ohjelmoitava logiikka

Vaatiikin näköjään jonkun salasanan toi lataus. Mutta goolettamalla löytyy varmasti muitakin ohjelmointimanuaaleja netistä, suosittelen hommaamaan sellaisen :)

elikkä kuinka laitan set/rst palikan tai käskyn? kun samalla napilla pitää saada syttymään ja sammumaan valo/valot

joo mulla on noita tuloja ja lähtöjä noin 60kpl ja FX2N:ssä on kyllä reaaliaikakello. sekä mulla on Beijerin operointipääte.

FX2N kirjoitti:

elikkä kuinka laitan set/rst palikan tai käskyn? kun samalla napilla pitää saada syttymään ja sammumaan valo/valot

joo mulla on noita tuloja ja lähtöjä noin 60kpl ja FX2N:ssä on kyllä reaaliaikakello. sekä mulla on Beijerin operointipääte.

Lue lisää

Ohjelmaa on seuraava.
Jos tulolla x0 ohjataan lähtöä y0.
Ohejelmointi vaikkapa Medocilla on seuraava.
LD X0
PLS M0
LD M0
ANI Y0
SET Y0
LD M0
AND Y0
RST Y0
END
Jos käytössä gx developer muutat LD tilalle AND, voit myös käyttää suoraan reunaohjausta x0, jolloin et tarvitse ollenkaan M0.
Jos käytät kelloa, niin käytä sen käyttäjäpäätteen kelloa, on helpompi käyttää kuin logiikan kelloa.

Logiikkahemmo kirjoitti:

Ohjelmaa on seuraava.
Jos tulolla x0 ohjataan lähtöä y0.
Ohejelmointi vaikkapa Medocilla on seuraava.
LD X0
PLS M0
LD M0
ANI Y0
SET Y0
LD M0
AND Y0
RST Y0
END
Jos käytössä gx developer muutat LD tilalle AND, voit myös käyttää suoraan reunaohjausta x0, jolloin et tarvitse ollenkaan M0.
Jos käytät kelloa, niin käytä sen käyttäjäpäätteen kelloa, on helpompi käyttää kuin logiikan kelloa.

Lue lisää

No joo voit tehdä sen myös näin.
LD X0
ALTP YO
END

Logiikkahemmo kirjoitti:

No joo voit tehdä sen myös näin.
LD X0
ALTP YO
END

entäs kuinka onnistuu tikapuukaaviona?

FX2N kirjoitti:

entäs kuinka onnistuu tikapuukaaviona?

Käskylistan suoraan relekaavioksi.
Mikä on käyttämäsi ohjelma?

Logiikkahemmo kirjoitti:

Käskylistan suoraan relekaavioksi.
Mikä on käyttämäsi ohjelma?

gx developer. pitäis saada jonkinlainen ohjelman pätkä tehtyä aika piakkoin, koska on nimittäin muutto tuossa kuun lopussa. kiitos muuten neuvoista.

on laittaa peräti Jussi tai Strömforsin valokatkaisija, niin ei tarvitse muuntajaakaan.

halvempaa kirjoitti:

on laittaa peräti Jussi tai Strömforsin valokatkaisija, niin ei tarvitse muuntajaakaan.

mutta jos haluaa käyttää väkisin hituvirtakaapelia ja hituvirtapainikkeita, niin pikku muuntaja siihen väliin.

No noin yksinkertaisia logiikkaohjauksia ei yleensä tehdä, mutta normaalissa talo-ohjauksessa tähän liittyy myös paljon muuta. Tyypillisiä ohjauksia on ilmastoinnin ohjaukset ja erilaiset turvavalvonnat kun poistutaan kiinteistöstä. Kaikki voidaan tehdä yhdellä napin painalluksella. Samoin valot tiputetaan pois päältä yhdellä painikkeella kun poistutaan asunnosta.
Logiikkaan kannattaa liittää myös ainakin yksi analogia kortti, jolla sitten voidaan ohjata erilaisia lämmitysksen ohjauksia, kuten varaavat lämmitykset ja autonlämmitykset.
Esim. autolämmityksen PWM ohjaus on todella helppo tehdä logiikalla.
Kyseisessä tapauksessa lienee logiikka saatu jostain halvalla tai ilmaiseksi, koska noin järeän laitteen käyttö talohjauksessa ei muutoin ole mielekästä.

Logiikkahemmo kirjoitti:

No noin yksinkertaisia logiikkaohjauksia ei yleensä tehdä, mutta normaalissa talo-ohjauksessa tähän liittyy myös paljon muuta. Tyypillisiä ohjauksia on ilmastoinnin ohjaukset ja erilaiset turvavalvonnat kun poistutaan kiinteistöstä. Kaikki voidaan tehdä yhdellä napin painalluksella. Samoin valot tiputetaan pois päältä yhdellä painikkeella kun poistutaan asunnosta.
Logiikkaan kannattaa liittää myös ainakin yksi analogia kortti, jolla sitten voidaan ohjata erilaisia lämmitysksen ohjauksia, kuten varaavat lämmitykset ja autonlämmitykset.
Esim. autolämmityksen PWM ohjaus on todella helppo tehdä logiikalla.
Kyseisessä tapauksessa lienee logiikka saatu jostain halvalla tai ilmaiseksi, koska noin järeän laitteen käyttö talohjauksessa ei muutoin ole mielekästä.

Lue lisää

Kuinkas ukkosherkkiä logiikat mahtanevat olla?
Meinaan vaan, ettei sopivan ukonilman jälkeen talo ole kylmä ja pimeä aina siihen asti, kunnes logiikka on uusittu ja ohjelmoitu.

Olen vaan kuullut tapauksesta, joissa ukkonen oli "uudelleen ohjelmoinut" sähkölämmityksen ohjausautomatiikan. Viikkosotalla oli asukas kylmissään saanut odotella Saksasta (tai jostain) uutta piirikorttia tuhoutuneen tilalle.

onko sitä kirjoitti:

Kuinkas ukkosherkkiä logiikat mahtanevat olla?
Meinaan vaan, ettei sopivan ukonilman jälkeen talo ole kylmä ja pimeä aina siihen asti, kunnes logiikka on uusittu ja ohjelmoitu.

Olen vaan kuullut tapauksesta, joissa ukkonen oli "uudelleen ohjelmoinut" sähkölämmityksen ohjausautomatiikan. Viikkosotalla oli asukas kylmissään saanut odotella Saksasta (tai jostain) uutta piirikorttia tuhoutuneen tilalle.

Lue lisää

Jos tarkastellaan tuon Mitsun Fx2N toimintajännitettä, niin kokemus on osoittanut, että logiikka toimii jännitteellä 80-400v ja aallon muodolla ei juurikaan ole väliä.
Tuskin mikään sähkölaite jotain resistiivistä kuormaa lukuunottamatta kestää moisia jännitevaihteluita.
Mutta markkinoilla olevat talotekniikan ohjaukseen tarkoitetut laitteet ovat käytännössä leluja oikeaan konelogiikkaan verrattuna.

Minulla on samanlaiset suunnitelmat. Mietin ensin releitä mutta niitä tulee helposti 100 kpl kun edes hiukan kehittyneemmän valo-ohjauksen toteuttaa. Releistyksen muuttaminen vaikeata ja vikaherkkyys kasvaa kun lisätään komponentteja.

lopulta tuleekaan kirjoitti:

Minulla on samanlaiset suunnitelmat. Mietin ensin releitä mutta niitä tulee helposti 100 kpl kun edes hiukan kehittyneemmän valo-ohjauksen toteuttaa. Releistyksen muuttaminen vaikeata ja vikaherkkyys kasvaa kun lisätään komponentteja.

Lue lisää

Askelreleitä tarvitaan tasan 1 kpl/valaistus jos tehdään alkuperäisen kysyjän tarkoittama kytkentä, jossa yhden huoneen valot sytytetään ja sammutetaan useammalla painonapilla.

Teknikko kirjoitti:

Askelreleitä tarvitaan tasan 1 kpl/valaistus jos tehdään alkuperäisen kysyjän tarkoittama kytkentä, jossa yhden huoneen valot sytytetään ja sammutetaan useammalla painonapilla.

Lue lisää

Siis sysäysrelettä kait tarkoitit.
Tuo sysäri toimii pelkässä suoraohjauksessa, mutta jos teet samaan yhteyteen viiveitä tai keskitettyjä päälle pois kytkentöjä niin voit unohtaa releet.
Näihin sovelluksiin soveltuu nämä mikrologiikat kuin nenä päähän ja hinta jopa halvempi kuin reletoteutuksessa.
On nimenomaan järkevää käyttää juuri näitä ohjauksiin, koska muutoksissa ei tarvitse koskea johdotuksiin ollenkaan.

Logiikkahemmo kirjoitti:

Siis sysäysrelettä kait tarkoitit.
Tuo sysäri toimii pelkässä suoraohjauksessa, mutta jos teet samaan yhteyteen viiveitä tai keskitettyjä päälle pois kytkentöjä niin voit unohtaa releet.
Näihin sovelluksiin soveltuu nämä mikrologiikat kuin nenä päähän ja hinta jopa halvempi kuin reletoteutuksessa.
On nimenomaan järkevää käyttää juuri näitä ohjauksiin, koska muutoksissa ei tarvitse koskea johdotuksiin ollenkaan.

Lue lisää

Mutta jos pysytään tuossa alkuperäisessä kysymyksessä, niin siinä tapauksessa ohjelmoitavan logiikan käyttö on kuin ampuisi kärpästä konekiväärillä.

Teknikko kirjoitti:

Mutta jos pysytään tuossa alkuperäisessä kysymyksessä, niin siinä tapauksessa ohjelmoitavan logiikan käyttö on kuin ampuisi kärpästä konekiväärillä.

on kyllä tarkoitus liittää logiikan perään paljon muutakin kun nuo PALJON puhututtavat valot. Alkuperäinen kysymyshän oli vain saada pientä tippiä ohjelman tekoon, että pääseen alulle ja kiitos niistä vihjeistä joita LOGIIKKAHEMMO annoit. Ylipäätään valitsin ohjelmoitavan logiikan sen takia, että voin myöhemmin helposti muuttaa ohjauksia ja tämä logiikka tuli paljon halvemmaksi kuin esim. LEXELIN IHC jutska.

Logiikkahemmo kirjoitti:

Siis sysäysrelettä kait tarkoitit.
Tuo sysäri toimii pelkässä suoraohjauksessa, mutta jos teet samaan yhteyteen viiveitä tai keskitettyjä päälle pois kytkentöjä niin voit unohtaa releet.
Näihin sovelluksiin soveltuu nämä mikrologiikat kuin nenä päähän ja hinta jopa halvempi kuin reletoteutuksessa.
On nimenomaan järkevää käyttää juuri näitä ohjauksiin, koska muutoksissa ei tarvitse koskea johdotuksiin ollenkaan.

Lue lisää

Mitens noiden mikrologiikoiden outputtien AC230V virtakestoisuus?
Eli tarvitaanko releitä/kelakytkimiä päävirtoja kytkemään&katkomaan?

amppeereita kirjoitti:

Mitens noiden mikrologiikoiden outputtien AC230V virtakestoisuus?
Eli tarvitaanko releitä/kelakytkimiä päävirtoja kytkemään&katkomaan?

on logiikassa transistori lähdöt ja ne ohjaavat 24 voltin releitä, joissa kärkien kesto on 230V 20A.

amppeereita kirjoitti:

Mitens noiden mikrologiikoiden outputtien AC230V virtakestoisuus?
Eli tarvitaanko releitä/kelakytkimiä päävirtoja kytkemään&katkomaan?

Itse en kuormittaisi suoraan logiikan lähtöjä, vaan valitsen tarnsistorilähdöt.
Tämä siksi, että lähtöreleen vaihto logiikkaan onkin sitten jo ammattilaisten hommia ja vaatii hieman töitä. Helopimalla pääsee kun käyttää välirelettä tai välirelepalkkia, jonka voi viedä pois keskuksesta ja johon voi vaihtaa releen ilman työjkalua.
Logiikkaa käytettäessä voi käyttää suoraan logiikkaan kaapelilla liitettävää lähtörelepalkkia jolloin logiikan ja palkin välinen johdotus jää pois, koska palkki liitetään logiikkaan pistoliittimellä.
Tietysti jos kohde on suurempi kannattaa harkita myös väylän käyttöä, joka minimoi kaapelointitarpeen ja käytännössä homma tulee todella yksinkertaiseksi toteuttaa.
Tälläistä järjestelmää on käytetty mm. suurissa hirsirakennuksissa joissa näin vältytään paksuilta kaapelimatoilta pinta-asennuksessa.

Logiikkahemmo kirjoitti:

Itse en kuormittaisi suoraan logiikan lähtöjä, vaan valitsen tarnsistorilähdöt.
Tämä siksi, että lähtöreleen vaihto logiikkaan onkin sitten jo ammattilaisten hommia ja vaatii hieman töitä. Helopimalla pääsee kun käyttää välirelettä tai välirelepalkkia, jonka voi viedä pois keskuksesta ja johon voi vaihtaa releen ilman työjkalua.
Logiikkaa käytettäessä voi käyttää suoraan logiikkaan kaapelilla liitettävää lähtörelepalkkia jolloin logiikan ja palkin välinen johdotus jää pois, koska palkki liitetään logiikkaan pistoliittimellä.
Tietysti jos kohde on suurempi kannattaa harkita myös väylän käyttöä, joka minimoi kaapelointitarpeen ja käytännössä homma tulee todella yksinkertaiseksi toteuttaa.
Tälläistä järjestelmää on käytetty mm. suurissa hirsirakennuksissa joissa näin vältytään paksuilta kaapelimatoilta pinta-asennuksessa.

Lue lisää

...hhmmmm....

...logiikan lisäksi tarvitaan siis vain rele ja painonappi...

...mutta ellei halua käyttää logiikkaa, joutuu hankkimaan painonapin ja releen...

;-D

syttyy kirjoitti:

...hhmmmm....

...logiikan lisäksi tarvitaan siis vain rele ja painonappi...

...mutta ellei halua käyttää logiikkaa, joutuu hankkimaan painonapin ja releen...

;-D

Lue lisää

Mutta kun on logiikka, lähtiessäsi asunnosta et tarvitse tarkistaa mitkä valot olivat päällä, oliko pesukoneen hana suljettu ja jäikö liesi päälle. Koska painamalla poissa painiketta logiikka huolehtii, että kaikki laitteet ovat poissa joiden tulee olla poissa, kun ei olla kotona.
Tietysti jos asunto muodostuu yksiöstä nämä on helppo tarkistaa vaikka kymmenen kertaa kun poistuu.
Olipa niin tai näin logiikat ovat tulleet jäädäkseen myös tavallisiin pientaloihin ja niiden käyttö korostuu entisestään kun energian hinta nousee.

Ällistynyt kirjoitti:

mutta jos haluaa käyttää väkisin hituvirtakaapelia ja hituvirtapainikkeita, niin pikku muuntaja siihen väliin.

12v tai 24v sysäysrelettä????

onko sitä kirjoitti:

Kuinkas ukkosherkkiä logiikat mahtanevat olla?
Meinaan vaan, ettei sopivan ukonilman jälkeen talo ole kylmä ja pimeä aina siihen asti, kunnes logiikka on uusittu ja ohjelmoitu.

Olen vaan kuullut tapauksesta, joissa ukkonen oli "uudelleen ohjelmoinut" sähkölämmityksen ohjausautomatiikan. Viikkosotalla oli asukas kylmissään saanut odotella Saksasta (tai jostain) uutta piirikorttia tuhoutuneen tilalle.

Lue lisää

mulla on din kiskossa elfalogic sisävalojen ohjaukseen ja claes ohlsonnista halpa 2 kanavainen digitimer käyttöveden lämmityksen ohjaukseen ja edes silloin kun salama on pari kertaa aiheuttanut kipinointiä pistorasian huoneiston puolella, niin logikat ovat pysyneet täysin toiminnassa.

Tuo kännykällä ohjaus ei ole kuin hauska lelu. Minulla on sellainen mökillä jotta saan lämmöt päälle etukäteen jotta mökki olisi lämmin. Kotikäyttöön en ole keksinyt sellaiselle vielä mitään järkevää käyttöä. Ouman on muuten ok mutta siihen ei voi kytkeä esim koko talon valaistusta eli pitäisi olla enemmän i/o:ta esim. 50kpl.

Minä laitan logiikan. On vain vielä päättämättä että minkä.

Kärkikaartiin olet kuulunut jossain muualla kuin sähkötekniikassa.
Kun olen vuosien varrella seurannut sepustuksiasi tuntuu, että olet joku amispelle, joka ei ymmärrä tekniikasta mitään puhumattakaan sähkötekniikasta.
Logiikoden ja robotiikan asiantuntija on kyllä paksuinta, mitä olet tähän asti suustasi päästänyt.
Kyllä se ohjelmoitava tekniikka tulee lähes jokaiseen vähänkin paremman tason taloon tänäpäivänä ja sen tiedämme myös me asentajat jotka niitä päivittäin asennamme.
Ohjelmointi ei kuulu meille, mutta johdotukset kuuluu ja kyllä se muutaman kohteen jälkeen on niin, ettei monimutkaisempia ohjauksia kannata millään muulla tavoin toteuttaa.

Vanhasähkömies kirjoitti:

Kärkikaartiin olet kuulunut jossain muualla kuin sähkötekniikassa.
Kun olen vuosien varrella seurannut sepustuksiasi tuntuu, että olet joku amispelle, joka ei ymmärrä tekniikasta mitään puhumattakaan sähkötekniikasta.
Logiikoden ja robotiikan asiantuntija on kyllä paksuinta, mitä olet tähän asti suustasi päästänyt.
Kyllä se ohjelmoitava tekniikka tulee lähes jokaiseen vähänkin paremman tason taloon tänäpäivänä ja sen tiedämme myös me asentajat jotka niitä päivittäin asennamme.
Ohjelmointi ei kuulu meille, mutta johdotukset kuuluu ja kyllä se muutaman kohteen jälkeen on niin, ettei monimutkaisempia ohjauksia kannata millään muulla tavoin toteuttaa.

Lue lisää

täytyy olla parempi kuin toinen jos siinä on se ohjelmoitavalogiikka? sekö ei homehdu tai lahoa kun logiikka löytyy?? mulle kans sellanen tää on mullistava keksintö! voiko sen laittaa kirjahyllyyn vai pitääkö ihan oma kotelo hankkia seinälle?

Vanhasähkömies kirjoitti:

Kärkikaartiin olet kuulunut jossain muualla kuin sähkötekniikassa.
Kun olen vuosien varrella seurannut sepustuksiasi tuntuu, että olet joku amispelle, joka ei ymmärrä tekniikasta mitään puhumattakaan sähkötekniikasta.
Logiikoden ja robotiikan asiantuntija on kyllä paksuinta, mitä olet tähän asti suustasi päästänyt.
Kyllä se ohjelmoitava tekniikka tulee lähes jokaiseen vähänkin paremman tason taloon tänäpäivänä ja sen tiedämme myös me asentajat jotka niitä päivittäin asennamme.
Ohjelmointi ei kuulu meille, mutta johdotukset kuuluu ja kyllä se muutaman kohteen jälkeen on niin, ettei monimutkaisempia ohjauksia kannata millään muulla tavoin toteuttaa.

Lue lisää

asennellut ja ohjelmoinut oikeastaan aina vaan ja ainoastaan rakennusasutomaatiooon suunniteltuja laitteistoja, kuten rakennusautomaatioon erikoistuneissa firmoissa aina tehdään. Minusta omakotitalo tapauksessa ja varsinkin isommissa rakennuksissa logiikat kuuluu ns. pelle pelottomille, jotka haluaa kikkailla omilla virityksillä. No itse tunnen Honeywellin rakennus-automaatiolaitteet, Produalin anturit ja pelit parhaiten markkinoilla olevista merkeistä. Logiikat tulee vastaan enemmän teollisuudessa ja koneissa. Varsinaisesti rakennusautomaatioon tarkoitetut on paljon järkevämpiä omakotitaloihin. Tämä on mielipiteeni. Minusta ne tulee myös halvemmaksi. Samalla laitteella voi tehdä kaikki talon säätöpiirit. Lisäksi niissä valmiina kaikki oleellinen, näyttöpaneelit näppäimineen asetusten muuttamista varten, trendit,..
Pikku logiikkaan on helpompi päästä kiinni ohjelmointi mielessä, kun tuntee ändit ja nändit, mutta ei niillä mitään tee, jos ne korvaa muutaman releen ja ajastimen, varsinkin jos lisäksi säätölaitteet pitää erikseen hankkia esimerkiksi lämmityskattilaan. Kyllä pistäisin esimerkiksi lämpimän käyttöveden säädön ja tuloilmakoneen lämpötilan säädön ennemmin Honeywellin ohjelmoitavan automaatiolaitteen perään, kuin alkaisin logiikalla suunnittelemaan säätöpiiriä. Onhan niihinkin jollain valmiita ohjelman pätkiä. Rakennusautomaatiolaitteen idea on se, että se hoitaa koko talon LVIS-säädöt, näyttää trendit, siihen voi kytkeä valaistuksen ohjaukset, räystäskourujen sulanapidot, kosteusanturit, ulkovalojen ohjaukset, kaikki hälytykset, mitä mieleen tulee. Paneelista on helppo vaihtaa esimerkiksi lämpötila-asetuksia. I/O määrät sen mukaan. Hinta nousee tietenkin. Laitteen laajuus pitää tietää tietenkin ja hankkia ja johdottaa tarvittavat anturit, jne. kuten logiikallakin.
No onhan ne tavallaan logiikoita nuo rakennusautomaatiolaitteetkin, mutta niissä on ohjelmallisesti hieman paremmat valmiudet tehdä säätöpiirejä, koska ne on suunniteltu alunperin rakennusautomaatioon. Valmiit ohjelmapätkät on olemassa jokaiseen sovellutukseen. Ohjelman kiertonopeus myös hieman rajoittaa joitakin toimintoja.
En minä Honeywelliä mainosta. Tunnen vaan sen sattumalta parhaiten. Kilpailevat merkit on täysin samanlaisia ominaisuuksiltaan.

sen että talon kirjoitti:

täytyy olla parempi kuin toinen jos siinä on se ohjelmoitavalogiikka? sekö ei homehdu tai lahoa kun logiikka löytyy?? mulle kans sellanen tää on mullistava keksintö! voiko sen laittaa kirjahyllyyn vai pitääkö ihan oma kotelo hankkia seinälle?

