tuol aikasemmin oli hirmuinen keskustelu xl-kokoisista naisista. Mä oon ihan samaa mieltä että lihavat naiset ja myös miehet on rumia. Tosi ällöjä. Mä oon kans sellainen, ja vihaan ja inhoan ja ällöän itseäni tosi paljon. Oon säälittävä olento, joka ei pysty laihduttamaan, vaan syö suruunsa koska ei tuu ikinä saamaan rakkautta. Samalla kamppailen vihan kanssa, joka syntyy, että munko pitäis laihduttaa, siks että joku muu ihminen sanoo mulle että mun pitää laihduttaa. Vitut. Oiskin niin helppoa. Kai se onkin. oon vaan niin onneton luuseri.
Vihaan niitä ihmisiä, jotka mua haukkuu päivästä toiseen. Alan vihata koko maailmaa vielä lisää ja syön lisää. Ihan piruuttani. Niitä haisevia rumia poikia ja miehiä, jotka mulle huuteli koulun käytävällä "läski". Oikeassahan ne oli. Mitäpä niitä siitä solvaamaan. Sitä vain että olivat itse tosi rumia. En mä siltikään niille huudellut että "ruma". Mä oon tällainen, aina yksin, mätänen ruokani keskellä, mutta antakaa hyvät ihmiset mun olla rauhassa. Mitä vittua se teihin vaikuttaa millainen mä olen. Olkaa rauhassa vain sellaisia kun ootte, en mäkään teidän elämästä ole kiinnostunut. Nyt te alatte valitaa että ota itseäsi niskasta kiinni ja tee jotain. Haluan rakkautta. Mutta en tee sitä. En laihduta että saisin rakkautta. Jos en kelpaa näin, olkoot. En sano olevani haiseva, epäsiisti. Niin ja eikös kaikki sano että pitää olla hyvä itsetunto, silloin miehet tykkää? ja vitut. Vain kauniit kelpaa. Se on ihan totta joten siitä on ihan turha puhua. Ja eipä mullekaan ruma mies kelpaa. Tää juttu muuten oli ihan totta. Naurakaa siellä partaanne, tää on munkin mielestä ihan naurettava kirjoitus. Jos menis syömään...
t. tyttö 170/95
Vihaan niitä ihmisiä, jotka mua haukkuu päivästä toiseen. Alan vihata koko maailmaa vielä lisää ja syön lisää. Ihan piruuttani. Niitä haisevia rumia poikia ja miehiä, jotka mulle huuteli koulun käytävällä "läski". Oikeassahan ne oli. Mitäpä niitä siitä solvaamaan. Sitä vain että olivat itse tosi rumia. En mä siltikään niille huudellut että "ruma". Mä oon tällainen, aina yksin, mätänen ruokani keskellä, mutta antakaa hyvät ihmiset mun olla rauhassa. Mitä vittua se teihin vaikuttaa millainen mä olen. Olkaa rauhassa vain sellaisia kun ootte, en mäkään teidän elämästä ole kiinnostunut. Nyt te alatte valitaa että ota itseäsi niskasta kiinni ja tee jotain. Haluan rakkautta. Mutta en tee sitä. En laihduta että saisin rakkautta. Jos en kelpaa näin, olkoot. En sano olevani haiseva, epäsiisti. Niin ja eikös kaikki sano että pitää olla hyvä itsetunto, silloin miehet tykkää? ja vitut. Vain kauniit kelpaa. Se on ihan totta joten siitä on ihan turha puhua. Ja eipä mullekaan ruma mies kelpaa. Tää juttu muuten oli ihan totta. Naurakaa siellä partaanne, tää on munkin mielestä ihan naurettava kirjoitus. Jos menis syömään...
t. tyttö 170/95
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kanna läskisi ylpeesti, jos siihen et pysty tee niille jotain.
Lihaville. Niin jokainen saa olla oma itsensä olla laiha, lihava, pitkä tai pätkä,ruma tai kaunis, se ei kuulu yhdellekkään ihmiselle maailmassa.
Meidän kuitenkin on hyvä lopettaa eräät vaaralliset elämäntavat Tupakinpoltto, Alkoholi, makeistensyönti ja liiallinensyönti tai liianvähän syönti.
Jos poltat niin voit saada keuhkosyövän. Moni on jo saanut ja kuolleetkin, hyvin nuorina.
-Tiedän yhden tytön joka kuoli Keuhkosyöpään juuri kun oli mennyt naimisiin ja odotti heidän ensimmäistä pienokaistaan. Keuhko syöpä todettiin raskauden yhteydessä. Hänelle oltiin sanottu miljoonat kerrat että lopettaa.
-Hän oli myös kirjoittanut samallaisen brotestin kuin sinä lihavuudestasi.
