Tuore oikeusministeri Leena Luhtanen (sd) on paljastanut tiukan oikeudellisen tietämyksensä, kun hän on ehdottanut toissijaisesti tuomioistuinprosessia varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n perusteella Fortum-optiojupakassa.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet/Luhtanen: Fortum-poikkeuslakia ei tarvita/1066657
Jokainen ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijakin tietää, että kyseisen yleisen kohtuullistamispykälän soveltaminen kyseessä olevaan tapaukseen on teoreettinen heitto. Ensinnäkin sopijapuolena on valtio, joka asemansa perusteella on vahva neuvotteluosapuoli, jonka olisi pitänyt sopimusta laatiessa ottaa mahdollinen osakkeen arvonnousu huomioon. Toinen, tärkeämpi seikka on, että siviilioikeudellisesti tarkasteltuna tilanne ei ole millään lailla valtiolle kohtuuton. 36 §:ää on sovellettu KKO:ssa yleensä todella selkeisiin kohtuuttomuuksiin, mm. pitkäaikaisissa hankintasopimuksissa, joissa raaka-aineen hankintahinta on noussut korkeammaksi toimittajalle kuin se korvaus, minkä toinen osapuoli sopimuksen perusteella raaka-aineesta maksaa.
Muutenkin Luhtasen kannanotto vaikuttaa typerältä. Fortumin johto on tehnyt selväksi, että vapaaehtoisia palautuksia ei tule, eikä asiasta neuvotella. Jos asiaan oltaisiin aidosti tahdottu puuttua, olisi se pitänyt tehdä poikkeuslain kautta, niinkuin eräät keskustaedustajat Luhtasta ihan oikein ohjeistivat. Luhtasen kannanoton takia asialle ei tehdä nyt yhtään mitään.
Tämä oli Luhtasen ensimmäinen näkyvä esiintyminen oikeusministerin ominaisuudessa, ja täytyy sanoa, että ei hyvältä näytä. Onneksi pesti on vain reippaan puolentoista vuoden mittainen.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet/Luhtanen: Fortum-poikkeuslakia ei tarvita/1066657
Jokainen ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijakin tietää, että kyseisen yleisen kohtuullistamispykälän soveltaminen kyseessä olevaan tapaukseen on teoreettinen heitto. Ensinnäkin sopijapuolena on valtio, joka asemansa perusteella on vahva neuvotteluosapuoli, jonka olisi pitänyt sopimusta laatiessa ottaa mahdollinen osakkeen arvonnousu huomioon. Toinen, tärkeämpi seikka on, että siviilioikeudellisesti tarkasteltuna tilanne ei ole millään lailla valtiolle kohtuuton. 36 §:ää on sovellettu KKO:ssa yleensä todella selkeisiin kohtuuttomuuksiin, mm. pitkäaikaisissa hankintasopimuksissa, joissa raaka-aineen hankintahinta on noussut korkeammaksi toimittajalle kuin se korvaus, minkä toinen osapuoli sopimuksen perusteella raaka-aineesta maksaa.
Muutenkin Luhtasen kannanotto vaikuttaa typerältä. Fortumin johto on tehnyt selväksi, että vapaaehtoisia palautuksia ei tule, eikä asiasta neuvotella. Jos asiaan oltaisiin aidosti tahdottu puuttua, olisi se pitänyt tehdä poikkeuslain kautta, niinkuin eräät keskustaedustajat Luhtasta ihan oikein ohjeistivat. Luhtasen kannanoton takia asialle ei tehdä nyt yhtään mitään.
Tämä oli Luhtasen ensimmäinen näkyvä esiintyminen oikeusministerin ominaisuudessa, ja täytyy sanoa, että ei hyvältä näytä. Onneksi pesti on vain reippaan puolentoista vuoden mittainen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Luhtasen mies on yksi suurimpia Fortumin optioiden saajia
jos ei nyt sitten uusi tekijänoikeuslaki sitä estä
Ota huomioon, että valtio olemme me. Köyhyyspaketissa valtiolla oli varaa korottaa kansaneläkemaksuja vain 5 euroa kuukaudessa. Ja useissa muissakin valtion toimissa kuvastuu puute ja kurjuus.
Lisäksi lähtökohdaksi on otettava se yleinen ymmärrys ja käsitys asioista silloin, kun optiot yhtiökokouksessa sovittiin. Minusta tuo lähtökohta oli Fortumin johdon toimista johtuva osakekurssin kehitys - ei mikään luonnokatastrofeista johtuva.