Lue lisää

Joo noi vesivauriot se torjuu ihan käytännössä, sillä virtausmittaus putkistossa yhdistettynä sähkötoimiseen pääsulkuun estää vuodot kun välissä on pätkä ohjelmaa. Tutkii koko ajan mm. tihkuuko putkisto.
Hometaloakaan ei synny kun huonekosteus mittaus yhdistettynä ulkokosteusmittaukseen huolehtii siitä, että talon kosteus ei missään olosuhteissa pääse muodostaman homeen tarvitsemaa kastepistettä.
Uskomaton on paksusähkömieseten vastustus kun tekniikkaa tuodaan mukaan asumiseen.
Sitten kun ostetaan pyhää peltilehmää, niin väylä on jo itsestäänselvyys ja siitä joudutaan maksamaan mansikoita. Kuitenkin autoa pidetään korkeintaam muutama vuosi.
Lähin ohjelmointiosaaja autossa on valmistustehtaalla, sekään ei huolestuta yhtään sillä ainahan voi vaihtaa koko tietokoneen.
Logiikkaa kuitenkin osaa ohjelmoida kuka hyvänsä normaali ihminen jo muutaman tunnin jälkeen

Ted Nugent kirjoitti:

asennellut ja ohjelmoinut oikeastaan aina vaan ja ainoastaan rakennusasutomaatiooon suunniteltuja laitteistoja, kuten rakennusautomaatioon erikoistuneissa firmoissa aina tehdään. Minusta omakotitalo tapauksessa ja varsinkin isommissa rakennuksissa logiikat kuuluu ns. pelle pelottomille, jotka haluaa kikkailla omilla virityksillä. No itse tunnen Honeywellin rakennus-automaatiolaitteet, Produalin anturit ja pelit parhaiten markkinoilla olevista merkeistä. Logiikat tulee vastaan enemmän teollisuudessa ja koneissa. Varsinaisesti rakennusautomaatioon tarkoitetut on paljon järkevämpiä omakotitaloihin. Tämä on mielipiteeni. Minusta ne tulee myös halvemmaksi. Samalla laitteella voi tehdä kaikki talon säätöpiirit. Lisäksi niissä valmiina kaikki oleellinen, näyttöpaneelit näppäimineen asetusten muuttamista varten, trendit,..
Pikku logiikkaan on helpompi päästä kiinni ohjelmointi mielessä, kun tuntee ändit ja nändit, mutta ei niillä mitään tee, jos ne korvaa muutaman releen ja ajastimen, varsinkin jos lisäksi säätölaitteet pitää erikseen hankkia esimerkiksi lämmityskattilaan. Kyllä pistäisin esimerkiksi lämpimän käyttöveden säädön ja tuloilmakoneen lämpötilan säädön ennemmin Honeywellin ohjelmoitavan automaatiolaitteen perään, kuin alkaisin logiikalla suunnittelemaan säätöpiiriä. Onhan niihinkin jollain valmiita ohjelman pätkiä. Rakennusautomaatiolaitteen idea on se, että se hoitaa koko talon LVIS-säädöt, näyttää trendit, siihen voi kytkeä valaistuksen ohjaukset, räystäskourujen sulanapidot, kosteusanturit, ulkovalojen ohjaukset, kaikki hälytykset, mitä mieleen tulee. Paneelista on helppo vaihtaa esimerkiksi lämpötila-asetuksia. I/O määrät sen mukaan. Hinta nousee tietenkin. Laitteen laajuus pitää tietää tietenkin ja hankkia ja johdottaa tarvittavat anturit, jne. kuten logiikallakin.
No onhan ne tavallaan logiikoita nuo rakennusautomaatiolaitteetkin, mutta niissä on ohjelmallisesti hieman paremmat valmiudet tehdä säätöpiirejä, koska ne on suunniteltu alunperin rakennusautomaatioon. Valmiit ohjelmapätkät on olemassa jokaiseen sovellutukseen. Ohjelman kiertonopeus myös hieman rajoittaa joitakin toimintoja.
En minä Honeywelliä mainosta. Tunnen vaan sen sattumalta parhaiten. Kilpailevat merkit on täysin samanlaisia ominaisuuksiltaan.

Lue lisää

Tiedän monta taloa, joihin kaverit ovat väsänneet (ja väsyneet) rakentamaan automaatiota mitä ihmeellisempiin tarkoituksiin. Ongelma on se, että tämä väsääjä ei ole ikuinen huoltomies tässä talossaan ihan monista inhimillisistä syistä. 15-20 vuoden jälkeen tämä automatiikka on ongelmajätettä ja remontoijan harmi sille seuraavalle urokselle tai ostajalle siinä talossa! Ihminen on ikuinen keksijä, varsinkin tuossa kolmikymppisenä. Jonkun pitäisi puhua sivistyneesti järkeä näille hemmoille. Mitä lisäarvoa nämä tuovat taloon. - Eivät ainakaan myyntihetkellä - pistäisin miinuksen perään!

Hituinssi kirjoitti:

Tiedän monta taloa, joihin kaverit ovat väsänneet (ja väsyneet) rakentamaan automaatiota mitä ihmeellisempiin tarkoituksiin. Ongelma on se, että tämä väsääjä ei ole ikuinen huoltomies tässä talossaan ihan monista inhimillisistä syistä. 15-20 vuoden jälkeen tämä automatiikka on ongelmajätettä ja remontoijan harmi sille seuraavalle urokselle tai ostajalle siinä talossa! Ihminen on ikuinen keksijä, varsinkin tuossa kolmikymppisenä. Jonkun pitäisi puhua sivistyneesti järkeä näille hemmoille. Mitä lisäarvoa nämä tuovat taloon. - Eivät ainakaan myyntihetkellä - pistäisin miinuksen perään!

Lue lisää

en laittaisi mitään. No talossani ei ole paljon vehkeitä, mitä pistellä automatiikkaan. (Suutarin lapset ne kävelee usein ilman kenkiä)
Nykyisin rahamiehet tekee aika isoja lukaaleja.
Niihin laitetaan usein keskitetty rakennusautomaatiosysteemi. Ei erillisiä säätimiä joka laitteeseen ja esimerkiksi jotain Omronin logiikkaa ohjaamaan valoja ja mitä nyt keksii. Mitä järkeä siinä on? Olen sitä mieltä, että tunnetun valmistajan automaatiosysteemi, niin mistä tahansa LVI-automaatioliikkeestä voi tilata huoltajan, joka osaa päätellä vian, suoraan vehkeen näytöstä. Mutta parhaiten huoltomiehet osaa, jos heidän firma kauppaa kyseistä merkkiä.
Isoon kalliiseen taloon en tekisi patentti järjestelmää, jos se olisi oma talo.
En mä usko, että nuo patentit varsinaisesti hintaa laskee. Mutta harmia niistä tulee uudelle omistajalle jatkossa, kuten sanoit.

Olen samaa mieltä logiikan soveltuvuudesta tavalliselle ihmiselle.
Mistä seuraava omistaja löytää korjaajan jollekin logiikalle? Se on täysin toivoton tehtävä, jos joku Pelle Peloton on ohjelmoinnin suorittanut.

Minulla on nyt tilanne, jossa suunnittelen taloni myyntiä, mutta kun olen tähän rakentanut vähän automaatiota, miten selvitän niiden toiminnan uudelle omistajalle, jotta en joudu ikuisesti korjaamaan niitä. Onneksi en ole asentanut kaapissa olevaa Simatic-logiikkaa mihinkään. Pihavalot on hoidettu LOGOlla, ilmanvaihtokoneen lämmitystä ohjaa yksikkösäädin, onneksi taajuusmuuttaja on asentamatta, kellari pysyy kuivana kolmella pumpulla, joista 1 on tasavirtapumppu. Jo näilläkin varusteilla mahdollinen ostaja on sormi suussa.

mieltä kirjoitti:

Olen samaa mieltä logiikan soveltuvuudesta tavalliselle ihmiselle.
Mistä seuraava omistaja löytää korjaajan jollekin logiikalle? Se on täysin toivoton tehtävä, jos joku Pelle Peloton on ohjelmoinnin suorittanut.

Minulla on nyt tilanne, jossa suunnittelen taloni myyntiä, mutta kun olen tähän rakentanut vähän automaatiota, miten selvitän niiden toiminnan uudelle omistajalle, jotta en joudu ikuisesti korjaamaan niitä. Onneksi en ole asentanut kaapissa olevaa Simatic-logiikkaa mihinkään. Pihavalot on hoidettu LOGOlla, ilmanvaihtokoneen lämmitystä ohjaa yksikkösäädin, onneksi taajuusmuuttaja on asentamatta, kellari pysyy kuivana kolmella pumpulla, joista 1 on tasavirtapumppu. Jo näilläkin varusteilla mahdollinen ostaja on sormi suussa.