--Hän oli sitä mieltä että sai tehdä elämässään mitä halusi.
Kerron nyt sinulle itsestäni. Sinä olet kuin minä olin. Minuun vaikutti vain eri tavalla haukut. Varmasti juuri siksi kuten sanoit itsekkin tietäväsi,olevasi ruma. Niin minäkin tykkäsin olin ruma. Halusin itse että näytän sirolta ja liikkeeni ovat sirommat eikä löllähtävät.
En minä siksi halunnut tulla kauniimmaksi että muut olisivat halunneet, vaan minä itse katsoin itseäni peilistä ja tulin siihen tulokseen että, aloitan uuden elämän."
Eli aloin säännöllisesti liikkumaan lenkillä ja aina kun syötätti join vettä mahani täyteen. Söin entisestä ruokaannoksesta puoli annosta, päivässä söin kaksi lämmintä ruokaa ja kaksikertaa välipaloja.
Jokaisen suklaan, jäätelön, kakun tai karkin jälkeen kävin extra lenkillä. Ajatteleppas sitä, minä rupesin voimaan vallan mahtavasti.
Askel tuntui puolta kevyemmältä hymy oli puolet herkemmässä, iho robleemat katosivat hiusten hilseily hävisi, hiukoilu oli kuin pois pyyhitty muisto. Vaatteet mahtuivat päälleni olin hirveän hämmästynyt tuloksista en ollenkaan muistanut olevani niin kaunis.
En minä koskaan ajatellut että minun olisi se tehtävä muiden tähden vaan oman itseni vuoksi. Minähän se elän tässä kehossa eikä muut, minä se tunnen itseni kevyeksi kuin perhonen eikä muut. Valitettavasti minä kuulun lihavaan sukuun. Sekään ei minua lannistanut.
No seuraava muistutus tuli minulle laihtumiseni jälkeen että, äitini ja kaksi sisartani ovat myös yli painoisia.
He sieltä suunnalta kauhistelivat minun laihuuttani voivottelivat mikä kauhea tauti minuun on iskenyt kun noin rajusti olen laihtunut? Minä vain olin onnellinen ja söin edelleen kohtuullisesti. Sitten eräänä päivänä Äitini joutui kummallisien vaivojen tähden sairaalaan. Lääkärit sanoivat että hänen täytyisi laihduttaa ennenkuin se olisi liian myöhäistä. Nuori ihminen vasta 54v kuoli rintasyöpään lääkärit olivat sitä mieltä että lihavuus oli syy ettei asiaa huomattu ajoissa...
Siskoille tuli kiire laihtumisen. Nyt olivat minun neuvot kalliita mutta, olipa apu lahellä. Kumpikin sisareni on yhtä sutjakoita kuin minä Olen myös pitänyt itseni normaalissa painossa nyt jo kymmenen vuotta.
-Äitini menetys oli viedä minut mukana hautaan. Olen nimittäin nuorin lapsista. ELI SIIS LAIHUUS KANNATTAA OMAN ITSENSÄ TÄHDEN.
Sinulle joka selvästi pelkäät sitä maailman luonnollisinta asiaa eli kuolemaa...turhaan sitä jännitämään ja se tulee jos on tullakseen..mutta jokaiselle ajallaan..Mitä sitten liika kiloihin..Tunnen muutaman kaverin jotka on painoltaan tukevia,mutta heistä kyllä paistaa elämän iloisuus ulos.Ei kilot minusta tee ihmisestä sen pahempaa kuin muistakaan.Se on vain tämän nyky yhteiskunnan tuotos että pitää olla tikku ja lihaksilla komistettu.Mielen virkeys kyllä voi osa-aikasesti parantua,mutta ihminen kyllä aina löytää itsestään huonoja puolia jos ei osaa olla itsensä kanssa tasapainossa.Kaikki lihavat ei ole rumia..Se mitä hän ajattelee ja antaa itsestään ulos on minusta se kauneus jota arvostaa..Kummallinen palopuhe ja terveen elämän puolustus..olen itse urheillu elämäni aikana aikas säännöllisesti,mutta ei aina osaa olla niin tyytyväinen...vaikka kiloja ei ole yhtään ylimääräsiä..että kyllä meitä on moneen junaan täällä..=)
lopeta tuo valtava itsesääli.Rupea ajattelemaan elämää vähän laajemmin.Ei kaikki asiat pöyri kilojen ympärillä.Hyväksy itsesi siitä se alkaa.Itse olen vielä hiukan lihavampi kuin sinä 169/101.Sinun on varmasti aika vaikea uskoa mutta kilot eivät ole koskaan olleet mulle ongelma.Minulla on aikakin ollut aina kavereita ja vientiäkin on riittänyt.Ei ihmisen kauneus ole todellakaan kiloista kiinni.Onhan niitä ääliöitä aina mutta pitää olla nyt sen verran itsetuntoa että voi jättää ne omaan arvoonsa.Ihan varmasti löytyy miehiä jotka haluavat tutustua sinuun.Jos et ole tasapainossa itsesi kanssa niin ei ole ihme ettei kukaan halua tutustuakaan.Tottakai suuri ylipaino on terveysriski mutta se on ihan eri asia.
