Koulussa vaikeeta..... Auttakaa ?

kun ne oli viel yhessä nii isä oli aika paljon töissä .... ja riiteli ne aika paljon.......mut kyl kummatki on yrittäny auttaa ku on ollu nii ahistava olo koulus.... on niit ollu niitä itse murha ajatuksiakin ku on ollu nii ahistava olo mut sit on ajatellu et ei se kannata ja miten huono olo vanhemmille tulis ....
nyt isä muutti noin 15-30 min auto ajomatkan päähän luulisin .... n. 1 tunti bussilla kaydään siel veljien kaa joka toinen viikonloppu .... sanoin et haluaisin käydä joka viikonloppu ja se kaiketi käykin ..... mut isä on taas joka toinen lauantai töissä .... mut nään sitä kumminki loppujen lopuks aika paljon ..... sit ku se ahistava olo tulee esim. koulus nii siihen yleensä liittyy kaipuu vahempii ja ehkä se sit johtuu ku en paljoo pyöri siel päin nii tulee semmonen turvattomuuden tunne ........ onko kokemuksia / tietoa tms.

rebornchaser kirjoitti:

kun ne oli viel yhessä nii isä oli aika paljon töissä .... ja riiteli ne aika paljon.......mut kyl kummatki on yrittäny auttaa ku on ollu nii ahistava olo koulus.... on niit ollu niitä itse murha ajatuksiakin ku on ollu nii ahistava olo mut sit on ajatellu et ei se kannata ja miten huono olo vanhemmille tulis ....
nyt isä muutti noin 15-30 min auto ajomatkan päähän luulisin .... n. 1 tunti bussilla kaydään siel veljien kaa joka toinen viikonloppu .... sanoin et haluaisin käydä joka viikonloppu ja se kaiketi käykin ..... mut isä on taas joka toinen lauantai töissä .... mut nään sitä kumminki loppujen lopuks aika paljon ..... sit ku se ahistava olo tulee esim. koulus nii siihen yleensä liittyy kaipuu vahempii ja ehkä se sit johtuu ku en paljoo pyöri siel päin nii tulee semmonen turvattomuuden tunne ........ onko kokemuksia / tietoa tms.

Lue lisää

semmonen asia. Ei ne vanhemmat kummatkaan sunsta halua erota. Toisistaan vaan. Jos ne on sillä lailla väleissä, että pystyvät riitelemättä sopimaan asioista, jotka koskee teitä lapsia, niin se on hyvä. Ne rakastaa sua ihan niinku ennenkin. Ei sun elämän onni voi olla siitä kiinni, asuuko sun vanhemmat saman katon alla tai ei. Ajattele kuitenkin, että molemmat on elossa ja sun saatavilla kun sä tarvitset. Aika auttaa hyväksymään asiat. Nyt ois hyvä kun koittaisit löytää elämäniloa jostain. Helppo tietty sanoa, mut se on totta. On myös niitä lapsia, jotka ei eron jälkeen enää tapaa jompaa kumpaa vanhempaansa. Sulla ei ole niin. Sun molemmat vanhemmat haluaa sulle hyvää elämää ja ovat valmiita tukemaan sua. Katopa tänne.... Ja nyt vähän hymyä! Ei maailma tähän lopu. Voit oikeasti hakea vaikka kouluterveydenhoitajalta neuvoa tai opinto-ohjaajalta. älä mieti yksin asioita. Silloin kasvaa kärpäsestä härkänen.

puhuri kirjoitti:

semmonen asia. Ei ne vanhemmat kummatkaan sunsta halua erota. Toisistaan vaan. Jos ne on sillä lailla väleissä, että pystyvät riitelemättä sopimaan asioista, jotka koskee teitä lapsia, niin se on hyvä. Ne rakastaa sua ihan niinku ennenkin. Ei sun elämän onni voi olla siitä kiinni, asuuko sun vanhemmat saman katon alla tai ei. Ajattele kuitenkin, että molemmat on elossa ja sun saatavilla kun sä tarvitset. Aika auttaa hyväksymään asiat. Nyt ois hyvä kun koittaisit löytää elämäniloa jostain. Helppo tietty sanoa, mut se on totta. On myös niitä lapsia, jotka ei eron jälkeen enää tapaa jompaa kumpaa vanhempaansa. Sulla ei ole niin. Sun molemmat vanhemmat haluaa sulle hyvää elämää ja ovat valmiita tukemaan sua. Katopa tänne.... Ja nyt vähän hymyä! Ei maailma tähän lopu. Voit oikeasti hakea vaikka kouluterveydenhoitajalta neuvoa tai opinto-ohjaajalta. älä mieti yksin asioita. Silloin kasvaa kärpäsestä härkänen.