"Ota huomioon, että valtio olemme me. Köyhyyspaketissa valtiolla oli varaa korottaa kansaneläkemaksuja vain 5 euroa kuukaudessa. Ja useissa muissakin valtion toimissa kuvastuu puute ja kurjuus."
Toki, sen voi mieltää kohtuuttomaksi köyhien kannalta puhtaan moraalisena arviona, mutta oikeustoimilain systematiikan ja tulkintakäytännön kannalta kyseessä ei ole ko. lain 36 §:n mukainen kohtuuttomuus. Toisaalta asiaa moraaliselta kantilta katsottaessa ei ole mitään takeita siitä, mihin valtio olisi ko. rahat, muutaman hassun lisämiljoonan (koko budjetin kannalta pieniä summia), käyttänyt.
"Lisäksi lähtökohdaksi on otettava se yleinen ymmärrys ja käsitys asioista silloin, kun optiot yhtiökokouksessa sovittiin. Minusta tuo lähtökohta oli Fortumin johdon toimista johtuva osakekurssin kehitys - ei mikään luonnokatastrofeista johtuva."
Oikeustoimilain yleisen sovittelusäännöksen tarkoituksena ei ole jälkikäteen korjailla sopimuksia, joissa toinen osapuoli voittaa hieman enemmän kuin toinen. Sensijaan sillä voidaan (oikeuskäytännön perusteella) puuttua kaikista törkeimpiin epäoikeudenmukaisuuksiin, jossa esim. kuvaamallani tavalla sopimus aiheuttaa sen, että toinen osapuoli joutuu muuttuneiden olosuhteiden vuoksi toimimaan rankasti tappiolla. KKO on ollut soveltamiskäytännössään hyvin pidättyväinen epäsuhtaisten sopimusten sovittelussa, ja yleensä se on vain esim. tasapainottanut sopimusta niin, että toinen osapuoli joutuu toimimaan nollakatteella aiemman rankasti tappiollisen toiminnan sijasta. Fortumin kurssikehityksestä on valtiokin hyötynyt roimasti osakkeenomistajan ominaisuudessa. Toiseksi, kuten jo totesin, valtio oletetaan tällaisissa asioissa niin vahvaksi neuvotteluosapuoleksi, ettei se lähtökohtaisesti saa sovittelusäännösten antamaa turvaa.
Sattuipa silmääni vielä yksi juttu mitä en aiemmin huomannut. Mitä ihmettä Luhtanen tarkoittaa, kun hän puhuu "oikeustoimilain 36 §:n mahdollistamasta vapaaehtoisesta sovittelusta"? Kyseisellä pykälällä ei ole mitään tekemistä vapaaehtoisen sovittelun kanssa, vaan se koskee yleisessä tuomioistuimessa käsiteltäviä siviilioikeudellisia riita-asioita!
Kyseessähän on SDPn kirkkaimman voiman ja vallan kirkkain ilmaus.
Taloussanomissa joku kolumnisti arvioi viikko pari sitten Fortumin optioita ja esitti lukuja siitä, miten monta prosenttia valtio-omistuksen arvo on kasvanut suhteessa polttoaineiden hintojen, Fortumin liikevaihdon ja johdon palkkojen vastaavaan kasvuprosenttiin.
Valtio-omistuksen arvo oli kasvanut muistaakseni 72%, kun kaikki muut kasvuluvut jäivät jonnekin 10-20%:n kasvuhaarukkaan.
Kyllä valtion ilman muuta kannattaa olla tyytyväinen ja maksaa optiot ilman populistista kateutta ja politikoivaa pelleilyä, sillä ei osakkeiden arvon nousu noiden lukujen perusteella mitenkään ole tullkut siitä, että maailmanmarkkinoiden raakaöljyn hinnannousu olisi nostanut Fortumin liikevaihtoa, voittoa ja jaettujen osinkojen määrää, kun osakkeiden pörssiarvo on samaan aikaan kasvanut monimkertaisesti mm. siihen nähden paljonko jaetut osingot ovat kasvaneet.
Ex-kauppaministeri Kääriäisen hurskastelut taannoisessa radiohaastattelussa osoittivat, että kepultakin on pallo aivan hukassa, kun Kääriäinen - ilmeisesti vain silkasta kateudesta, tai populistisesta yleisönkosiskelusta - moitti optioita kohtuuttomiksi. Ilmeisesti Kääriäinenkään ei tajua koko asiaa, vaan on yhtä hukassa kuin Luhtanenkin.
