Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kurjuuden kuningas, jos olisin?

    Olisinko oikeutettu olemaan onnellinen, jos onneni koostuisi elämän kurjuuden palasista?
    Perheeni ja majapaikkani menettäisin kaikesta luopuisin siteeni yhteiskuntaan katkaisisin ja alkaisin elämään itsetuhoon johtavaa kulkurin elämää. Kiertäisin pitkin Helsingin katuja luottaen ihmisten hyväntahtoisuuteen ja pyytelisin kolikoita, joilla hakaniemen alkosta pullon pari vinkkua hakisin. Istumaan kävisin Tokoinrantaan mistä seuraa saa ilosta aina kaltaisistani kulkureista elämää nähneistä rantojen miehistä ja naisista. Joisimme ja kertoisimme tarinoita, joita kaikkia värittäisi menettäminen ja luopuminen. Illan hämärtyessä siirtyisin loivin liikkein kohti jotain kallion pikku räkälää missä tuopin saa kolikoilla ja kukaan ei tuomitse. Tätä jatkuisi päivästä toiseen ja vuodesta toiseen. Ei murheita, ei velvoitteita, ei vastuuta. Olisin onnellinen tavallani vai olisinko?

    DNA kallis, olut halpa
    2432
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    oikein onneen. Tuskin tuolle tielle päätyneet kadunmiehet ja naiset pitävät tuota elämäänsä onnena, vai oletko kuullut toisin, Monista työssä käyvistä vain saattaa tuntua niin silti kun näkee kaverin rappiolla-hyvä olla, välillä tuntuu että olisipa helppoa kuin puli-ukolla,...
    -ei tarvi murehtia laskuista yms..
    ei ole kuule kivaa kun talvi pian tulee ja saa etsiä
    puli-ihmiset lämmintä yöpaikkaa, käy vaikka kysymässä..

    Äänestä

    • ajatella, että puli-ihmisellä on elämä helppoa?? Kyllä nyt muoriskaa ihan kauhistuttaa...

      Täytyypä ihan siteerata runoilijaa:
      "Jos joku sanoo, että huipulla on vaikeata, hän ei ikinä ole ollut pohjalla."

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    tonikristian80 kirjoitti:

    Olisinko oikeutettu olemaan onnellinen, jos onneni koostuisi elämän kurjuuden palasista?
    Perheeni ja majapaikkani menettäisin kaikesta luopuisin siteeni yhteiskuntaan katkaisisin ja alkaisin elämään itsetuhoon johtavaa kulkurin elämää. Kiertäisin pitkin Helsingin katuja luottaen ihmisten hyväntahtoisuuteen ja pyytelisin kolikoita, joilla hakaniemen alkosta pullon pari vinkkua hakisin. Istumaan kävisin Tokoinrantaan mistä seuraa saa ilosta aina kaltaisistani kulkureista elämää nähneistä rantojen miehistä ja naisista. Joisimme ja kertoisimme tarinoita, joita kaikkia värittäisi menettäminen ja luopuminen. Illan hämärtyessä siirtyisin loivin liikkein kohti jotain kallion pikku räkälää missä tuopin saa kolikoilla ja kukaan ei tuomitse. Tätä jatkuisi päivästä toiseen ja vuodesta toiseen. Ei murheita, ei velvoitteita, ei vastuuta. Olisin onnellinen tavallani vai olisinko?

    DNA kallis, olut halpa

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu