itse on nostanut yllättäen ja rohkeasti oman primaattinsa pohdinnan alle. Tätä uutta kehitystä katolisen kirkon piirissä ortodoksinen kirkko seuraa mielenkiinnolla. Ortodoksinen kirkko suhtautuu roomalaiskatoliseen kirkkoon suurella lämmöllä ja rakkaudella, muttei suostu täyden ykseyden tielle "hinnalla millä hyvänsä" - vaikka ykseyden suuntaan haluaakin kulkea. Työsarkaa siis tällä sektorilla riittää ; )

Tässä lyhyesti, epävirallisesti ja paljon suuria yksityiskohtia poisjättäen.

Jukka Mäntymäki, ort.teol.yo, Joensuun yliopisto