Harmi, että heitin pois tuon lehden eikä mulla ole Taloussanomien käyttäjätunnustakaan, kun lehti ei tule mulle tilattuna kappaleena, vaan erään järjestöjäsenyyden kylkiäisenä silloin tällöin. Verkkosivuilta tuo pörssiasiantuntijan kolumni varmaan vielä löytyisi. otsikkona siiä oli jotain terveisiä eero Heinäluomalle, joka oli myös liittynyt optiopopulistien tekomoraaliseen moittijakuoroon.
Pitää ottaa huomioon, että Fortumin todelliset omistajat ovat sitoneet rahojaan Fortumiin erittäin pitkiä aikoja. Niin on tehnyt valtiokin.
Sensijaan nämä johdon voitot ovat pikavoittoja. Ostetaan halpaan sovittuun hintaan ja myydään samantien pois. Ei näitä voi verrata Fortumin pitkäaikaisiin omistajiin!
Kenen kirjoittama artikkeli?
Fortumin todellisten omistajien omistuksen arvo on Taloussanomien mukaan kasvanut +72%, siis lähes kaksinkertaistunut.
Ei se ole mitään kohtuutonta, että tästä arvonnoususta menee jokunen prosentti niille muutamalle sadalla avainhenkilölle, jotka ovat tuon arvonnousun saaneet aikaan.
Kyse siis ei ole poka- vaan työvoitosta, koska osakkeiden arvonnousua ei selitä öljyn hinnan, yrityksen liikevaihdon, liikevoiton eikä maksettujen osinojenkaan nousu, sillä ne ovat huomattavasti matalampia kuin 72% osakekurssin nousu.
Siinä olen samaa mieltä, että optio-ohjelmiin tulisi sopia jokin katto ja myös sellainen ehto, että option saajien tulee lunastaa osakkeet ja myös pitää niitä tietty aika, ettei niitä välittömästi muuteta rahaksi.
Optioiden kritisoijien on myös syytä muistaa, että marginaaliverotus tuo johtajien optioista 70-80% takaisin valtiolle, kunnille ja kirkolle, koska optioiden verotusarvo lisätään optionsaajan normaalin palkkatulon päälle, jolloin marginaalivero on korkeimmillaan.
Se oli joku pörssiasiantuntija. Nimeä en millään muista. Juttu oli kolumnina lehden loppuosassa. Otsikko viittasi Heinäluomaan ja kolumni oli ikään kuin kirjoitettu Heinäluomalle, joka ei kirjoittajan mukaan ymmärrä optioista asiasta mitään.
Enempää en enää muista, kun panin lehden jo paperinkeräykseen.
Lähinnä Luhtasen oikeudellista tietämystä ja ratkaisumalleja arvostelin tuossa, en edustajien moralisointeja. Omasta mielestäni sopimukset on pidettävä - pacta sunt servanda -säännön pitäisi ohittaa päivänpoliittiset pisteidenkeräilyt, eli tältä kantilta Luhtanen päätyi väärien perustelujen kautta oikeaan lopputulokseen, kun ei poikkeuslaille lämminnyt. Toivottavasti nyt ei kuitenkaan oikeutta aleta asiasta käymään Luhtasen mallin mukaan, koska silloin hukattaisiin vain valtion varoja toivottomaan projektiin.
Jeesustelijoita löytyy kaikista puolueista tässä asiassa, Sasin esitys oli ehkä kaikista typerin tähän mennessä nähdyistä. Jos poliittista tahtoa löytyisi yhtä paljon kuin poliitikot ovat asiasta elämöineet, voitaisiin poikkeuslaki säätää helposti. Niin yksituumaisia kansanedustajat ovat asiassa olleet.
Luhtasen touhu on aivan uskomatonta sekoilua minunkin mielestäni. Sopimukset on ilman muuta pidettävä. Ennätin tästä jo panna uuden avauksen "johtavan hallituspuolueen" näkökulmasta kun kuuntelin tv-uutisista Luhtasen sönköttävää haastattelua poikkeuslaista. Se osoitti minulle, ettei Luhtanen ole pätevä oikeusministeriksi.
katsoppas > http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000136&posting=22000000011131583
Hienoa !
Olihan se jo alusta lähtien selvä, ettei Luhtasella ole mitään pätevyyttä oikeusministerin tehtävään. Kun ei tunne lakia, niin on täysin poliittisten agendojen ja virkamiesten neuvojen varassa.
Luhtanen on tyytynyt lähinnä siirtelemään edeltäjänsä papereita pöydältä eteenpäin ja mitään todellista linjavetoa taitaa olla turha odotella pestin loppuaikanaan. Käsittämätöntä pelleily puolueen toimesta tuo ministerien siirtely. Mitä voi tosin osoittaa kouluttamattomalta ay-jäärältä puolueen johdossa?
