Bussikuskien ammattitaito hakusessa

Pitikö tähänkin vastata.
Tämän runkkarin mielestä oli linja-auton kuljettajan vika että tyttö jäi auton alle.
Henkilö auto kääntyi jyrkässä kurvissa kolmion takaa linja-autoneteen. Auton ovi aukesi/aukaisiin ikävin seurauksin ja nämä provo spedet on täällä syyttelemässä ammatti autoilijoita.
ÄLÄ LÄHDE JOKA PROVOON KIRJOITTELEMAAN.

niin mikä se on,
19000kg painavan bussin turvaväli.
Paljonkoo pitää olla turvaväliä ?

Peräntyrän Irma kirjoitti:

Pitikö tähänkin vastata.
Tämän runkkarin mielestä oli linja-auton kuljettajan vika että tyttö jäi auton alle.
Henkilö auto kääntyi jyrkässä kurvissa kolmion takaa linja-autoneteen. Auton ovi aukesi/aukaisiin ikävin seurauksin ja nämä provo spedet on täällä syyttelemässä ammatti autoilijoita.
ÄLÄ LÄHDE JOKA PROVOON KIRJOITTELEMAAN.

Kuten nimimerkillä PERÄNTYRÄN IRMA huomasi, vastasin sen perusteella mitä kirjoitettiin.
Olen samaa mieltä asiasta, liian nopeasti ja yleensä aina ammattiautoilijoita, tässäkin tapauksessa bussikuskia syytetään ennenkuin tiedetään tosiasioita.Tämä jos mikä pistää miettimään asioita, ja ne ajatukset noista syyttelijöistä eivät ole mukavia.
Vastasin sen takia, että taas yleistettiin, että kaikki kuskit ovat kirjoituksen mukaisia.Toisaalta tuolla kirjoituksella ei tosiaan ole mitään arvoa missään mielessä kun perustuu perättömiin,keksittyihin syytöksiin,niinkuin Peräkylän Irmakin totesi, spedemäisiin provoihin.
Muuten kyllä katson, että on asiallista puuttua noihin yleistäjiin,solvaajiin mitä muutamat täällä kirjoittavat.Tosin nykyisin asiapohjalla.

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

niin mikä se on,
19000kg painavan bussin turvaväli.
Paljonkoo pitää olla turvaväliä ?

Minun mielestäni turvavälin matka riippuu ensinnäkin missä ajetaan,kelistä jne jne.
Moottoritiellä ajellessa pidän n.2 bussin mittaa sopivana välimatkana, talvella tosin tilanteen ja kelin mukaan.Kaupunkiliikenteessä taas järki käteen,siellä kun on mahdotonta kenenkään pitää bussin tai kahden mittaa välimatkana.
Joka kuljettajalla on oma käsitys välimatkasta,joillakin teillä on ihan merkittykkin nuolilla tiehen niin että 2 nuolta pitäisi näkyä sinun ja edelläajavan välillä, en muista oliko se 50m.
Tätä mieltä olen itse asiasta.

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

niin mikä se on,
19000kg painavan bussin turvaväli.
Paljonkoo pitää olla turvaväliä ?

"niin mikä se on,
19000kg painavan bussin turvaväli."

Mielenkiintoinen kysymys. Kysyn kuitenkin sinulta seuraavaa.

Auto A painaa 870 kg ja auto B 1530 kg. Jarrut ovat molemmissa riittävän tehokkaat ja toimivat moitteettomasti. Kitkakerroin renkaan ja tien välillä on 0,60. Kumpi autoista pysähtyy teoriassa lyhyemmällä matkalla?

Länsiväylän päiväkyttä kirjoitti:

"niin mikä se on,
19000kg painavan bussin turvaväli."

Mielenkiintoinen kysymys. Kysyn kuitenkin sinulta seuraavaa.

Auto A painaa 870 kg ja auto B 1530 kg. Jarrut ovat molemmissa riittävän tehokkaat ja toimivat moitteettomasti. Kitkakerroin renkaan ja tien välillä on 0,60. Kumpi autoista pysähtyy teoriassa lyhyemmällä matkalla?

