Tämän päivän Talouselama- lehden
viikon näkemys eli kolumni:
Pakkoruotsia /Päivi Munter 7.10.2005
Elämä uudessa maassa antaa tuoretta perspektiiviä asiaan kuin asiaan. Kuten vaikka kielipolitiikkaan.
Mietin tätä hiljattaisena viikon(vecko)loppuna, jolloin kävin Åhlensin tavaratalossa hankkimassa tykötarpeita uutta Tukholman-asuntoani varten.
Tarvitsin nimittäin sänky(säng)vaatteita. Ostin la-kanoita (lakan) ja täkin (täcke).
Tyypilliseen tapaan en voinut vastustaa kiusausta ja menin hissillä (hiss) toiseen kerrokseen naistenvaateosastolle. Siellä pistin pussiini (påse) sukkia (socka).
Sitten menin tilpehööri(tillbehör)osastolle ja sieltä karamelli(karamell)puolelle.
Katselin myös lamppuja (lampa) ja sohvia (soffa).
Mitäs siitä, että Suomesta on lähdetty leivän perässä Ruotsiin.
Sitten minulta loppui Ruotsin valuutta (valuta), joten kävelin pankkiautomaatille (bankautomat).
Kadulla (gata) myytiin uusia pottuja (potatis). Ostaisiko myös silliä(sill), mietin.
Mutta päätin, että olisi parasta hankkia ruoka kauppahallista (hall). Menin bussilla (buss) Östermalmin torille (torg).
Ostosreissuni aikana mietin, kuinka kamalan väärin pakollinen ruotsin opiskelu suomalaisissa kouluissa on. Ruotsi kun on meille täysin vieras imperialistien kieli.
Sitä paitsi yhä harvalukuisemmaksi käyvät suomenruotsalaiset oppivat kyllä suomea. Ei sitten tarvitse tuhlata luvanmaksajien rahoja Ylen ruotsinkielisiin ohjelmiin, joita katsoo mitätön osuus maan väestöstä.
Ja onhan Ruotsin valtio itsepäisesti kieltäytynyt antamasta suomelle virallisen kielen asemaa, vaikka kieltämme puhuvia ihmisiä on länsinaapurissa satojatuhansia.
Joo-o. On se kumma, että siinä missä maailman kilpailukykyisimmän maan nouseva sukupolvi voisi panostaa tulevaisuuteen pänttäämällä esimerkiksi mandariinikiinan alkeita, meillä pakkosyötetään marginaalisen ruotsinkielen epäsäännöllisiä verbejä.
Mitä merkitystä sillä muka on, että Helsingin pörssin, Suomen suurimman pankin ja teleoperaattorin pääkonttorit ovat nykyään Tukholmassa. Tai sillä, että ruotsalaisessa omistuksessa olevat yritykset, joita viime tietojen mukaan on noin 700, työllistävät Suomessa 50 000 ihmistä (ja suomalaisten omistamat 700 firmaa Ruotsissa noin 60 000).
Tai sillä, että yhä useamman suomalaisyrityksen pitää nähdä koko Pohjola kotimarkkina-alueena. Norja nyt on joka tapauksessa kamalan kaukana, eivätkä tanskalaisten puhetta ymmärrä ruotsalaisetkaan.
Silläkään ei liene merkitystä, että Pohjoismaiden tunnetuin kauppakorkeakoulu sijaitsee Tukholmassa. Tai sillä, että Ruotsi tuottaa Niklas Zennströmin kaltaisia innovaattoreita, jotka kehittävät mullistavan tuotteen ja myyvät sen sitten kovasta rahasta eBayn tapaisille teknologiajäteille.
Tai sillä, että kun Suomesta loppuvat työt, meiltä on perinteisesti lähdetty Ruotsiin ja nyttemmin Norjaan elannon perässä.
Ja mitä turhaa nyt ruotsia opettelemaan vain siksi, että voisi Tukholmassa tilata kahvin (kaffe) ja pullan (bulle) ruotsiksi. Sitä paitsi puolet kaupungin asukkaista tuntuu nykyään puhuvan paremmin Rinkeby-svenskaa kuin riikinruotsia. Eikä koko Tukholmaan enää ylipäätään tule asiaa nyt, kun ei enää tarvitse lähteä risteilylle verovapaiden ostosten perässä.
