" Esitys Valtioneuvostolle
Sisäasiainministeriö
Pl 26
00023 VALTIONEUVOSTO
TARTON RAUHAN PÄIVÄ KANSALLISEKSI LIPUTUSPÄIVÄKSI
Itsenäisen Suomen lailliset rajat vahvistettiin 14. lokakuuta 1920 Viron Tartossa. Kansainliitto vahvisti sopimuksen samana vuonna, mitä voidaan pitää kansainvälisen yhteisön antamana Suomen syntymätodistuksena. Tämän Suomelle erittäin tärkeän sopimuksen allekirjoitus¬päivää on pidettävä valtiollisena ja kansallisena merkkipäivänä.
Tärkeitä merkkipäiviä juhlitaan ja niille liputetaan. Sotien jälkeen ei Suomessa ole Tarton rauhan päivää tiettävästi koskaan virallisesti vietetty, eikä sitä ole liputettu. Tämä on yksi piirre kollektiivisesta omien kansallisten arvojemme ja oikeuksiemme kieltämisestä suuren naapurimme pelossa.
Tarton rauha ry on traditionaaliseksi muodostuneen ns. Balderin salin tilaisuuden yhteydessä liputtanut jo kymmenisen vuotta Tarton rauhan kunniaksi.
Vuoden 2005 Tarton rauhan tilaisuuden osanottajat sekä allekirjoittaneet kansalaisjärjestöt esittävät kunnioittavasti, että Tarton rauhan päivä eli lokakuun neljästoista päivä julistetaan maamme viralliseksi liputuspäiväksi.
Tämä esitys on historiallinen velvollisuutemme edellisiä sukupolvia ja isänmaatamme kohtaan. Tällä hetkellä maamme rajat eivät noudata Tarton rauhan sopimusta, vaan hyökkääjävaltion, Neuvostoliiton, väkivaltaista ja siten laitonta sanelusopimusta. Tällaista ei itsenäiseksi oikeus- ja sivistysvaltioksi itseään kutsuva isänmaamme voi hyväksyä.
Suomi voi osoittaa olevansa itsenäinen oikeus- ja sivistysvaltio vahvistamalla, ettemme hyväk-sy itseemme kohdistuvaa väkivaltaa ja vääryyttä. Tarton rauhan päivän juhlistaminen yleisenä liputuspäivänä on yksi osoitus tahdostamme.
Tarton rauhan 85-vuotistilaisuuden osanottajat
Balder-salissa Helsingissä sekä kansalaisjärjestöt:
Tarton rauha ry, Freden i Dorpat rf
Aluepalautus ry
Karelia Klubi ry
ProKarelia
Ehdotuksen tekijöiden puolesta vakuudeksi:
Helsingissä 15. lokakuuta 2005
Tarton rauha ry
Marja Johansson
puheenjohtaja
Martti Siirala
kunniapuheenjohtaja"
Kannatan oheista esitystä lämpimästi. Odotan palstan stalinistien vastalauseryöppyjä.
Sisäasiainministeriö
Pl 26
00023 VALTIONEUVOSTO
TARTON RAUHAN PÄIVÄ KANSALLISEKSI LIPUTUSPÄIVÄKSI
Itsenäisen Suomen lailliset rajat vahvistettiin 14. lokakuuta 1920 Viron Tartossa. Kansainliitto vahvisti sopimuksen samana vuonna, mitä voidaan pitää kansainvälisen yhteisön antamana Suomen syntymätodistuksena. Tämän Suomelle erittäin tärkeän sopimuksen allekirjoitus¬päivää on pidettävä valtiollisena ja kansallisena merkkipäivänä.
Tärkeitä merkkipäiviä juhlitaan ja niille liputetaan. Sotien jälkeen ei Suomessa ole Tarton rauhan päivää tiettävästi koskaan virallisesti vietetty, eikä sitä ole liputettu. Tämä on yksi piirre kollektiivisesta omien kansallisten arvojemme ja oikeuksiemme kieltämisestä suuren naapurimme pelossa.
Tarton rauha ry on traditionaaliseksi muodostuneen ns. Balderin salin tilaisuuden yhteydessä liputtanut jo kymmenisen vuotta Tarton rauhan kunniaksi.
Vuoden 2005 Tarton rauhan tilaisuuden osanottajat sekä allekirjoittaneet kansalaisjärjestöt esittävät kunnioittavasti, että Tarton rauhan päivä eli lokakuun neljästoista päivä julistetaan maamme viralliseksi liputuspäiväksi.