Minna sanoi kaikkein järkevämmin. Lue hänen viesti kahteen tai viiteen kertaan ja usko kaikki. Varmasti kaikki on samaa mieltä hänen kanssaan.
Mä en pääse tasapainoon itseni kanssa. Kyllä mä yritän ajatella positiivisesti. Mutta mä masennun heti kun näen yhdenkin kauniin ihmisen.. (kauniita ihmisiä on jokapuolella, ja paljon, varsinkin nuoret naiset, mun ikäiset, niillä on ihanat hoikat vartalot, pystyt rinnat, täydellinen iho ja kauniit hiukset) mulla ei ole mitään noista. Ja mitä laihduttamisesta.. oon yrittäny laihduttaa tuhat kertaa elämässä aina onnistunu mutta takaisin on tullu, ku oon koko ajan masentunut eikä siitä sit tuu mitään. Tuskin auttais jos äiti kuolis, söisin varmaan suruuni vain lisää. Mä uskon että vanhempana miehetkin muuttuu ja ei oo ne kriteerit niin korkeet mutta enpä mä vanhaa ukkoa halua... Mulle on sanottu tuhat kertaa että lopeta itsesääli. Miten se lopetetaan? En mä pysty hyväksymään itseeni. Enkä sit taas laihduttamaankaan. Vali vali ;)
Mut kuitenkin... ja kuka sanoi että pelkään kuolemaa? mä melkein odotan sitä... että pääsis täältä hullusta paikasta pois.. tää on ollu kärsimystä koko 20 vuotta.. ku ois vaan voimaa lähteä...
Ihmiset juttelevat ja harjoittelevat seksi netissä ei merkitse paljon mielestäni. ei
merkitse mitään itse asiassa. seuraava kerta
olet ulkona katso ympärillesi tarkkaan. ei kukaan täydellistä. olet kirjoittanut tää juttu
kun olit aikaa surullinen. jos he naurevat sulle
netissä voi voi.ei ollut niin naurettavaa kirjoitus. moi moi
Minä olen jo paljon yli 40 v. Nuoruudestani asti lihava ollut, toistasataa kiloinen keijukainen.
Olin ehkä kolmissakymmenissä kun terveydenhoitaja sanoi minulle, että "kyllä sinun pitää laihduttaa ainakin 30 kiloa" muuten et saa ikinä miestä. Ajattele, 80-luvun lopulla päästää koulutettu ihminen suustaan tuollaista.
Hän oli hyvin hämmästynyt (ja ehkä nolostunutkin) kun sanoin että olenhan minä ollut naimisissa jo kymmenen vuotta ja minulla on kaksi lastakin.
Se, että on lihava tai laiha, ei estä rakkautta jos se kohdalle muuten sattuu. Eiköhän noita laihojakin "sinkkuja" ole maailma täynnä.
Aikoinaan jos joku huomautti lihavuudestani, sanoin: ihanko totta olen läski, empäs ole itse sitä tiennytkään, kiva kun sanoit. Ja jatkoin samaan hengenvetoon että mutta tiedätkös sinä että sinulla on kamalan rumat hampaat, korvat, nenä tai joku muu silmiinpistävä seikka. Ja hymyilin ystävällisesti perään että sitä saa mitä tilaa.
Olen laihduttanut itseni 80 kiloiseksi. Olo on kevyempi, mutta mitään suurta traagista muutosta ei elämääni ole tullut. Ei elämä ole laihana sen kummempaa kuin lihavanakaan.
Käyn kavereideni kanssa ravintolassa joskus tanssimassa. Hämmästyttävää, kolmekymppiset kollit hakevat minua tanssimaan ja sanovat minun olevan "nätti pikku pullukka". Noo, ne jutut jätän omaan arvoonsa kuin myös huomautukset ylimääräisistä kiloistani.
Ei muuta kuin tsemppiä sinulle ja usko että elämällä on paljon annettavaa.
tiukat tuherot! On meinaan kokemusta!
moi
vitun läski! kun puhuit että sulle ei kelpaa ruma mies???? SITÄ KOMEATA SAATAT JOUTUA VÄHÄN AIKAA ETSIMÄÄN!!!!
PELIMIES