.....repes nauruu,aika hyvä :)

kalamies69 kirjoitti:

Minun mielestäni turvavälin matka riippuu ensinnäkin missä ajetaan,kelistä jne jne.
Moottoritiellä ajellessa pidän n.2 bussin mittaa sopivana välimatkana, talvella tosin tilanteen ja kelin mukaan.Kaupunkiliikenteessä taas järki käteen,siellä kun on mahdotonta kenenkään pitää bussin tai kahden mittaa välimatkana.
Joka kuljettajalla on oma käsitys välimatkasta,joillakin teillä on ihan merkittykkin nuolilla tiehen niin että 2 nuolta pitäisi näkyä sinun ja edelläajavan välillä, en muista oliko se 50m.
Tätä mieltä olen itse asiasta.

Kalamies69:n kirjoitus on tällä kertaa asiallinen, mutta siinä on joitain puutteita. Tuossa kirjoituksessa ei ole käsitelty turvaväliä liikennevaloissa.

Mielestäni kahden liikennevaloihin pysähtyneen bussin sopiva turvaväli on noin 15 - 25 cm. Kyseinen turvaväli on etäisyys toisen auton puskurista toisen auton puskuriin.

Länsiväylän päiväkyttä kirjoitti:

"niin mikä se on,
19000kg painavan bussin turvaväli."

Mielenkiintoinen kysymys. Kysyn kuitenkin sinulta seuraavaa.

Auto A painaa 870 kg ja auto B 1530 kg. Jarrut ovat molemmissa riittävän tehokkaat ja toimivat moitteettomasti. Kitkakerroin renkaan ja tien välillä on 0,60. Kumpi autoista pysähtyy teoriassa lyhyemmällä matkalla?

Itse jarrutusmatka on sama - painosta riippumatta kunhan kitkakerroin ja jarrujen teho on sellainen että se mahdollistaa saman hidastuvuuden. Eroja siis voi olla. Mutta eroa tulee raskaassa kalustossa paineilmajarrujen toimintaviiveestä (joka parhaimmillaankin on luokkaa 0,2 s mutta voi olla jopa lähelle 1 s - sekunnin luokkaa oleva viive alkaa kai jo olla laittoman puolella, en tiedä täsmälleen mitä pykälät tästä sanovat).

Eri painoiset ajoneuvot voivat siis fysikaalisesti pysähtyä täysin samassa matkassa, mutta käytännössä raskaamman ajoneuvon pysähtyminen vie pidemmän aikaa johtuen jarruviiveestä ja mahdollisesti suhteessa tehottomammista jarruista . Kulkuvälineiden tehokkaimmat jarrut lienevät moottoripyörissä, joissa ei aina edes voi käyttää maksimijarrutustehoa, koska muuten peräpää nousisi ilmaan ja pyörä pyörähtäisi ympäri.

Mitä kitkakertoimeen tulee, sen suuruus tietysti riippuu aineparista ja pinnanlaaduista. Siksi yhdistelmä teräsnasta/jää omaa suuremman kitkakertoimen kuin kumi/jää. Mutta jos tienpinta pysyy samanlaisena koko jarrutustapahtuman aikana eikä kukaan vaihda siinä samalla vikkelästi renkaita, niin kitkakerroin pysyy jotakuinkin vakiona koko jarrutustapahtuman ajan (ainahan tien pinnassa on pieniä eroja, joten pientä vaihtelua kitkakertoimessakin esiintyy jarrutusmatkan edetessä). Normaalilla auton kumirenkaalla saavutetaan parhaimmillaan 1,0 kitkakerroin. Kitkakerroin ei voi koskaan olla yli 1,0:n, jos pitoa löytyy enemmän, niin silloin kyseessä on joku muu ilmiö kuin perinteinen kitka.

Tietysti jos ajoneuvot ajavat peräkkäin , tulee vielä kuljettajan reagointi viive n.1s

JBA-831 kirjoitti:

Kalamies69:n kirjoitus on tällä kertaa asiallinen, mutta siinä on joitain puutteita. Tuossa kirjoituksessa ei ole käsitelty turvaväliä liikennevaloissa.

Mielestäni kahden liikennevaloihin pysähtyneen bussin sopiva turvaväli on noin 15 - 25 cm. Kyseinen turvaväli on etäisyys toisen auton puskurista toisen auton puskuriin.

Liikennevaloissa jätän yleensä tilaa senverran, että pääsee ohi jos vaikka edellä ajava,liikennevaloissa oleva auto vaikka sammuu tai talvella jää sutimaan paikalleen.Ylämäessä yleensä kun autoilijat lähtevät valoista, autot joissa käsivaihde, hieman valuvat taakseppäin.
Näkökanta tämäkin ja asiallinen niinkuin tosiaan oli edellinenkin,niinkuin tulee olemaankin tästä lähtien.