Tämä esitys on historiallinen velvollisuutemme edellisiä sukupolvia ja isänmaatamme kohtaan. Tällä hetkellä maamme rajat eivät noudata Tarton rauhan sopimusta, vaan hyökkääjävaltion, Neuvostoliiton, väkivaltaista ja siten laitonta sanelusopimusta. Tällaista ei itsenäiseksi oikeus- ja sivistysvaltioksi itseään kutsuva isänmaamme voi hyväksyä.
Suomi voi osoittaa olevansa itsenäinen oikeus- ja sivistysvaltio vahvistamalla, ettemme hyväk-sy itseemme kohdistuvaa väkivaltaa ja vääryyttä. Tarton rauhan päivän juhlistaminen yleisenä liputuspäivänä on yksi osoitus tahdostamme.
Tarton rauhan 85-vuotistilaisuuden osanottajat
Balder-salissa Helsingissä sekä kansalaisjärjestöt:
Tarton rauha ry, Freden i Dorpat rf
Aluepalautus ry
Karelia Klubi ry
ProKarelia
Ehdotuksen tekijöiden puolesta vakuudeksi:
Helsingissä 15. lokakuuta 2005
Tarton rauha ry
Marja Johansson
puheenjohtaja
Martti Siirala
kunniapuheenjohtaja"
Kannatan oheista esitystä lämpimästi. Odotan palstan stalinistien vastalauseryöppyjä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Kannatan oheista esitystä lämpimästi. Odotan palstan stalinistien vastalauseryöppyjä. "
Lämmitellään vaan. Miksei samalla liputeta kaikkien muidenkin rauhojen muistopäivänä? Niitähän riittää historiassa yllin kyllin, eikä ne ole Tartoa pahempia. Aivan samalla tavalla niiden muistoksi liputtaminen on historiallinen velvollisuutemme edellisiä sukupolvia ja isänmaatamme kohtaan.
"Lämmitellään vaan. Miksei samalla liputeta kaikkien muidenkin rauhojen muistopäivänä? Niitähän riittää historiassa yllin kyllin, eikä ne ole Tartoa pahempia. Aivan samalla tavalla niiden muistoksi liputtaminen on historiallinen velvollisuutemme edellisiä sukupolvia ja isänmaatamme kohtaan."
No, Tarton rauha 1920 oli ainoa, jossa 1917 syntyneen ja maailman valtioiden tunnustaman itsenäisen Suomen rajat vahvistettiin pienin poikkeuksin ja mitkä myös Venäjä tunnusti "ikuisiksi ajoiksi". Siksi nimenomaan tarton rauhan on merkistyksellisin rajasopimuksistamme.
Tarton rauhaa selvästi tärkeämpi rauha oli Pähkinäsaaren rauha. Saihan Suomi silloin ensimmäisen rajansa. Sille voitaisiin suoda liputuspäivä.
"Tarton rauhaa selvästi tärkeämpi rauha oli Pähkinäsaaren rauha. Saihan Suomi silloin ensimmäisen rajansa. Sille voitaisiin suoda liputuspäivä."
Ei anna liputtamisen aihetta. Itsenäiset valtiot yleensä liputtavat merkkipäiviään. Suomi ei ollut silloin itsenäinen, eikä sillä ollut edes itsehallintoakaan.
Tarton rauhan liputtaminen on todella aiheellinen ja muistuttaa ihmisiä itsenäisen Suomen alueen koskemattomuudesta.
Ei moisia kannata liputtaa, vaikka olisivatkin itsenäisen Suomen ensimmäiset rajat. Moinen vain huonontaisi välejä Venäjän kanssa ja saisi kiihkopatrioottit barrikadeille.
Parempi se nyt vain on tyytyä tähän maapläntiin, mitä on. Eikä ruveta ahnehtimaan.
"No, Tarton rauha 1920 oli ainoa, jossa 1917 syntyneen ja maailman valtioiden tunnustaman itsenäisen Suomen rajat vahvistettiin pienin poikkeuksin ja mitkä myös Venäjä tunnusti "ikuisiksi ajoiksi". Siksi nimenomaan tarton rauhan on merkistyksellisin rajasopimuksistamme. "
Tärkeämpi ja merkittävämpi rauha Suomen irroittamiseksi omana kansana omalle alueelleen tehtiin kun Ruotsi ja Venäjä sopivat rauhan Haminassa syyskuun 17. päivänä 1809. Ruotsin suomalaiset läänit luovutettiin Venäjälle ja pohjoisen raja määriteltiin kulkevaksi Tornio- ja Muoniojokia pitkin. Kun Uusi Suomi eli Ruotsin luovuttamat alueet liitettiin Vanhaan Suomeen eli Viipurin kuvernementtiin, niin Suomi sai ne hallinnolliset alueet mitkä sillä itsenäistyessäänkin sitten oli. Petsamon saaminen vuoden 1920 rauhassa oli pelkkää aluelaajennusta verrattuna siihen mikä Suomi hallinnollisesti oli ollut jo yli sata vuotta.