Ei - ei Ruotsilla tai ruotsalaisilla ole meille mitään annettavaa. Sitä paitsi heitä on vain vajaat yhdeksän miljoonaa, joten on ihan turha tuhlata aikaa ruotsin opiskeluun.
Ja onhan Suomi jo miltei yhdeksän vuosikymmentä tullut toimeen ilman, että juuri kukaan maassa osaisi venäjää, jota puhuu itäisessä naapurimaassa ja entisissä neuvostotasavalloissa äidinkielenään sentään yli kaksisataa miljoonaa ihmistä. Kuinka paljon vahinkoa ruotsinkielen taitamattomuus muka voisi Suomelle tuottaa venäjäksi vaikenemiseen verrattuna?
Kaikkihan puhuvat nykyään englantia - ja tulevaisuudessa mandariinia.
Juu. Kyllä se nyt on niin, että pakkoruotsin tuputtaminen on kertakaikkisen typerää!
---------------------------------------------------
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Munter, joka on Financial Timesin Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Tukholmassa.
Että sillä lailla.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=785063
viikon näkemys eli kolumni:
Pakkoruotsia /Päivi Munter 7.10.2005
Elämä uudessa maassa antaa tuoretta perspektiiviä asiaan kuin asiaan. Kuten vaikka kielipolitiikkaan.
Mietin tätä hiljattaisena viikon(vecko)loppuna, jolloin kävin Åhlensin tavaratalossa hankkimassa tykötarpeita uutta Tukholman-asuntoani varten.
Tarvitsin nimittäin sänky(säng)vaatteita. Ostin la-kanoita (lakan) ja täkin (täcke).
Tyypilliseen tapaan en voinut vastustaa kiusausta ja menin hissillä (hiss) toiseen kerrokseen naistenvaateosastolle. Siellä pistin pussiini (påse) sukkia (socka).
Sitten menin tilpehööri(tillbehör)osastolle ja sieltä karamelli(karamell)puolelle.
Katselin myös lamppuja (lampa) ja sohvia (soffa).
Mitäs siitä, että Suomesta on lähdetty leivän perässä Ruotsiin.
Sitten minulta loppui Ruotsin valuutta (valuta), joten kävelin pankkiautomaatille (bankautomat).
Kadulla (gata) myytiin uusia pottuja (potatis). Ostaisiko myös silliä(sill), mietin.
Mutta päätin, että olisi parasta hankkia ruoka kauppahallista (hall). Menin bussilla (buss) Östermalmin torille (torg).
Ostosreissuni aikana mietin, kuinka kamalan väärin pakollinen ruotsin opiskelu suomalaisissa kouluissa on. Ruotsi kun on meille täysin vieras imperialistien kieli.
Sitä paitsi yhä harvalukuisemmaksi käyvät suomenruotsalaiset oppivat kyllä suomea. Ei sitten tarvitse tuhlata luvanmaksajien rahoja Ylen ruotsinkielisiin ohjelmiin, joita katsoo mitätön osuus maan väestöstä.
Ja onhan Ruotsin valtio itsepäisesti kieltäytynyt antamasta suomelle virallisen kielen asemaa, vaikka kieltämme puhuvia ihmisiä on länsinaapurissa satojatuhansia.
Joo-o. On se kumma, että siinä missä maailman kilpailukykyisimmän maan nouseva sukupolvi voisi panostaa tulevaisuuteen pänttäämällä esimerkiksi mandariinikiinan alkeita, meillä pakkosyötetään marginaalisen ruotsinkielen epäsäännöllisiä verbejä.
Mitä merkitystä sillä muka on, että Helsingin pörssin, Suomen suurimman pankin ja teleoperaattorin pääkonttorit ovat nykyään Tukholmassa. Tai sillä, että ruotsalaisessa omistuksessa olevat yritykset, joita viime tietojen mukaan on noin 700, työllistävät Suomessa 50 000 ihmistä (ja suomalaisten omistamat 700 firmaa Ruotsissa noin 60 000).
Tai sillä, että yhä useamman suomalaisyrityksen pitää nähdä koko Pohjola kotimarkkina-alueena. Norja nyt on joka tapauksessa kamalan kaukana, eivätkä tanskalaisten puhetta ymmärrä ruotsalaisetkaan.