Lue lisää

Siis hommathan dokumentoidaan aina kun tehdään.
Ohjelmasta jää tietysti dokumentit omistajalle. On aivan sama kuka tulee paikalle seuraavan kerran kun dokumentoitu ohjelma avataan, ei siinä tarvita mitään erikoisosaamista.
Tuleehan koneet nykyäänkin mista sattuu maailmalta ja niiden ylläpito hoidetaan paikanpäällä.
Tietysti joku järki pitää noissa logiikoissakin olla ja en minäkään laittaisi jotain Siemensin logiikkaa talooni.
Siinä on samalla ostanut jo tyyppiviat mukana ja logiikka sekoaa jos villapaita riisutaan logiikan läheisyydessä.
Mitä tulee noihin lvi-ohjausjärjestelmiin, niin myin juuri tälläisiä töikseen asentavalle kaverille omaan taloonsa juuri mikrologiikan, joten jotai etua niissä sitten vissiin on ammattilaistenkin mielestä

Logiikkahemmo kirjoitti:

Siis hommathan dokumentoidaan aina kun tehdään.
Ohjelmasta jää tietysti dokumentit omistajalle. On aivan sama kuka tulee paikalle seuraavan kerran kun dokumentoitu ohjelma avataan, ei siinä tarvita mitään erikoisosaamista.
Tuleehan koneet nykyäänkin mista sattuu maailmalta ja niiden ylläpito hoidetaan paikanpäällä.
Tietysti joku järki pitää noissa logiikoissakin olla ja en minäkään laittaisi jotain Siemensin logiikkaa talooni.
Siinä on samalla ostanut jo tyyppiviat mukana ja logiikka sekoaa jos villapaita riisutaan logiikan läheisyydessä.
Mitä tulee noihin lvi-ohjausjärjestelmiin, niin myin juuri tälläisiä töikseen asentavalle kaverille omaan taloonsa juuri mikrologiikan, joten jotai etua niissä sitten vissiin on ammattilaistenkin mielestä

Lue lisää

Jos se siemensin logiikka (esim s5 tai s7) on niin helvetin huono ja altis häiriöille, niin miksi se on yleisin teollisuudessa käytetty logiikka? Siellä löytyy varmasti hieman pahempiakin häiriölähteitä kuin villapaidat. Ja kuitenkin tuotanto pelaa. Nimimerkillä:vuosia tilannetta seurannut.

Logiikkahemmo kirjoitti:

Siis hommathan dokumentoidaan aina kun tehdään.
Ohjelmasta jää tietysti dokumentit omistajalle. On aivan sama kuka tulee paikalle seuraavan kerran kun dokumentoitu ohjelma avataan, ei siinä tarvita mitään erikoisosaamista.
Tuleehan koneet nykyäänkin mista sattuu maailmalta ja niiden ylläpito hoidetaan paikanpäällä.
Tietysti joku järki pitää noissa logiikoissakin olla ja en minäkään laittaisi jotain Siemensin logiikkaa talooni.
Siinä on samalla ostanut jo tyyppiviat mukana ja logiikka sekoaa jos villapaita riisutaan logiikan läheisyydessä.
Mitä tulee noihin lvi-ohjausjärjestelmiin, niin myin juuri tälläisiä töikseen asentavalle kaverille omaan taloonsa juuri mikrologiikan, joten jotai etua niissä sitten vissiin on ammattilaistenkin mielestä

Lue lisää

logiikkoja voi asentaa ja niistä on varmaankin jossain apuakin, kun osaa ja asiat kiinnostaa. Logiikkahan on hyvä kotiin, juuri kikkailu ja pellepeloton touhuihin. Nämä LVI-automaatiologiikat ei ihan sellaisenaan joka paikkaan käy. Analogia ja säätötouhut sillä on paljon parempi ja järkevämpi mielestäni tehdä kuin logiikalla. Jos omiin keksintöihin tarvitaan paljon esim. digitaalituloja ja lähtöjä, niin tavallinen logiikka voi olla jopa järkevämpi,kuin rakennusautomaatioon suunniteltulogiikka. Tai pieni rakennusautomaatiologiikka talon normaaleihin LVI-ohjauksiin ja säätöihin ja lisäksi pieni logiikka kikkailuun. Rakennusautomaatiologiikoissa on usein ( ,näissä pienemmissä ja halvemmissa malleissa ainakin) vain esim. yksi nopea DI paikka. Ohjelman kierto on usein sekunnin luokkaa, kun taas normaalilogiikassa puhutaan millisekunneista. Normaali rakennusautomaatiotouhussahan joku ilmastointikoneen suodatinvahdin kosketin on joko kiinni tai auki. Ei merkitystä. Mutta esim. painiketoimintaa ei voi lykkiä kaikkiin tuloihin, koska rakennusautomaatiologiikka ei ehdi huomata kun nopeesti painat. Tavallinen logiikka huomaa tietysti sen. Noihin rakennusautomaatiosysteemeihin saa usein lisäpalikoita, jos haluaa jotain erikoista. Mutta se vaatii erikoistaitoja ohjelmoijalta ja niistäkin tulee tavallaan virityksiä. Esim. yhteen AI tuloon voi laittaa muuntimen, jolla saadaan vaikkapa 10 DI tuloa.

Logiikkahemmo kirjoitti:

Siis hommathan dokumentoidaan aina kun tehdään.
Ohjelmasta jää tietysti dokumentit omistajalle. On aivan sama kuka tulee paikalle seuraavan kerran kun dokumentoitu ohjelma avataan, ei siinä tarvita mitään erikoisosaamista.
Tuleehan koneet nykyäänkin mista sattuu maailmalta ja niiden ylläpito hoidetaan paikanpäällä.
Tietysti joku järki pitää noissa logiikoissakin olla ja en minäkään laittaisi jotain Siemensin logiikkaa talooni.
Siinä on samalla ostanut jo tyyppiviat mukana ja logiikka sekoaa jos villapaita riisutaan logiikan läheisyydessä.
Mitä tulee noihin lvi-ohjausjärjestelmiin, niin myin juuri tälläisiä töikseen asentavalle kaverille omaan taloonsa juuri mikrologiikan, joten jotai etua niissä sitten vissiin on ammattilaistenkin mielestä

Lue lisää

"On aivan sama kuka tulee paikalle seuraavan kerran kun dokumentoitu ohjelma avataan, ei siinä tarvita mitään erikoisosaamista. "

Saanen vähän epäillä, että perus-sähkärillä ei ole tarvittavia valmiuksia lähteä tollasta ropaamaan, vaikka dokut olisikin. Siihen kun ohjelmakaverin jostain tilaa, niin lasku saattaa pikkasen hirvittää. Mitähän logiikkaohjelmoinnista mahdetaan laskuttaa, epäilen että enempi kuin sähkäreillä?

mieltä kirjoitti:

Olen samaa mieltä logiikan soveltuvuudesta tavalliselle ihmiselle.
Mistä seuraava omistaja löytää korjaajan jollekin logiikalle? Se on täysin toivoton tehtävä, jos joku Pelle Peloton on ohjelmoinnin suorittanut.

Minulla on nyt tilanne, jossa suunnittelen taloni myyntiä, mutta kun olen tähän rakentanut vähän automaatiota, miten selvitän niiden toiminnan uudelle omistajalle, jotta en joudu ikuisesti korjaamaan niitä. Onneksi en ole asentanut kaapissa olevaa Simatic-logiikkaa mihinkään. Pihavalot on hoidettu LOGOlla, ilmanvaihtokoneen lämmitystä ohjaa yksikkösäädin, onneksi taajuusmuuttaja on asentamatta, kellari pysyy kuivana kolmella pumpulla, joista 1 on tasavirtapumppu. Jo näilläkin varusteilla mahdollinen ostaja on sormi suussa.

Lue lisää

Ökytalon kirurgi ei mistään meinannut löytää ostamansa talon mahtavan sähkökeskuksen automatiikan osaajaa. Halukkaita kohtuuhinnalla korjaajia näyttää kasvavan harvassa. Se promille, jonka taloon on siunaantunut tätä autuasta automatiikkaa, ei saa palvelua kohtuuhinnalla (jos millään hinnalla). Missä löytyy se webbisivu, jossa mainostetaan edullista ja nopeaa palvelua erilaatuisille "talovirityksille". Eipä ole näkynyt kovin näkyvästi!

Oli seuraava kirjoitti:

Ökytalon kirurgi ei mistään meinannut löytää ostamansa talon mahtavan sähkökeskuksen automatiikan osaajaa. Halukkaita kohtuuhinnalla korjaajia näyttää kasvavan harvassa. Se promille, jonka taloon on siunaantunut tätä autuasta automatiikkaa, ei saa palvelua kohtuuhinnalla (jos millään hinnalla). Missä löytyy se webbisivu, jossa mainostetaan edullista ja nopeaa palvelua erilaatuisille "talovirityksille". Eipä ole näkynyt kovin näkyvästi!

Lue lisää

Miksi kenenkään pitäisi sitä edullisesti tehdä? Jos ökytalon hankkii, niin pystyy varmaan maksamaan sen ylläpidostakin. Automaatio on suunnattu teollisuuteen, jolla on varaa siitä myös maksaa. Ei kai ne kaverit sieltä paperitehtaalta viiti lähteä mitään virityksiä "edullisesti ja nopeasti" tekemään.

jkkkjjjjkkkk kirjoitti:

"On aivan sama kuka tulee paikalle seuraavan kerran kun dokumentoitu ohjelma avataan, ei siinä tarvita mitään erikoisosaamista. "

Saanen vähän epäillä, että perus-sähkärillä ei ole tarvittavia valmiuksia lähteä tollasta ropaamaan, vaikka dokut olisikin. Siihen kun ohjelmakaverin jostain tilaa, niin lasku saattaa pikkasen hirvittää. Mitähän logiikkaohjelmoinnista mahdetaan laskuttaa, epäilen että enempi kuin sähkäreillä?

Lue lisää

Kuukauden toimitusajalla 100,-€/tunti matkat minimi veloitus 8 tuntia, jos yleensä lähtevät.

Ohjelmoija(ei huippu) kirjoitti:

Joo noi vesivauriot se torjuu ihan käytännössä, sillä virtausmittaus putkistossa yhdistettynä sähkötoimiseen pääsulkuun estää vuodot kun välissä on pätkä ohjelmaa. Tutkii koko ajan mm. tihkuuko putkisto.
Hometaloakaan ei synny kun huonekosteus mittaus yhdistettynä ulkokosteusmittaukseen huolehtii siitä, että talon kosteus ei missään olosuhteissa pääse muodostaman homeen tarvitsemaa kastepistettä.
Uskomaton on paksusähkömieseten vastustus kun tekniikkaa tuodaan mukaan asumiseen.
Sitten kun ostetaan pyhää peltilehmää, niin väylä on jo itsestäänselvyys ja siitä joudutaan maksamaan mansikoita. Kuitenkin autoa pidetään korkeintaam muutama vuosi.
Lähin ohjelmointiosaaja autossa on valmistustehtaalla, sekään ei huolestuta yhtään sillä ainahan voi vaihtaa koko tietokoneen.
Logiikkaa kuitenkin osaa ohjelmoida kuka hyvänsä normaali ihminen jo muutaman tunnin jälkeen

Lue lisää

tarvinnut tulvavahdiksi ja ilmastointilaitteet hoitavat tuon ilmankosteus ongelman omilla antureilla, jos on tarvis. mikä uusi auto? terveisin paksusähköukkeli, vm:87 corollan puikoista.

jkkkjjjjkkkk kirjoitti:

"On aivan sama kuka tulee paikalle seuraavan kerran kun dokumentoitu ohjelma avataan, ei siinä tarvita mitään erikoisosaamista. "

Saanen vähän epäillä, että perus-sähkärillä ei ole tarvittavia valmiuksia lähteä tollasta ropaamaan, vaikka dokut olisikin. Siihen kun ohjelmakaverin jostain tilaa, niin lasku saattaa pikkasen hirvittää. Mitähän logiikkaohjelmoinnista mahdetaan laskuttaa, epäilen että enempi kuin sähkäreillä?

Lue lisää

Yleisten kaupallisten teollisuuslogiikoiden osaajia kyllä löytyy, eikä tuntihintakaan kovin paljon (välttämättä) poikkea sähkäreiden vastaavasta. Sensijaan kaupallisetkin "taloautomaatio" viritelmät jättäisin ilman muuta pois. Yleisestikin tuo LVI (kiinteistö) automaatio on valovuosia teollissuusautomaatiota jäljessä.
Jos välttämättä haluaa "älytalon", niin kannattaa valita jokin Suomessa yleisesti käytetty logiikka (esim. Mitsu, Omron, Siemes). Useimmiten riittää luokka Alpha tai Logo. Asennus keskitetysti sähkökeskukseen (hajautuksia vain eriukoistapauksissa). Ei relelähtöjä 230 V:lle, vaan erilliset releet joissa käsiohjausmahdollisuus.

jkkkjjjjkkkk kirjoitti:

"On aivan sama kuka tulee paikalle seuraavan kerran kun dokumentoitu ohjelma avataan, ei siinä tarvita mitään erikoisosaamista. "

Saanen vähän epäillä, että perus-sähkärillä ei ole tarvittavia valmiuksia lähteä tollasta ropaamaan, vaikka dokut olisikin. Siihen kun ohjelmakaverin jostain tilaa, niin lasku saattaa pikkasen hirvittää. Mitähän logiikkaohjelmoinnista mahdetaan laskuttaa, epäilen että enempi kuin sähkäreillä?

Lue lisää

aika rankasti ohjelmakaverien veloitukset, koska heitä on monen tasoisia. Esimerkiksi Siemensin asiantuntija apua tilattaessa voi tipahtaa kontalleen. Heilläkin on erikategorian miehet ja veloitus sen mukaan. Sitten on yhden miehen suunnittelutoimistoja ja heidän tuntiveloitukset pyörii samoissa kuin sähköurakointiliikkeen tuntiveloitushinnat. Siis ihan kohtuullisia.
Itse olin aikoinaan suunnittelutoimistossa, missä oli erikseen logiikkasuunnittelijat. Joko automaatiopuolen tai paksusähköpuolen teknikkoja tai inssejä. Logiikkaohjelman tekohan vastaa piirikaaviosuunnittelua, noin karkeasti. Teollisuuteenhan noita logiikoita menee paljon. Ohjelman vääntö kuuluu usein samaan pottiin kuin itse sähkö- ja automaatiosuunnittelu. Urakoitsijat hankkii ja asentaa kaapelit ja pelit, muttei he koskaan ohjelmointiin puutu, eikä heillä ole yleensä mitään valmiuksia, eikä sitä koskaan urakkaan laiteta. Se on yleensä suunnitteluun sisällytetty.

Rakennuspuolella LVI-suunnittelijat tekee lvi-toimintaselostukset,-kaaviot ja .. missä on normaalit automaatiotoiminnat selitetty. Rakennushankkeissa LVI-automatiikka kuuluu yleensä aina LVI-urakkaan. LVI-urakoitsijat kyselee sitten tuntemiltaan LVI-automaatiourakointiliikkeiltä tarjoukset. Valittu LVI-automatiikkaurakointiliike tekee automatiikasta suunnitelmat, kasaa VAK:in, ( johonkin rittalin kaapin halpaan kopioon) minkä sisälle heidän kauppaama rakennusautomaatiologiikka asennetaan, kytkee ja ohjelmoi sen. Heidän asentaja pistää sen sitten seinälle ja kytkee piuhat siihen. Sekä asentaa tarvittavat anturit ulkoilma-anturit.. yleensä kaikki LVI-laitteiden säätöön tarvittavat anturit sekä ottaa laitoksen käyttöön. Usein LVI-kaavioissa on merkitty kaikki kaapelien hankinnat, vedot, munakellojen jne. asentamiset sitten sähköurakkaan, mutta LVI-automatiikkaurakoitsija kytkee ne.

Tämä esimerkki vain sen takia, että rakennuspuolella ja teollisuuspuolella on ihan eri kulttuuri, miten hankkeet viedään läpi, mitä tulee automatiikkaan. Todella isoissa rakennushankkeissa on sitten hieman poikeavampi kuvio, jos talo on jonkin sortin älytalo vaikkapa. LVI-kaavioista ei selviä talon kaikki haluttu automatiikka. Mutta yleensä automatiikka tehdään vain LVI-kaavioiden mukaan.

Huollosta sen verran, että teollisuuslaitoksissa on yleensä oma sähköasentaja, joka osaa muuttaa ohjelmia ja tehdä niihin pikku lisäyksiä. Heidät usein koulutetaan siihen. Mutteivat he useinkaan tee varsinaista ohjelmaa, vaikka esimerkiksi laitoksen uuteen osaan. Nämä on siis laitoksen omia sähkäreitä ja he eivät urakoi omakotitaloihin. Sähköurakointiliikkeissä ei ole tällaisia sähkäreitä.
Nuo samat rakennusautomatiikkaurakointiliikkeet, jotka asentaa ja ohjelmoi rakennusautomatiikka laitteita taas tekevät kaikki myös huoltoa. Heidän tuntiveloitukset pyörii samoissa, kuin sähköurakointiliikkeiden tuntiveloitushinnat.
Siis täysin eri kulttuurit molemmissa. Siksi minä miettisin laittaisinko periaatteessa teollisuuspuolen kulttuurin piirin kuuluvaa laitetta omakotitaloon, koska huolto voi jatkossa olla aika tappista. Se on eri asia, jos on itse ammattilainen ja haluaa asua hautaan asti siinä talossa.

Ted Nugent kirjoitti:

aika rankasti ohjelmakaverien veloitukset, koska heitä on monen tasoisia. Esimerkiksi Siemensin asiantuntija apua tilattaessa voi tipahtaa kontalleen. Heilläkin on erikategorian miehet ja veloitus sen mukaan. Sitten on yhden miehen suunnittelutoimistoja ja heidän tuntiveloitukset pyörii samoissa kuin sähköurakointiliikkeen tuntiveloitushinnat. Siis ihan kohtuullisia.
Itse olin aikoinaan suunnittelutoimistossa, missä oli erikseen logiikkasuunnittelijat. Joko automaatiopuolen tai paksusähköpuolen teknikkoja tai inssejä. Logiikkaohjelman tekohan vastaa piirikaaviosuunnittelua, noin karkeasti. Teollisuuteenhan noita logiikoita menee paljon. Ohjelman vääntö kuuluu usein samaan pottiin kuin itse sähkö- ja automaatiosuunnittelu. Urakoitsijat hankkii ja asentaa kaapelit ja pelit, muttei he koskaan ohjelmointiin puutu, eikä heillä ole yleensä mitään valmiuksia, eikä sitä koskaan urakkaan laiteta. Se on yleensä suunnitteluun sisällytetty.

Rakennuspuolella LVI-suunnittelijat tekee lvi-toimintaselostukset,-kaaviot ja .. missä on normaalit automaatiotoiminnat selitetty. Rakennushankkeissa LVI-automatiikka kuuluu yleensä aina LVI-urakkaan. LVI-urakoitsijat kyselee sitten tuntemiltaan LVI-automaatiourakointiliikkeiltä tarjoukset. Valittu LVI-automatiikkaurakointiliike tekee automatiikasta suunnitelmat, kasaa VAK:in, ( johonkin rittalin kaapin halpaan kopioon) minkä sisälle heidän kauppaama rakennusautomaatiologiikka asennetaan, kytkee ja ohjelmoi sen. Heidän asentaja pistää sen sitten seinälle ja kytkee piuhat siihen. Sekä asentaa tarvittavat anturit ulkoilma-anturit.. yleensä kaikki LVI-laitteiden säätöön tarvittavat anturit sekä ottaa laitoksen käyttöön. Usein LVI-kaavioissa on merkitty kaikki kaapelien hankinnat, vedot, munakellojen jne. asentamiset sitten sähköurakkaan, mutta LVI-automatiikkaurakoitsija kytkee ne.

Tämä esimerkki vain sen takia, että rakennuspuolella ja teollisuuspuolella on ihan eri kulttuuri, miten hankkeet viedään läpi, mitä tulee automatiikkaan. Todella isoissa rakennushankkeissa on sitten hieman poikeavampi kuvio, jos talo on jonkin sortin älytalo vaikkapa. LVI-kaavioista ei selviä talon kaikki haluttu automatiikka. Mutta yleensä automatiikka tehdään vain LVI-kaavioiden mukaan.

Huollosta sen verran, että teollisuuslaitoksissa on yleensä oma sähköasentaja, joka osaa muuttaa ohjelmia ja tehdä niihin pikku lisäyksiä. Heidät usein koulutetaan siihen. Mutteivat he useinkaan tee varsinaista ohjelmaa, vaikka esimerkiksi laitoksen uuteen osaan. Nämä on siis laitoksen omia sähkäreitä ja he eivät urakoi omakotitaloihin. Sähköurakointiliikkeissä ei ole tällaisia sähkäreitä.
Nuo samat rakennusautomatiikkaurakointiliikkeet, jotka asentaa ja ohjelmoi rakennusautomatiikka laitteita taas tekevät kaikki myös huoltoa. Heidän tuntiveloitukset pyörii samoissa, kuin sähköurakointiliikkeiden tuntiveloitushinnat.
Siis täysin eri kulttuurit molemmissa. Siksi minä miettisin laittaisinko periaatteessa teollisuuspuolen kulttuurin piirin kuuluvaa laitetta omakotitaloon, koska huolto voi jatkossa olla aika tappista. Se on eri asia, jos on itse ammattilainen ja haluaa asua hautaan asti siinä talossa.