Lue lisää

Nyt se ainakin tänää tuntuu et huomen pystys menee kouluu :) mut se vaan on et isäkin on iha raivona ja ei äitikää oo paljoo rauhallisempi ..... se ei ainakaa helpota tätä.......

rebornchaser kirjoitti:

Nyt se ainakin tänää tuntuu et huomen pystys menee kouluu :) mut se vaan on et isäkin on iha raivona ja ei äitikää oo paljoo rauhallisempi ..... se ei ainakaa helpota tätä.......

Lue lisää

Isä ja äiti on raivona sulle vai? Jos niin on, oletko ajatellut, että ne on tosi huolissaan susta? Ehkä se raivo ei vaan aina auta, mut vanhemmat turvautuu siihen silloin kun ne on epätoivosia. Mä olen omien lasten kanssa niin täys tollo välillä, mut niitten kaverit hakee monta kertaa apua multa. Mä olen aina sanonu, et nuori ihminen tarvii vanhempiensa lisäksi muun aikuisen, jolle on ehkä helpompi kertoa asioistaan ja saada neuvoa kuin omilta vanhemmilta. Lisäks voi olla et sun vanhemmat on vähän hukassa sen oman elämänsä kanssa just tällä hetkellä, mut voin kokemuksesta sanoa, et teidän kaikkien elämä on nyt myllerryksessä, mut tulee tasoittumaan. Malttia nyt vaan ja koita jaksaa hoitaa ne omat velvoitteet. Ei sua kukaan halua hylätä.

puhuri kirjoitti:

Isä ja äiti on raivona sulle vai? Jos niin on, oletko ajatellut, että ne on tosi huolissaan susta? Ehkä se raivo ei vaan aina auta, mut vanhemmat turvautuu siihen silloin kun ne on epätoivosia. Mä olen omien lasten kanssa niin täys tollo välillä, mut niitten kaverit hakee monta kertaa apua multa. Mä olen aina sanonu, et nuori ihminen tarvii vanhempiensa lisäksi muun aikuisen, jolle on ehkä helpompi kertoa asioistaan ja saada neuvoa kuin omilta vanhemmilta. Lisäks voi olla et sun vanhemmat on vähän hukassa sen oman elämänsä kanssa just tällä hetkellä, mut voin kokemuksesta sanoa, et teidän kaikkien elämä on nyt myllerryksessä, mut tulee tasoittumaan. Malttia nyt vaan ja koita jaksaa hoitaa ne omat velvoitteet. Ei sua kukaan halua hylätä.

Lue lisää

Joo toi on hyvä et juttelee muille aikuisille kans, vaikkei heti tästä ikävästä asiasta mut kuitenkin. Kaikkein parhaita on vanaht ystävälliset mummelit, ihan tosissaan, niillä on viisautta vaikka ne näyttää vähän höperöiltä niin niillä on kokemusta kaikista jutuista kymmeneien vuosien ajalat, eikä niillä ole enää muuta teklemistä kuin auttaa mielellään muita ihmisiä kun niille vaan menee jutteleen. Ettet ole niinku pelkästään ihan omissa maailmoissa ja omien kavereiden kanssa aina, niillä on aina samat jutut kuitenkin jotka ei auta tommosessa ongelmassa paljoo.

mun maailma romahti ja en löytänyt apua mistään, kävin lääkärillä, määräsi nukahtamislääkettä ja sairaslomaa.
Joka päivä otin itteäni niskasta kiinni, puin vaatteet ja läksin lenkille. Kävelin varmaan monta sataa kilometriä sinä keväänä. Ajatukset tuulettui ja oli tilaa miettiä ja keskustella ittensä kanssa.
"Älä jää tuleen makaamaan, nouse ylös ja soita palokunta avuksesi."
Keksi se palokunta itsellesi, onko se mummi vai kummi. Juuri nyt joku täti oottaa, että soitat, tee se!