Silläkään ei liene merkitystä, että Pohjoismaiden tunnetuin kauppakorkeakoulu sijaitsee Tukholmassa. Tai sillä, että Ruotsi tuottaa Niklas Zennströmin kaltaisia innovaattoreita, jotka kehittävät mullistavan tuotteen ja myyvät sen sitten kovasta rahasta eBayn tapaisille teknologiajäteille.
Tai sillä, että kun Suomesta loppuvat työt, meiltä on perinteisesti lähdetty Ruotsiin ja nyttemmin Norjaan elannon perässä.
Ja mitä turhaa nyt ruotsia opettelemaan vain siksi, että voisi Tukholmassa tilata kahvin (kaffe) ja pullan (bulle) ruotsiksi. Sitä paitsi puolet kaupungin asukkaista tuntuu nykyään puhuvan paremmin Rinkeby-svenskaa kuin riikinruotsia. Eikä koko Tukholmaan enää ylipäätään tule asiaa nyt, kun ei enää tarvitse lähteä risteilylle verovapaiden ostosten perässä.
Ei - ei Ruotsilla tai ruotsalaisilla ole meille mitään annettavaa. Sitä paitsi heitä on vain vajaat yhdeksän miljoonaa, joten on ihan turha tuhlata aikaa ruotsin opiskeluun.
Ja onhan Suomi jo miltei yhdeksän vuosikymmentä tullut toimeen ilman, että juuri kukaan maassa osaisi venäjää, jota puhuu itäisessä naapurimaassa ja entisissä neuvostotasavalloissa äidinkielenään sentään yli kaksisataa miljoonaa ihmistä. Kuinka paljon vahinkoa ruotsinkielen taitamattomuus muka voisi Suomelle tuottaa venäjäksi vaikenemiseen verrattuna?
Kaikkihan puhuvat nykyään englantia - ja tulevaisuudessa mandariinia.
Juu. Kyllä se nyt on niin, että pakkoruotsin tuputtaminen on kertakaikkisen typerää!
---------------------------------------------------
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Munter, joka on Financial Timesin Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Tukholmassa.
Että sillä lailla.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=785063
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuohan suorastaan tihkuu sarkasmia.
tajuavat ja pian, että pakkoruotsilla saadaan koko kansalle ja Suomelle vain haittaa eikä mitään hyötyä. Ajat ovat muuttuneet ja kaikki selitykset pakottaa ruotsinkielen opiskeluun tärkeämpien kielten asemasta ovat jo väljähtyneet aikoja sitten. Suomen suurimmat kauppakumpanit tällä hetkellä ovat Venäjä, Saksa ja vasta sitten Ruotsi.
erittäin katkeroituneelta patologiselta pakkoruotsittajalta ;) Mutta huomaa kyllä, että pakkoruotsi todella puhuttaa kaikkialla.
Päivi Munter Flicka lilla i lunden grön, kom skall vi plocka blommor!
Magnus Rögård Nurmijärvi
HUR FÅ SLUT PÅ FENNOMANERNAS SPAMMING...
************************************
Pikku Manus Nurmijärvelt foorumeilla kulki,
pisti kaameet herjaukset ruotsikoista julki.
Ärhäkkäästi seurantaa ja sensuuria vaatii,
keskusteluun mukaan pyytää suomalaisten raatii.
Pikkuinssi tohkeissansa räkkereitä käytti,
paska juttu kuitenkin kun väärän IP:n näytti.
Nyt jo sille nauraa melkein koko internetti,
pikkuinssin käytöksestä puuttui etiketti.
Ruottalaisten meininkiä kuvaa Rellun temput,
siellä tiedot kaivettihin, sama kenen lemput!
Sensurointi, vääristely, kielto sekä uhma,
junttaaminen, peittely, on ruottalainen tuhma.
Nurmijärven suuri poika kuuluisuutta niittää,
tyhmät temput tuollaiset ja Fennomaanit kiittää.
Pelkää kovin nuorison jo saavan turmelusta,
fennopirut kaikki kierot jutut kertoo musta.
Pikku inssin ajatteluun ei sananvapaus sovi,
siitä tulee Manus-pellen syntilistaan lovi!
Päivi Munter, Du ser bra ut och Din text är fin. Jag vill bjuda Dig på kaffe och bulla. Välj Du platsen så kommer jag. Jag gillar Dig!
Magnus Rögård Nurmijärvi