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

Itse jarrutusmatka on sama - painosta riippumatta kunhan kitkakerroin ja jarrujen teho on sellainen että se mahdollistaa saman hidastuvuuden. Eroja siis voi olla. Mutta eroa tulee raskaassa kalustossa paineilmajarrujen toimintaviiveestä (joka parhaimmillaankin on luokkaa 0,2 s mutta voi olla jopa lähelle 1 s - sekunnin luokkaa oleva viive alkaa kai jo olla laittoman puolella, en tiedä täsmälleen mitä pykälät tästä sanovat).

Eri painoiset ajoneuvot voivat siis fysikaalisesti pysähtyä täysin samassa matkassa, mutta käytännössä raskaamman ajoneuvon pysähtyminen vie pidemmän aikaa johtuen jarruviiveestä ja mahdollisesti suhteessa tehottomammista jarruista . Kulkuvälineiden tehokkaimmat jarrut lienevät moottoripyörissä, joissa ei aina edes voi käyttää maksimijarrutustehoa, koska muuten peräpää nousisi ilmaan ja pyörä pyörähtäisi ympäri.

Mitä kitkakertoimeen tulee, sen suuruus tietysti riippuu aineparista ja pinnanlaaduista. Siksi yhdistelmä teräsnasta/jää omaa suuremman kitkakertoimen kuin kumi/jää. Mutta jos tienpinta pysyy samanlaisena koko jarrutustapahtuman aikana eikä kukaan vaihda siinä samalla vikkelästi renkaita, niin kitkakerroin pysyy jotakuinkin vakiona koko jarrutustapahtuman ajan (ainahan tien pinnassa on pieniä eroja, joten pientä vaihtelua kitkakertoimessakin esiintyy jarrutusmatkan edetessä). Normaalilla auton kumirenkaalla saavutetaan parhaimmillaan 1,0 kitkakerroin. Kitkakerroin ei voi koskaan olla yli 1,0:n, jos pitoa löytyy enemmän, niin silloin kyseessä on joku muu ilmiö kuin perinteinen kitka.

Tietysti jos ajoneuvot ajavat peräkkäin , tulee vielä kuljettajan reagointi viive n.1s

Olipa kerrankin Hannalta asiallinen ja hyvä kommentti.Seuraavasta asiasta rohkenen olla toista mieltä.
Kirjoitit , että raskaamman ajoneuvon pysähtyminen vie pidemmän aikaa johtuen jarruviiveestä ja mahdollisesti suhteessa tehottomammista jarruista. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että 60km vauhdissa alamäessä talvella tie joka juuri aurattu ja peilikirkas jää, siihen ei tosiaan vaikuta kuskin jarruviive eikä jarrujen kunto.Bussi pysähtyy kun pysähtyy vaikka ei heittäis jarruja lukkoon vaan pikkuhiljaa jarruttaa.

Bussikuskin jarruviiveeseen vielä senverran, että kyllä se niin on, että suunnilleen sama reagointiaika 1-2s jarrutuksen alkuun on jokaisella.Hannalla ja bussikuskilla suunnilleen sama, ei se bussikuskilla yhtään pidempi ole.

kalamies69 kirjoitti:

Olipa kerrankin Hannalta asiallinen ja hyvä kommentti.Seuraavasta asiasta rohkenen olla toista mieltä.
Kirjoitit , että raskaamman ajoneuvon pysähtyminen vie pidemmän aikaa johtuen jarruviiveestä ja mahdollisesti suhteessa tehottomammista jarruista. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että 60km vauhdissa alamäessä talvella tie joka juuri aurattu ja peilikirkas jää, siihen ei tosiaan vaikuta kuskin jarruviive eikä jarrujen kunto.Bussi pysähtyy kun pysähtyy vaikka ei heittäis jarruja lukkoon vaan pikkuhiljaa jarruttaa.