Lue lisää

Kiitos selvennyksestä. Jos nyt kuitenkin joku tollasen teollisuuslogiikan haluaisi itselleen laittaa, niin minkälaiseen veloitukseen (per tunti) noin karkeasti pitäisi varautua ohjelman osalta? Jos vaikka jonkun pienemmän firman sais sen tekemään?

löytyy. Joka muutoksen tai lisäyksen kun tekee, niin piirtää koneella uudet kuvat ja ottaa siitä uuden tulosteen ja laittaa sen samaan mappiin HETI, kuin missä talon sähkökuvat ovat. Niin eipä tarvitse miettiä mitä tuli tehtyä vuonna yks ja kaks. Riippuu tietysti henkilöstä kuka näin tekee, ainahan joukosta löytyy näitä "kyllähän minä muistan" tyyppejä. Tarkoittaako jos laittaa taloonsa logiikan, että se on ökytalö tai että rakentaja/rakennuttaja on inssi? Ei minusta.
Joo empä olisi uskonut minkälainen keskustelupuu syntyy yhdestä kysymyksestä. Mutta hyvä näin. Keskustelu avartaa.

FX2N kirjoitti:

löytyy. Joka muutoksen tai lisäyksen kun tekee, niin piirtää koneella uudet kuvat ja ottaa siitä uuden tulosteen ja laittaa sen samaan mappiin HETI, kuin missä talon sähkökuvat ovat. Niin eipä tarvitse miettiä mitä tuli tehtyä vuonna yks ja kaks. Riippuu tietysti henkilöstä kuka näin tekee, ainahan joukosta löytyy näitä "kyllähän minä muistan" tyyppejä. Tarkoittaako jos laittaa taloonsa logiikan, että se on ökytalö tai että rakentaja/rakennuttaja on inssi? Ei minusta.
Joo empä olisi uskonut minkälainen keskustelupuu syntyy yhdestä kysymyksestä. Mutta hyvä näin. Keskustelu avartaa.

Lue lisää

Mulla tulee kans logiikka ohjaamaan talon sähköjä yms. Mulla on jo Siemens S7-300 logiiika, operointipaneeli, Ethernet kortti ,analogia lähtökortti.. Pitää alkaa miettimään mitä sitä sais aikaseks. Pitää vielä hommata analogia tulokortti ja tietty normi I/O:t. Millasia kytkimiä olette asennelleet? Joskus oon vissiin nähnyt sellasia missä esim. 4 painiketta ja sitten ledi joka kertoo millon painike "päällä". Osaatteko suositella jotain hyvää painike mallia? Jos joka huoneessa ois sellanen 4 painikkeen katkaisija niin se riittäis varmasti.

Plc2 kirjoitti:

Mulla tulee kans logiikka ohjaamaan talon sähköjä yms. Mulla on jo Siemens S7-300 logiiika, operointipaneeli, Ethernet kortti ,analogia lähtökortti.. Pitää alkaa miettimään mitä sitä sais aikaseks. Pitää vielä hommata analogia tulokortti ja tietty normi I/O:t. Millasia kytkimiä olette asennelleet? Joskus oon vissiin nähnyt sellasia missä esim. 4 painiketta ja sitten ledi joka kertoo millon painike "päällä". Osaatteko suositella jotain hyvää painike mallia? Jos joka huoneessa ois sellanen 4 painikkeen katkaisija niin se riittäis varmasti.

Lue lisää

mitä sait aikaseksi ja millaisia ominaiuuksia sait ympättyä taloosi.
ja kustannukset kanssa olis kiva kuulla. Oletko muuten ajatellut sitä että sähkökeskuks jonka rakennat tähän tarkoitukseen on oltava tyyppitestattu ja ce merkitty (toki tiedät mitä se tarkoitaa käytännössä)

Talon elinkaari ajattelussa pitää ottaa huomioon myös se että jonkun muun pitää myös osata ohjelmallisia
asoita kun vain tekijä itse mikäli et meinaa elää ikuisesti ja tällainen osaaja löytyy oikeesti vaikka 10-20 vuoden kuluttua.

ja osin perinteet. Logiikoissa piirit ajatellaan rinnakkaisiksi ja yhtä aikaa suoritettaviksi, ohjelmointikielissä suoritus on peräkkäistä. Lisäksi logiikoissa on paljon erikoiskäskyjä joilla on helppo tehdä mutkikkaitakin operaatioita helposti. Esitystapana graafinen tikapuukaavio on havainnollinen ymmärtää vaikka ei ohjelmointia osaisikaan, sehän on johdettu releiden virtapiireistä. Sitä käytetään edelleen paljon vaikka erilaisia lauseohjelmointikieliä on valmistajat tuoneetkin markkinoille. Se sopii juuri tuohon rinnakkaiseen ajatteluun ehkä paremmin kuin lausekielet. Niin ja joka valmistajalla on joka tapauksessa ihan omat ohjelmansa tuotteilleen, mitään yleistä ohjelmointiohjelmaa ei ole olemassa ainakaan suuremmille valmistajille eli Siemensille, Rockwellille, Mitsulle, Omronille, Telemekaniquelle. Nuo softapaketit on aika arvokkaita, ei niitä kannata hankkia ihan kertaprojekteihin. Siemensillä on kyllä joku ilmainenkin paketti S7-200 malliin rajoitetullla toimivuudella. Mutta opettelua sekin vaatii, eikä ihan vähänkään... ja rauta viimeistään maksaa.

Logiikat on kyllä siitä hyviä että samat mallit on tuotannossa yleensä pitkään ja toimivatkin helposti 10-15v. yhteen menoon. Osia ja osaamista yleisimpiin malleihin on saatavissa yleensä kauan, ainakin rahalla ;)

PLC softaaja kirjoitti:

ja osin perinteet. Logiikoissa piirit ajatellaan rinnakkaisiksi ja yhtä aikaa suoritettaviksi, ohjelmointikielissä suoritus on peräkkäistä. Lisäksi logiikoissa on paljon erikoiskäskyjä joilla on helppo tehdä mutkikkaitakin operaatioita helposti. Esitystapana graafinen tikapuukaavio on havainnollinen ymmärtää vaikka ei ohjelmointia osaisikaan, sehän on johdettu releiden virtapiireistä. Sitä käytetään edelleen paljon vaikka erilaisia lauseohjelmointikieliä on valmistajat tuoneetkin markkinoille. Se sopii juuri tuohon rinnakkaiseen ajatteluun ehkä paremmin kuin lausekielet. Niin ja joka valmistajalla on joka tapauksessa ihan omat ohjelmansa tuotteilleen, mitään yleistä ohjelmointiohjelmaa ei ole olemassa ainakaan suuremmille valmistajille eli Siemensille, Rockwellille, Mitsulle, Omronille, Telemekaniquelle. Nuo softapaketit on aika arvokkaita, ei niitä kannata hankkia ihan kertaprojekteihin. Siemensillä on kyllä joku ilmainenkin paketti S7-200 malliin rajoitetullla toimivuudella. Mutta opettelua sekin vaatii, eikä ihan vähänkään... ja rauta viimeistään maksaa.

Logiikat on kyllä siitä hyviä että samat mallit on tuotannossa yleensä pitkään ja toimivatkin helposti 10-15v. yhteen menoon. Osia ja osaamista yleisimpiin malleihin on saatavissa yleensä kauan, ainakin rahalla ;)

Lue lisää

..olis pitäny kieltää myös "ohjelmoinnista", samalla kun niitä yritetään savustaa pois raksalta =D

puistonpenkit täynnä rappiolla olevia koodareita, jotka osais minuutin briiffauksella hakata koodia noihin vehkeisiin, mut valmistajat _yrittää_ helpottaa hommaa tarjoamalla noita tikapuu-käyttiksiä.. ehkä tolla tikapuu-systeemillä saa jonku vanhan sähkärin tajuamaan 3% enemmän koko vehkeen toiminnasta, mut mun matikkapäällä 0 3% on edelleen nolla.

ja eihän tossa rinnakkaisen suorittamisen ajattelussa ole mitään järkeä, kun järjettömän hitaalla mikrokontrollerilla sitä ohjelmaa kuitenki pyöritetään rivi kerrallaan. kai niissä tikapuissa on joku mullistava lisäominaisuus, jolla voi linkittää kiireisemmät toiminnot toisiinsa, mikä tapahtuis oikealla koodilla vahingossa asiaa ajattelematta? =D

onneks ite sai koulussa koodata jotain antiikin mitsua heti käteen sopineella assemblerin tapasella kielellä.. päähän siinä olis hajonnu, jos ei olis tienny missä järjestyksessä asiat oikeasti tapahtuu. eikä ollu harjotustöiden suorituksessa juuri ongelmia, ku joskus pentuna alottanu harrastelemaan ohjelmointia kuusnelosella amigalla basicillä, ekan pc:n kun sai "joutu" tekemään joka hommaan dossin .batteja, yläasteella oli jopa pakollisena pascal-kurssi ja joskus amiksen aikaan vähän leikkiny assemblerilla.. myöhemmin vielä pitäny perliä, ceetä ja javaa pitäny opetella, mut eipä noissa ole kerenny paljon "hello worldeja" pitemmälle.

tarttis löytää aikaa, niin vois lähinnä c:tä opetella.. hatarasti tän keskustelun aiheeseen sopien tuli hankittua pari arduinoa, jotka tottelee jotain c:n tapasta.. noista olis tarkotus kevyttä automaatiota vääntää kämpän hallintaan, mutta kuten tuolla jo moneen kertaan on mainittu, tarttis semmosen järjestelmän järkeistämiseks saavuttaa ensin ikuinen elämä.. sitä odotellessa homma perustuu perinteiseen askelrele-hässäkkään, jonka rinnalle toi automatisointi viritetään.. indikointi releen asennosta ja lähdöt painikkeiden rinnalle, niin valaistus selviää softan kippaamisesta ja raudan tuhoutumisesta.. lämmitys ja ilmastointi onkin vähän hankalampi tehdä vikasietoiseks, mutta saahan niistä mittailtua vaikka mitä ja logien perusteella voi perinteisempiä ratkasuja optimoida vähän perstuntumaa tarkemmin. ainiin, tää virkehän alko tolla luppoajan tarpeella.. eihän tässä oo eläkeikäänkään ku 50 vuotta (eiköhän sitä nosteta vielä moneen kertaan, ennen ku ite kerkiää tarpeeks lähelle)

joo, mä tiedän että tää lähti lapasesta.. lukemiseen kulutettua aikaa ei palauteta ;)

ihan oikea sähkäri kirjoitti:

..olis pitäny kieltää myös "ohjelmoinnista", samalla kun niitä yritetään savustaa pois raksalta =D

puistonpenkit täynnä rappiolla olevia koodareita, jotka osais minuutin briiffauksella hakata koodia noihin vehkeisiin, mut valmistajat _yrittää_ helpottaa hommaa tarjoamalla noita tikapuu-käyttiksiä.. ehkä tolla tikapuu-systeemillä saa jonku vanhan sähkärin tajuamaan 3% enemmän koko vehkeen toiminnasta, mut mun matikkapäällä 0 3% on edelleen nolla.

ja eihän tossa rinnakkaisen suorittamisen ajattelussa ole mitään järkeä, kun järjettömän hitaalla mikrokontrollerilla sitä ohjelmaa kuitenki pyöritetään rivi kerrallaan. kai niissä tikapuissa on joku mullistava lisäominaisuus, jolla voi linkittää kiireisemmät toiminnot toisiinsa, mikä tapahtuis oikealla koodilla vahingossa asiaa ajattelematta? =D

onneks ite sai koulussa koodata jotain antiikin mitsua heti käteen sopineella assemblerin tapasella kielellä.. päähän siinä olis hajonnu, jos ei olis tienny missä järjestyksessä asiat oikeasti tapahtuu. eikä ollu harjotustöiden suorituksessa juuri ongelmia, ku joskus pentuna alottanu harrastelemaan ohjelmointia kuusnelosella amigalla basicillä, ekan pc:n kun sai "joutu" tekemään joka hommaan dossin .batteja, yläasteella oli jopa pakollisena pascal-kurssi ja joskus amiksen aikaan vähän leikkiny assemblerilla.. myöhemmin vielä pitäny perliä, ceetä ja javaa pitäny opetella, mut eipä noissa ole kerenny paljon "hello worldeja" pitemmälle.

tarttis löytää aikaa, niin vois lähinnä c:tä opetella.. hatarasti tän keskustelun aiheeseen sopien tuli hankittua pari arduinoa, jotka tottelee jotain c:n tapasta.. noista olis tarkotus kevyttä automaatiota vääntää kämpän hallintaan, mutta kuten tuolla jo moneen kertaan on mainittu, tarttis semmosen järjestelmän järkeistämiseks saavuttaa ensin ikuinen elämä.. sitä odotellessa homma perustuu perinteiseen askelrele-hässäkkään, jonka rinnalle toi automatisointi viritetään.. indikointi releen asennosta ja lähdöt painikkeiden rinnalle, niin valaistus selviää softan kippaamisesta ja raudan tuhoutumisesta.. lämmitys ja ilmastointi onkin vähän hankalampi tehdä vikasietoiseks, mutta saahan niistä mittailtua vaikka mitä ja logien perusteella voi perinteisempiä ratkasuja optimoida vähän perstuntumaa tarkemmin. ainiin, tää virkehän alko tolla luppoajan tarpeella.. eihän tässä oo eläkeikäänkään ku 50 vuotta (eiköhän sitä nosteta vielä moneen kertaan, ennen ku ite kerkiää tarpeeks lähelle)

joo, mä tiedän että tää lähti lapasesta.. lukemiseen kulutettua aikaa ei palauteta ;)

Lue lisää

ole pelkkä ajatusmalli vaan siellä logiikassa oikeasti on tyypillisesti paljon ohjauspiirejä jotka ei mitenkään liity toisiinsa ja logiikan aikatasolla toimivat toisistaan riippumattomasti rinnakkain. Ohjelmaa ja I/O:n päivitystähän kierretään loopissa koko ajan, tyypillinen tietokoneohjelma suorittaa vain eri komennosta jotain ja pysähtyy odottamaan.

Kyse on nimenomaan rinnakkaisten logiikkapiirien emuloinnista softalla (sananmukaisesti "ohjelmoitava logiikka") eikä peräkkäisten komentojen suorittamisesta, jos ymmärrät eron. Varsin yksinkertaista, mutta luotettavaa ja ajallisesti ennustettavaa verrattuna esim. PC-ohjelmiin. Laskeminen logiikalla on sitten taas "vähän" kökköä yleensä, mutta taas jonkun PID-säätimen muodostus helppoa kun se on siellä valmiina käskynä. Mopojahan noi logiikat toki on vaikka PC:n verrattuna suorituskyvyssä ja muistissa, mutta eipä ne kaatuilekkaan tai hyydy hetkeksi jotain käyttiksen taskia suorittamaan. Toki ne voi helposti liittää ylemmän tason PC-ohjauksiin jos tarvitaan, ja yleensä tehdäänkin käyttöliittymä tai tiedonkeruu siellä.

Tikapuukaavio on havainnollinen myös testauksessa kun ruudulle saa näkymään graafisesti mitkä I/O:t ja niihin liittyvät piirit on päällä, mitkä ei. Tekstimuotoisessa koodissa sama olisi vähän hankalaa.

Eikä se "koodin hakkaaminen" ole ihan niin yksinkertaista tai edes suurin työ, vaan ko. prosessin ohjauksen suunnittelu toimivaksi ja luotettavaksi, ja siihen pitää hallita vähän muutakin kun pelkkää koodaamista. Teollisuuden prosesseissa kun ei ole varaa kovin bugisiin nopeasti hakattuihin softiin joita päivitellään sitten seuraavassa versiossa... sen takia varmaan niitä "rappiolla olevia koodareita" ei juuri logiikkahommissa näykään ;)

Hankippa sitten elämä nörttiparka, kun et osaa chillailla edes kotonasi,varmaan näet unta and & eiku or eiku negaatio, toimintayksikkö eiku makkaraperunat.Kamat tietysti evakoitu työpaikalta ...

40 v alalla kirjoitti:

Hankippa sitten elämä nörttiparka, kun et osaa chillailla edes kotonasi,varmaan näet unta and & eiku or eiku negaatio, toimintayksikkö eiku makkaraperunat.Kamat tietysti evakoitu työpaikalta ...

Lue lisää

Makkaraperunat on mies jolle kelpaa vain paras... tai sitten koko tarina on vasta suunnitelma.

Ihme kun ei uhrannut riviäkään käyttöliittymän selittämiseen...

Ostetuilla vehkeillä aika kallis systeemi, kevyempikin CPU riittäisi talon ohjauksiin, hullua ostaa mallisarjan kallein ja paras...

En ihan tarkkaan ymmärtänyt tuota näkemystäsi..

A) Osaatko omakohtaisesti sanoa, miksi kukaan ei muistaisi, kun kaikki on dokumentoitu ja tallennettu sekä sähköisesti, että paperillisesti?

B) Miksi se pimahtaisi yhtään sen pahemmin, kun kodin muut sähkölaitteet?
Molemmissa tapauksissa vaihdetaan viallinen uuteen. Oman taloni aivot on tosin suojattu kolmin verroin paremmin, kun yksikään muu kodinkone.

C) Onko tarkoitus, että ok-talon asukkaat korjaavat rikkoutuneet sähkölaitteet itse ainoastaan älytalossa, mutta normisähköasennustalossa kutsutaan ammattilainen korjaamaan?

D) Jos tällainen "musta laatikko", jonka toiminnasta vain jumala on selvillä, hajoaa teollisuuslaitoksessa, niin pannaanko siellä vaan hanskat tiskiin ja lopetetaan hommat kun ei niistä kuitenkaan kukaan enää mitään asennuksen jälkeen mitään muista?

E) Normitalossakin, jos sähkökuvat katoaa, niin kuka tietää, miten on mikäkin piuha vedetty.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos joku on tällaista vastaan, ei tiedä mistä puhuu, tai muuten vaan haluaa harata joka asiassa vastaan.

Makkaraperunat kirjoitti:

En ihan tarkkaan ymmärtänyt tuota näkemystäsi..

A) Osaatko omakohtaisesti sanoa, miksi kukaan ei muistaisi, kun kaikki on dokumentoitu ja tallennettu sekä sähköisesti, että paperillisesti?

B) Miksi se pimahtaisi yhtään sen pahemmin, kun kodin muut sähkölaitteet?
Molemmissa tapauksissa vaihdetaan viallinen uuteen. Oman taloni aivot on tosin suojattu kolmin verroin paremmin, kun yksikään muu kodinkone.

C) Onko tarkoitus, että ok-talon asukkaat korjaavat rikkoutuneet sähkölaitteet itse ainoastaan älytalossa, mutta normisähköasennustalossa kutsutaan ammattilainen korjaamaan?

D) Jos tällainen "musta laatikko", jonka toiminnasta vain jumala on selvillä, hajoaa teollisuuslaitoksessa, niin pannaanko siellä vaan hanskat tiskiin ja lopetetaan hommat kun ei niistä kuitenkaan kukaan enää mitään asennuksen jälkeen mitään muista?

E) Normitalossakin, jos sähkökuvat katoaa, niin kuka tietää, miten on mikäkin piuha vedetty.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos joku on tällaista vastaan, ei tiedä mistä puhuu, tai muuten vaan haluaa harata joka asiassa vastaan.

Lue lisää

Etkö saa työelämässä toteuttaa ohjelmoijan taitojasi vai miksi väen vängällä tahdot vapaa-ajalla väkertää bittien kanssa.

Saan työssä noista aivan tarpeekseni, kotona ei jaksa. Mitäs luulet jos kämppä tulee joskus realisoitavaksi niin arvostaako ostaja jotain 300-sarjan Siemensiä? Entäs kun hänelle valkenee että elektroniikan ikä kaikesta huolimatta on rajallinen ja Siemenskin tulee uusittavaksi? Joko maksat kalliin varaosahinnan vanhasta logiikasta tai korvaat sen uudemmalla ja maksat asennus- ja ohjelmointityöstä (haitari lienee 50...100 € /tunti).

Ei sillä, kukin taaplaa tyylillään, mutta kovasti on raskas systeemi.

Lihis nakeilla kirjoitti:

Etkö saa työelämässä toteuttaa ohjelmoijan taitojasi vai miksi väen vängällä tahdot vapaa-ajalla väkertää bittien kanssa.