Mitä tulee optioihin, niin tässähän näemmä vaan pallotellaan vaikeaa asiaa. Kukaan ei halua leimaantua sanomalla Fortumin optioiden olevan oikeutettuja. Sillä saa kateellisen kansan vihat niskaansa. Todellisuudessa olisi kuitenkin vuosikymmenen kusetus mennä koskemaan jo sovittuun asiaan. Ainakin se osoittaisi, ettei suomen valtioon ole luottamista sopimuskumppanina.
Optioille olisi pitänyt asettaa rajat jo sopimusta rustattaessa. Nyt on myöhäistä ruikuttaa. Summat ovat kohtuuttomia, mutta on yhtiötä ilmeisesti hyvin johdettukin. Nyt voisi eduskunnassa lopettaa populistisen ruikutuksen ja yrittää keskittyä oikeasti jollain tavalla tärkeisiin kysymyksiin.
maa, ja siksi jää. Valtio on Fortumin suurin omistaja ja on saanut nauttia osakkeidensa arvonnoususta. Jos vähän yli 300 henkilöä lunastaa optionsa niin valtiohan on jälleen voittaja verottamalla niitä vähintään 28% verolla. Mitä itkevät tekemiään päätöksiä sopimus mikä sopimus, kun optiokansalaiset lähtevät kuluttamaan rahojansa niin taas maksavat vähintään 8-22 % alv:ta kaikesta ostamastansa palvelusta tai tuotteesta. Lisäksi lunastavat niin isot rahat että joutuvat taas investoimaan rahansa jonnekin jolla yritykset saavat tuoretta riskirahaa.
Ministerin miehelle jättipotti Fortumista
Nykyisen oikeusministerin Leena Luhtasen (sd) aviomies Juhani Luhtanen kuului niihin Fortumin avainjohtajiin, jotka pääsivät vuoden 1999 optio-ohjelman piiriin.
Fortum-konsernin kehitysjohtajana toiminut Juhani Luhtanen rahasti optionsa vuosina 2002-2004 ja tienasi myynneillä mahdollisesti jopa satojentuhansien eurojen voitot, joista tosin verottaja söi leijonanosan.
- Kyllä hiukan tienasin. Jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut odotella pidempään, sanoo Luhtanen.
Samaan aikaan vuonna 2002 Luhtasen puoliso Leena Luhtanen toimi Fortumin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana.
Juhani Luhtanen jäi eläkkeelle Fortumista yli kolme vuotta sitten. Eläkkeelle lähdön takia optioetua leikattiin noin sataan optioon.
- Se tuli aika lailla yllätyksenä, että ohjelma ylipäätään syntyi ja vielä suurempi yllätys oli, että se laukesi. Yleisesti luultiin, ettei se kurssi nouse, muistelee Luhtanen.
Vuoteen 2002 asti Fortumin ensimmäinen optio-ohjelma olikin miinuksella. Loppuvuonna 2002 Luhtasen optio-potin arvo kohosi noin 90000 euroon.
Viimeiset optionsa Luhtanen myi viime vuonna. Silloin yhdestä optiosta maksettiin parhaimmillaan 7000-8000 euroa.
Merkintäaika 99-optioilla päättyi viime viikolla. Jos Luhtanen olisi myynyt optionsa pois vasta nyt, olisi hän kuitannut vähän yli miljoona euroa.
Fortumin 99-optioiden ehdot siunasi silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (sd). Luhtanen myöntää, että Fortumin optio-ohjelmien voitoille olisi pitänyt määrätä katto.
Luhtasen ja Kalliomäen erottava
lisää mokia kirjoitti 07:13
vastaa
Valtiolle lasku Helsingin MM-kisoista
12.10.2005
Valtiolle lankeaa Helsingin MM-kisoista miljoonien eurojen lasku.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman mukaan valtio korvaa kisojen tappioita enintään kahdella ja puolella miljoonalla eurolla. Valtio sitoutui etukäteen takaaman tappioita kolmeen miljoonan euroon asti, mutta Heinäluoman mielestä näin suuri summa ei ole tarpeen.
Valtio joutuu rahoittamaan jälkikäteen myös muita kisoista aiheutuneita kuluja, mm. Tullilaitokselle runsaat miljoona euroa ja poliisille yli 200 000 euroa. Lisäksi opetusministeriö avustaa 360 000 eurolla kisojen mediajärjestelyjä.
Opetusministeri jo eronnut. Niin saisi nykyinenkin...