Bussikuskin jarruviiveeseen vielä senverran, että kyllä se niin on, että suunnilleen sama reagointiaika 1-2s jarrutuksen alkuun on jokaisella.Hannalla ja bussikuskilla suunnilleen sama, ei se bussikuskilla yhtään pidempi ole.

en lähtisi paljon puhumaan raskaankaluston jarruista peilijäällä, kun ne eivät edes tahdo pysyä tiellä ja hallittavissa liukkaalla. Otetaan nyt esim. tuo Konninkankaan tapaus.
Kyllä se massa aina vaikuttaa jarrutusmatkaan, ja hallittavuuteen tosielämässä. Teoriassa ei tietenkään jos kitkakerroin on sama ja molemmissa vehkeissä jarrut toimii. Raskaassa kalustossa jarrut harvoin kunnossa. Vaativat paljon kallista huoltoa.

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

en lähtisi paljon puhumaan raskaankaluston jarruista peilijäällä, kun ne eivät edes tahdo pysyä tiellä ja hallittavissa liukkaalla. Otetaan nyt esim. tuo Konninkankaan tapaus.
Kyllä se massa aina vaikuttaa jarrutusmatkaan, ja hallittavuuteen tosielämässä. Teoriassa ei tietenkään jos kitkakerroin on sama ja molemmissa vehkeissä jarrut toimii. Raskaassa kalustossa jarrut harvoin kunnossa. Vaativat paljon kallista huoltoa.

Raskaan ajoneuvon liukuminen sivuun liukkaalla ei ole mikään itsestäänselvyys. Konginkankaalla kyseessä oli ajoneuvoyhdistelmä, vieläpä täysperävaunu. Jos tie on liukas ja vetoauton jarrut ovat tehokkaammat, perävaunu voi todella lähteä liukumaan sivulle.

Joukkoliikenteessä käytettävissä linja-autoissa ei käytetä täysperävaunuja. Nivelautoissa on puoliperävaunu, jossa yleensä on ohjaava taka-akseli. Tällainen perävaunu ei jarrutustilanteessa ole läheskään niin herkkä liukumaan sivusuunnassa toiselle kaistalle kuin täysperävaunu. Lisäksi kaikissa Pääkaupunkiseudun nivelbusseissa on lukkiutumattomat jarrut.

Melkein kaikissa busseissa on muutenkin nykyään ABS-jarrut. Näin bussien ohjattavuus säilyy jarrutuksen aikana. Tekniikan maailma 19/1986 toteaakin: "Lukkiutumaton ABS-jarrujärjestelmä tekee jarruttamisesta juhlaa, takapyörien lukkiutumisvaaraa ja sivuluisuun joutumisriskiä ei ole. Hidastuvuus on todella kovaa luokkaa."

Huomattakoon myös, että ABS-järjestelmän aktivoituminen kytkee pois päältä hydraulisen hidastimen. Hidastimen voi muutenkin kytkeä pois omasta kytkimestään.

Busseissa ovat jarrut yleensä kunnossa. Niitä huolletaan ja korjataan tarpeen mukaan.

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

en lähtisi paljon puhumaan raskaankaluston jarruista peilijäällä, kun ne eivät edes tahdo pysyä tiellä ja hallittavissa liukkaalla. Otetaan nyt esim. tuo Konninkankaan tapaus.
Kyllä se massa aina vaikuttaa jarrutusmatkaan, ja hallittavuuteen tosielämässä. Teoriassa ei tietenkään jos kitkakerroin on sama ja molemmissa vehkeissä jarrut toimii. Raskaassa kalustossa jarrut harvoin kunnossa. Vaativat paljon kallista huoltoa.

Konninkankaan turmassa syy johtui mielestäni siintä, että nopeusrajoittimen takia rekkakuski ei saanut lisättyä nopeutta jolloin perävaunu olisi mahdollisesti suoristunut.Itsellä ei ole rekkakokemusta vaan senverran tiedän/otaksun, että jos rekan perävaunu lähtee poikittain niin se menee eikä sitä helpolla suoristeta, varsinkin talvella.Voin olla väärässäkin, vaan jarruissa ei tekemistä tun kanssa ollut.

kalamies69 kirjoitti:

Konninkankaan turmassa syy johtui mielestäni siintä, että nopeusrajoittimen takia rekkakuski ei saanut lisättyä nopeutta jolloin perävaunu olisi mahdollisesti suoristunut.Itsellä ei ole rekkakokemusta vaan senverran tiedän/otaksun, että jos rekan perävaunu lähtee poikittain niin se menee eikä sitä helpolla suoristeta, varsinkin talvella.Voin olla väärässäkin, vaan jarruissa ei tekemistä tun kanssa ollut.