Saan työssä noista aivan tarpeekseni, kotona ei jaksa. Mitäs luulet jos kämppä tulee joskus realisoitavaksi niin arvostaako ostaja jotain 300-sarjan Siemensiä? Entäs kun hänelle valkenee että elektroniikan ikä kaikesta huolimatta on rajallinen ja Siemenskin tulee uusittavaksi? Joko maksat kalliin varaosahinnan vanhasta logiikasta tai korvaat sen uudemmalla ja maksat asennus- ja ohjelmointityöstä (haitari lienee 50...100 € /tunti).

Ei sillä, kukin taaplaa tyylillään, mutta kovasti on raskas systeemi.

Lue lisää

Lihikselle: Nykyinen omakotitalohan on täynnä kaikenlaista automaatiota, ilmastoinninohjausta ja lämmönsäätöä. Näillähän se ongelma vasta vastaan myöhemmin tulee kun laitteet hajoavat tai pitää tehdä muutosta. Pieni valmistaja on lopettanut toimintansa jo vuosia sitten ja osia ei saa edes kirpputorilta. Yksityiselle tehtävistä tuotteistahan kukaan ei ole kiinnostunut, kuinka kauan niitä saa. E.m. teollisuuslaitteita sentään saa tosiaankin mainitut 20-30 vuotta ja osaajia on suomenmaa pullollaan. On paljon pieniä firmoja mistä saa tekijän kohtuuhinnalla (halvemmalla kuin muurarin).

Lihis nakeilla kirjoitti:

Etkö saa työelämässä toteuttaa ohjelmoijan taitojasi vai miksi väen vängällä tahdot vapaa-ajalla väkertää bittien kanssa.

Saan työssä noista aivan tarpeekseni, kotona ei jaksa. Mitäs luulet jos kämppä tulee joskus realisoitavaksi niin arvostaako ostaja jotain 300-sarjan Siemensiä? Entäs kun hänelle valkenee että elektroniikan ikä kaikesta huolimatta on rajallinen ja Siemenskin tulee uusittavaksi? Joko maksat kalliin varaosahinnan vanhasta logiikasta tai korvaat sen uudemmalla ja maksat asennus- ja ohjelmointityöstä (haitari lienee 50...100 € /tunti).

Ei sillä, kukin taaplaa tyylillään, mutta kovasti on raskas systeemi.

Lue lisää

Kyse ei ollut rakennusvaiheessa siitä mitä jaksaa, vaan mihin omat taidot riittää.
Kun rakentaa oman talon, "jaksaminen" saa ihan uuden merkityksen.
En tosiaan olisi halunnut uhrata vapaa-aikaani talon rakentamiseen tai "nörttäilyyn", mutta miksi pitäisi tyytyä johonkin, mitä ei elämältään halua?

Jos olisin ostanut edellämainituilla ohjauksilla talon avaimet käteen, saisin vääntää bittiä ihan eritavalla, pitkään kuoppabileideni jälkeenkin.
Halusin automatisoidun ja siltä osin myös luotettavan talon, niin tein sellaisen.

Ostajan ei tarvitse arvostaa Siemensiä.
Ostaja, joka ostaa tuon talon, arvostaa sen käytön helppoutta ja energiaystävällisyyttä. Nörtimpi ostaja avostaa talon muokattavuutta.
Ostajan halutessa, taloa voi ohjata mikä muu tahansa logiikka. Tai kaupallinen taloautomaatio. Tai ostajan halutessa, pelkästään pulssiohjatut releet, ja logiikan voi lähettää Norjaan.
Luotettavin, toimivin ja pitkäikäisin vaihtoehto kaikesta vänkäämisestä huolimatta on teollisuuslogiikka.

Näistä asioistahan voi vängätä maailman tappiin asti, mutta ne, jotka osaavat poimia keskusteluista punaisen langan, ymmärtävät, että ei talon automatisointi niin tyhmä ja tuhoon tuomittu idea ole.

Nimimerkillä: aurinkopurkausta odotellessa

Makkaraperunat kirjoitti:

Kyse ei ollut rakennusvaiheessa siitä mitä jaksaa, vaan mihin omat taidot riittää.
Kun rakentaa oman talon, "jaksaminen" saa ihan uuden merkityksen.
En tosiaan olisi halunnut uhrata vapaa-aikaani talon rakentamiseen tai "nörttäilyyn", mutta miksi pitäisi tyytyä johonkin, mitä ei elämältään halua?

Jos olisin ostanut edellämainituilla ohjauksilla talon avaimet käteen, saisin vääntää bittiä ihan eritavalla, pitkään kuoppabileideni jälkeenkin.
Halusin automatisoidun ja siltä osin myös luotettavan talon, niin tein sellaisen.

Ostajan ei tarvitse arvostaa Siemensiä.
Ostaja, joka ostaa tuon talon, arvostaa sen käytön helppoutta ja energiaystävällisyyttä. Nörtimpi ostaja avostaa talon muokattavuutta.
Ostajan halutessa, taloa voi ohjata mikä muu tahansa logiikka. Tai kaupallinen taloautomaatio. Tai ostajan halutessa, pelkästään pulssiohjatut releet, ja logiikan voi lähettää Norjaan.
Luotettavin, toimivin ja pitkäikäisin vaihtoehto kaikesta vänkäämisestä huolimatta on teollisuuslogiikka.

Näistä asioistahan voi vängätä maailman tappiin asti, mutta ne, jotka osaavat poimia keskusteluista punaisen langan, ymmärtävät, että ei talon automatisointi niin tyhmä ja tuhoon tuomittu idea ole.

Nimimerkillä: aurinkopurkausta odotellessa

Lue lisää

Onko se 317 varmasti T-mallia? Sen perään saisi kätevästi takorautaisten porttien servojen ohjauksen. Toki pitää olla B-R:n hydrauliservot, muuten ei teho riitä. Ja sähkötauluun pitää sovittaa 10-tuuman MP 277, rosteriversiona jottei rauta yhdy happeen. Kainaloon Ipadin uusin versio GPS-softilla jotta osaat kännissä kotiisi. Reppuun vielä defibrillaattori jos pumppu ei pysykään tahdissa lähipiiristä pirttiin.

Makkaraperunat kirjoitti:

En ihan tarkkaan ymmärtänyt tuota näkemystäsi..

A) Osaatko omakohtaisesti sanoa, miksi kukaan ei muistaisi, kun kaikki on dokumentoitu ja tallennettu sekä sähköisesti, että paperillisesti?

B) Miksi se pimahtaisi yhtään sen pahemmin, kun kodin muut sähkölaitteet?
Molemmissa tapauksissa vaihdetaan viallinen uuteen. Oman taloni aivot on tosin suojattu kolmin verroin paremmin, kun yksikään muu kodinkone.

C) Onko tarkoitus, että ok-talon asukkaat korjaavat rikkoutuneet sähkölaitteet itse ainoastaan älytalossa, mutta normisähköasennustalossa kutsutaan ammattilainen korjaamaan?

D) Jos tällainen "musta laatikko", jonka toiminnasta vain jumala on selvillä, hajoaa teollisuuslaitoksessa, niin pannaanko siellä vaan hanskat tiskiin ja lopetetaan hommat kun ei niistä kuitenkaan kukaan enää mitään asennuksen jälkeen mitään muista?

E) Normitalossakin, jos sähkökuvat katoaa, niin kuka tietää, miten on mikäkin piuha vedetty.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos joku on tällaista vastaan, ei tiedä mistä puhuu, tai muuten vaan haluaa harata joka asiassa vastaan.

Lue lisää

A) Hyvä, jos on dokumentit kunnossa ja ajantasalla sekä myös tallella 20 vuoden päästä.
B) Oma taloni on nyt 10 vuotta vanha. Yhtä ja toista sähköosaa on jo vaihdettu ja korjattu (uuni, kiukaan vastus, iv-koneen puhallin, tiskikone, kuivausrumpu ja viimeisimpinä sähkömittari)
C) Sähkölaitteita ei korjata itse, mutta perinteinen sähköasennustekniikka on lähes idioottivarmaa. Pistorasiat ja valokytkmet saa vaihtaa itse jos osaa, niitä ei montaa hajoa 30 vuoden aikana. Kuka tahansa sähkömies osaa tulla vaihtamaan liiketunnistimen tms. tavallisen "hienouden", eikä ota montaa kymppiä iltakeikasta.
D) Kun 20 vuotta vanha teollisuusohjaus hajoaa, niin paikalle soitetaan kuukauden jonotusajalla 80€/h ALV matkakulut hotellimajoitus päivärahat. Ukkot tekee sitten muutaman päivän töitä että paikantaa vian, vaihtaa osan ja hoitaa koneen käyntiin.
E) asennukse ei ole ongema, vaan suuri määrä kalliita ja tavalliselle sähkömiehelle vieraita laitteita.

Itse olen touhunnut teollisuuden logiikoiden kanssa vasta 15 vuotta, mutta kyllä niistä jo jonkinlainen käsitys on muodostunut, enkä laittanut omaan taloon kun rakensin.

Ja?

Täältä löytyy melkoinen määrä vaihtoehtoja etävalvontaan ja -ohjaukseen: http://www.provendor.fi/index.php?page=arrayapb

Rekkuloita löytyy 2*DI 2*DO:lla varustetusta GSM-yksiköstä yli sataan I/O:hon, tarvitset tuon lisäksi vain SIM-kortin. Järjestelmää voit halutessasi täydentää 12/22/24:n liitynnän perusyksiköillä jotka ovat kaikki hallittavissa etäkäytöllä.

Järeimmässä 24-mallissa on kaksi aitoa 0/4-20 mA tuloa ja lähtöä, lukuisia 0-10 V jännitetuloja sekä nopeat (10 kHz) pulssitulot ja -lähdöt. Täysin vapaa ohjelmoitavuus ja hinta n. 115 € ALV 0 %. Ohjelmointisofta on ilmainen, USB-kaapeli maksaa kympin. Tämän perään saat niin lämmityksen, ilmastoinnin, pulssilähtöisen vesi- tai energiamittarin, murto- ja palosuojauksen kuin autopistorasiankin. Joudut toki vääntämään hieman koodia, mutta lopputulos onkin sitten yksilöllinen. Jos et tarvitse analogiaviestejä niin pärjäät ehkä 12-mallilla (n. 50 eur). SMS:llä voit tällöinkin ohjata kaikkia lähtöjä ja (hälytys)viestit kulkevat useisiin GSM-numeroihin niin halutessasi.

Myyvät myös jotain halpaa PT-100 lutikkaa jossa hitujännite skaalataan 0-10 voltiksi. Tarkkuus riittää huone- tai ulkolämpötilan mittaukseen.

Jos sovelluksesi on vaativampi niin ei hätää. Mitsubishi Electricin ja/tai Siemensin laitteista löydät varmasti sopivan. Samasta paikasta.