Tarton rauhansopimus vuodelta 1920 on ensimmäinen itsenäisen Suomen tekemä rauhansopimus, mutta ei se tärkein ole. Sen jälkeenkin Suomi on tehnyt kaksi rauhaa itänaapurin kanssa ja jos nykyistä Suomea halutaan juhlistaa niin liputuspäivä on sen viimeisimmän rauhan allekirjoituspäivä. Toki se on eräille suomalaisista häpeärauha, mutta niin oli Tartokin.
se milloin Suomen rajat hahmottuivat ensimmäisen kerran, eli Haminassa 1809. Sen jälkeenhän Suomessa alkoi vasta kansallinen herääminen eli aito suomalaistuminen, siihen saakka kansa oli pitänyt itseään käytännössä ruotsalaisina.
"se milloin Suomen rajat hahmottuivat ensimmäisen kerran, eli Haminassa 1809."
Haminan rauhassa koko Suomi liitettiin Venäjään 1809 Sitäkö meidän tulisi juhlia?
"Tarton rauhansopimus vuodelta 1920 on ensimmäinen itsenäisen Suomen tekemä rauhansopimus, mutta ei se tärkein ole. Sen jälkeenkin Suomi on tehnyt kaksi rauhaa itänaapurin kanssa ja jos nykyistä Suomea halutaan juhlistaa niin liputuspäivä on sen viimeisimmän rauhan allekirjoituspäivä. Toki se on eräille suomalaisista häpeärauha, mutta niin oli Tartokin."
Tarton rauhansopimus on ehdottomasti tärkein, koska se on itsenäisen, emämaasta irtautuneen Suomen rajamäärittely, joka pohjautuu vielä 1812 Venäjän tsaarin tunnustaman Suomen suurruhtinaanman rajoihin. Maan itsenäistyminen on aina merkittävin asia.
Mitään mieltä ei ole liputtaa totalitarismin voimalla ja miekalla vedetyille nykyrajoille.
"Kun Uusi Suomi eli Ruotsin luovuttamat alueet liitettiin Vanhaan Suomeen eli Viipurin kuvernementtiin, niin Suomi sai ne hallinnolliset alueet mitkä sillä itsenäistyessäänkin sitten oli."
Tämä ns. Vanha Suomi liitettiin vasta 1812 muun Suomen yhteytyteen, ei 1809. Eli vuodessa 1809 ei ole mitään liputtamista.
"Haminan rauhassa koko Suomi liitettiin Venäjään 1809 Sitäkö meidän tulisi juhlia?"
Haminan rauhan jälkeen alkoi suomalaistuminen, eli suomalaiset alkoivat puhua itsestään suomalaisina, ei ruotsalaisina eikä venäläisinä. Siinä on juhlimisen aihetta, vai eikö muka?
Haminan rauhassa Suomi hallinnollisena alueena syntyi ja 1812 se sai sen muotonsa minkä itsenäistyminen vahvisti.
Stallarit unelmoi vasta reilu sata vuotta myöhemmin, joten älä sotke niitä tähän.
"Tarton rauhansopimus on ehdottomasti tärkein, koska se on itsenäisen, emämaasta irtautuneen Suomen rajamäärittely, joka pohjautuu vielä 1812 Venäjän tsaarin tunnustaman Suomen suurruhtinaanman rajoihin. Maan itsenäistyminen on aina merkittävin asia."
Kumpi on tärkeämpää, maan rajojen vetäminen vain kansallinen herääminen? Minusta jälkimmäinen, koska rajoja voidaan vetää miten sattuu ja milloin tahansa, kansa herää kansaksi vain kerran. Siksi Haminan rauha on tärkeämpi, se oli lähtölaukaus suomalaisten nousemiseen kansakunnaksi muiden joukkoon. Sitäpaitsi, väität että "pohjautuu vielä 1812 Venäjän tsaarin tunnustaman Suomen suurruhtinaanman rajoihin", mikä ei ole totta. Petsamo ei kuulunut niihin rajoihin vaan se oli 1920 hallinnollisestikin lisäys siihen mitä Suomi oli ollut jo yli sata vuotta.
"Mitään mieltä ei ole liputtaa totalitarismin voimalla ja miekalla vedetyille nykyrajoille. "
Aivan samalla periaatteella ei heimosotijat tahtoneet juhlistaa Tarton häpeärauhaa.