Olen sitä miettinyt,että se rajotin on just tällaisessa tilanteessa,vaarallinen laite,kun niitä ei vielä ollut pystyi lisäämällä vetonopeutta oikaisemaan yhdistelmän.Ei tosin kovin yksiselitteinen asia ,jos siitä onnettomuudesta kyse.

Ehkäpä? kirjoitti:

Olen sitä miettinyt,että se rajotin on just tällaisessa tilanteessa,vaarallinen laite,kun niitä ei vielä ollut pystyi lisäämällä vetonopeutta oikaisemaan yhdistelmän.Ei tosin kovin yksiselitteinen asia ,jos siitä onnettomuudesta kyse.

jos ajaa liukkaalla riittävän hiljaisella nopeudella. esim 60 on nopeusrajoittimessa varmasti varaa lisätä nopeutta . Tällä logiikallahan jos rekka ajaa esim 120km niin jos perävaunu lähtee luisuun pitää nopeutta lisätä 140km . jne. Eiköhän sen Konginkankaan onnettomuuden syynä ollut liiansuuri tilannenopeus. Toivottavasti rekkojen nopeudenrajoittimet kytketään 70km, se helpottaa niiden ohittamistakin.

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

jos ajaa liukkaalla riittävän hiljaisella nopeudella. esim 60 on nopeusrajoittimessa varmasti varaa lisätä nopeutta . Tällä logiikallahan jos rekka ajaa esim 120km niin jos perävaunu lähtee luisuun pitää nopeutta lisätä 140km . jne. Eiköhän sen Konginkankaan onnettomuuden syynä ollut liiansuuri tilannenopeus. Toivottavasti rekkojen nopeudenrajoittimet kytketään 70km, se helpottaa niiden ohittamistakin.

Mites sitten kun monensadan tonnin lasti rekassa ja ylämäki,taitaa vauhti tippua ja ruuhkat kasvaa, entä talvella kun rekka tarvii liukkaalla kelillä ylämäessä enemmän nopeutta, muuten rekka voi jäädä jumiin.
Voisi Hanna taas hiukan miettiä, ennenkuin ehdottaa mitään ja sitäpaitsi,uusimmissa bussimalleissa on rajoitin, bussi ei pääse 80-85km yli.

kalamies69 kirjoitti:

Mites sitten kun monensadan tonnin lasti rekassa ja ylämäki,taitaa vauhti tippua ja ruuhkat kasvaa, entä talvella kun rekka tarvii liukkaalla kelillä ylämäessä enemmän nopeutta, muuten rekka voi jäädä jumiin.
Voisi Hanna taas hiukan miettiä, ennenkuin ehdottaa mitään ja sitäpaitsi,uusimmissa bussimalleissa on rajoitin, bussi ei pääse 80-85km yli.

Jos tulee niin huono keli esim että rekalla ei riitä tuo 80 km vauhdin otto, niin kannattaisi jäädä kokonaa tiensivuun kunnes keli paranee.
Ihme että suomessa ei ole sitä käytäntöä kuin euroopassa jossa poliisit ohjaavat rekan tiensivuun jos keli on liian huono.Suomessakin voitaisiin kieltää rekalla ajos jos keliolosuhteet sen vaativat. Itse jos omistaisin sellaisen kalliin yhdistelmän en sallisi sillä ajettavan todella huonossa kelissä. Tarkoitan kerran kaksi talvessa kun on oikeen karsee ilma.
Mutta ikös suomessa Metsälän mäki ole aivan tukossa kun yritetään väkisin mäkeä ylös.

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

Jos tulee niin huono keli esim että rekalla ei riitä tuo 80 km vauhdin otto, niin kannattaisi jäädä kokonaa tiensivuun kunnes keli paranee.
Ihme että suomessa ei ole sitä käytäntöä kuin euroopassa jossa poliisit ohjaavat rekan tiensivuun jos keli on liian huono.Suomessakin voitaisiin kieltää rekalla ajos jos keliolosuhteet sen vaativat. Itse jos omistaisin sellaisen kalliin yhdistelmän en sallisi sillä ajettavan todella huonossa kelissä. Tarkoitan kerran kaksi talvessa kun on oikeen karsee ilma.
Mutta ikös suomessa Metsälän mäki ole aivan tukossa kun yritetään väkisin mäkeä ylös.

hohoijaa,taitas firmasi mennä konkaan päivässä.Mietippä taas kerran mitä kirjoitat.

kalamies69 kirjoitti:

Olipa kerrankin Hannalta asiallinen ja hyvä kommentti.Seuraavasta asiasta rohkenen olla toista mieltä.
Kirjoitit , että raskaamman ajoneuvon pysähtyminen vie pidemmän aikaa johtuen jarruviiveestä ja mahdollisesti suhteessa tehottomammista jarruista. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että 60km vauhdissa alamäessä talvella tie joka juuri aurattu ja peilikirkas jää, siihen ei tosiaan vaikuta kuskin jarruviive eikä jarrujen kunto.Bussi pysähtyy kun pysähtyy vaikka ei heittäis jarruja lukkoon vaan pikkuhiljaa jarruttaa.

Bussikuskin jarruviiveeseen vielä senverran, että kyllä se niin on, että suunnilleen sama reagointiaika 1-2s jarrutuksen alkuun on jokaisella.Hannalla ja bussikuskilla suunnilleen sama, ei se bussikuskilla yhtään pidempi ole.

Ilolla luin asiallisen viestisi Hannalle. Et kuitenkaan huomannut jarruviivettä käsitellessäsi, ettei kyse ole kuljettajan viipeestä, vaan jarrujärjestelmästä johtuvasta toimintaviiveestä so, paineilmajarrujen tulee saavuttaa 70% jarruteho viimeistään 0.8 s. kuluttua venttiilin avaamisesta, eli jarrupolkimen polkaisusta. 80km/h nopeudella se merkitsee sitä, että jarrut toimii vasta n. 20m jarrupolkaisun jälkeen. Nestejarruilla ei tätä viivettä ole.

Lisäksi oli hyvä että otit puheeksi maan vetovoiman vaikutuksen jarrutusmatkaan!!! eli ylämäkeen pysähtyy nopeammin kuin alamäkeen. Eihän se ole uutta ja ihmeellistä, valitettavasti vain usein unohdamme sen, samoin unohdetaan tien kaltevuuden merkitys. Usein talvella on näkyvissä tien pituus-suuntaiset jarrutusjäljet jotka aivan lopussa taipuvat ojaan..

Hanna Karttunen ins. kirjoitti:

Jos tulee niin huono keli esim että rekalla ei riitä tuo 80 km vauhdin otto, niin kannattaisi jäädä kokonaa tiensivuun kunnes keli paranee.
Ihme että suomessa ei ole sitä käytäntöä kuin euroopassa jossa poliisit ohjaavat rekan tiensivuun jos keli on liian huono.Suomessakin voitaisiin kieltää rekalla ajos jos keliolosuhteet sen vaativat. Itse jos omistaisin sellaisen kalliin yhdistelmän en sallisi sillä ajettavan todella huonossa kelissä. Tarkoitan kerran kaksi talvessa kun on oikeen karsee ilma.
Mutta ikös suomessa Metsälän mäki ole aivan tukossa kun yritetään väkisin mäkeä ylös.

Niin sitä silloin tehdään.Ajetaan tauolle jos keli on liian vaarallinen.

liian liukas kirjoitti:

Niin sitä silloin tehdään.Ajetaan tauolle jos keli on liian vaarallinen.

Joskus tosin ei tosiaankaan heti huomaa,keli voi muuttua pitkän matkan aikana.Esim.menet kahville ja huomaat kävellessäs,oho onpas liukasta.

Turha tuosta onnettomuudesta huutaa ja kirota, ei sellaista kukaan halua tapahtuvan.

Turvaväleistä kuitenkin sen verran sanoisin, että niiden pitäminen on enemmän ja enemmän hakusessa tien päällä, sekä ammattikuskeilla että taviksilla. Osan toilailusta selittää ehkä kiire ja kärsimättömyys, osan vanha tuttu tietämättömyys.

Loput kai selittää - aivan oikein - ilkeys. Jos jokin harmittaa, niin ainakin sen edessä ajavan elämän voi tehdä tukalaksi. Ja kun sen voi tehdä "etänä" lasin takaa, niin helppoahan se on. Miksi ilkimys roikkuu puskurissa? Samasta syystä kuin hän pienenä nyppi kärpäsiltä siipiä: se tuntuu hänestä hyvältä.