"Tämä ns. Vanha Suomi liitettiin vasta 1812 muun Suomen yhteytyteen, ei 1809. Eli vuodessa 1809 ei ole mitään liputtamista. "
Se on paljon merkittävämpi vuosiluku kuin 1920, koska silloin Suomesta tehtiin oma kansakunta. 1920 on pelkkä rauhansopimuksen vuosiluku ja niitä on tehty sen jälkeenkin, eikä meillä liputeta niiden muidenkaan takia.
”Kumpi on tärkeämpää, maan rajojen vetäminen vain kansallinen herääminen? Minusta jälkimmäinen, koska rajoja voidaan vetää miten sattuu ja milloin tahansa, kansa herää kansaksi vain kerran. Siksi Haminan rauha on tärkeämpi, se oli lähtölaukaus suomalaisten nousemiseen kansakunnaksi muiden joukkoon. Sitäpaitsi, väität että "pohjautuu vielä 1812 Venäjän tsaarin tunnustaman Suomen suurruhtinaanman rajoihin", mikä ei ole totta. Petsamo ei kuulunut niihin rajoihin vaan se oli 1920 hallinnollisestikin lisäys siihen mitä Suomi oli ollut jo yli sata vuotta.”
Minusta ei ole näin. Se, että oma itsenäinen valtio syntyy ja irtautuu emämaata ja saavuttaa täyden itsemääräämisoikeuden on kaikkein tärkein asia kansakunnalle. Se on totta, että Suomi sai Petsamon 1920, mutta luovutti samassa yhteydessä Repolan ja Porajärven, ns Vanha Suomi kuitenkin pohjautuu tähän tsaarin tunnustamaan alueeseen, joka myös Tarton rauhassa 1920 tunnustettiin itsenäiseen Suomeen kuuluvaksi.. Kuitenkin 1917, kun Suomi itsenäistyi, tämä alue perustuu suurruhtinaanmaan rajoihin.
”Se on paljon merkittävämpi vuosiluku kuin 1920, koska silloin Suomesta tehtiin oma kansakunta. 1920 on pelkkä rauhansopimuksen vuosiluku ja niitä on tehty sen jälkeenkin, eikä meillä liputeta niiden muidenkaan takia.”
Ei minusta. Minusta tärkein rauhansopimus on Tarton rauhansopimus, koska se on se Suomen rauhansopimus, joka ensimmäisenä määritteli itsenäisen Suomen rajat.
Kuten sopimustekstissäkin sanotaan: "..Venäjä on tunnustanut Suomen valta kunnan, Suomen Suuriruhtinaanmaan rajoissa, riippumattomaksi ja täysivaltaiseksi...
Haminan rauhan jälkeen alkoi suomalaistuminen, eli suomalaiset alkoivat puhua itsestään suomalaisina, ei ruotsalaisina eikä venäläisinä. Siinä on juhlimisen aihetta, vai eikö muka? "
Ei ole mitään juhlimista siinä, että Venäjä valtasi Suomen ja Suomi valoi uskollisuusvalan Venäjälle. Juhli sinä vaan sitä. Minä juhlin itsenäistä Suomea.
Vuonna 1833 vahvistettiin Oulun läänin ja Arkangelin kuvernementin välinen raja. Silloin Suomeen liitettiin suuri alue.
Aikansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin.
Tarton rauha oli monelle suomalaiselle häpeärauha. Itä-Karjala jäi saamatta ja tilalle tuli ainoastaan SDP:n haluama Petsamo.
Tarton rauhan puolesta liputtaminen on kunnianosoitus suomalaiselle reaalipoliittiselle ajattelulle ja anakronistisen arveluttavasti Tannerille, Voionmaalle ja Paasikivelle.
"Aikansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin.
Tarton rauha oli monelle suomalaiselle häpeärauha. Itä-Karjala jäi saamatta ja tilalle tuli ainoastaan SDP:n haluama Petsamo.
Tarton rauhan puolesta liputtaminen on kunnianosoitus suomalaiselle reaalipoliittiselle ajattelulle ja anakronistisen arveluttavasti Tannerille, Voionmaalle ja Paasikivelle. "
Tarton rauha oli ERÄILLE suomalaiselle häpeärauha, niille keiden kotiseudut jäivät Venäjälle (Repola ja Porajärvi). Tarton rauhan rajat myötäilivät kuitenkin tsaarin jo 1812 tunnustaman vanhan Suomen ja Venäjän rajaa ja tämä raha tunnustettiin myös pääpiirteittäin Suomen itsenäistyessä. Siis Tarton rauha ja raja oli itsenäisen Suomen ja suomalaisuuden peruspilari.
... hiipii epäilys, puhutkohan sinä samasta asiasta, kuin minä?
Ja niihin ikäasioihin: käy katsomassa profiilini.
F