Kiinnostaa tietää palstan "ateistien" uskonvarmuudesta.
Eli kun mietitte omaa kuolemaanne, niin mikä seuraavista pätee.
a) en lainkaan ajattele sitä mahdollisuutta, että kuoleman jälkeen olisi vielä jotain
b) totta kai mietin asiaa silloin tällöin, sehän on luonnollista
c) Kuoleman jälkeen voi olla tai voi olla olematta, mutta asia ei ole eläessä relevantti.
d) haluan vastata jotain pikkunäppärää, jolla osoitan gallupin tyhmäksi ja sen tekijän uskikseksi...
p.s. koska palstalla on kai sama määrä uskiksia, niin voitte toki osallistua ja vastata käänteisesti.
Eli kun mietitte omaa kuolemaanne, niin mikä seuraavista pätee.
a) en lainkaan ajattele sitä mahdollisuutta, että kuoleman jälkeen olisi vielä jotain
b) totta kai mietin asiaa silloin tällöin, sehän on luonnollista
c) Kuoleman jälkeen voi olla tai voi olla olematta, mutta asia ei ole eläessä relevantti.
d) haluan vastata jotain pikkunäppärää, jolla osoitan gallupin tyhmäksi ja sen tekijän uskikseksi...
p.s. koska palstalla on kai sama määrä uskiksia, niin voitte toki osallistua ja vastata käänteisesti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
d)
höh
En sittenkään keksinyt mitään pikkunäppärää, joten vastataan sitten b. En ole keksinut mitään syytä, miten kuoleman jälkeen voisi vielä jotain tiedostamista tapahtua. Tätäkin asiaa on siis kuitenkin mietitty.
Valitsen oljenkorren: Kaksi varmasti väärää vastausta pois joten jäljelle jää a) ja d)
Sitten arvonta: Entten tenttten...
a)
ps. Veikkaan enemmän.
Tuo nyt oli lähinnä omaa vaihtoehtoani, joka olisi siis ollut:
e) Kuoleman jälkeen joko on jotain tai ei. Jos ei, sillä ei ole merkitystä, ja jos on, siitä ei ole tietoa.
Mikään tuntemistani kuolemanjälkeisen elämän visioilta ei vaikuta sinänsä uskottavilta, ainakaan sen uskottavammilta kuin muut.
Onneksi kysymyksen voi kiertää pikkunäppärällä metodilla olettaen luojan ja siitä vetäen: "jos elää omasta mielestään hyvin, toteuttaa kaikkivaltiaan luojan tahdon ja ansaitsee siis kiitoksen jossain vaiheessa".
Koska en ole koskaan kuollut, miten voisin koskaan kuollakaan. Minä elän ihan piruuttani vaikka iäti.
Joskus 1970-luvulla vaikuttaneen laulu- ja soitinyhtyeen Hullujussin kipaleen Bingo bango bongo sanoja siteeratakseni: "Muiden riemun tähden täältä pois mä lähde en koskaan milloinkaan."
näppärää
olishan se toki kiva jos jotain olisi. Eipä se ainakaan haitaksi olisi (lyhyellä aikavälillä). Pidemmän päälle voisi käydä aika pitkäksi:)
vaihtoehto on tuo vaihtoehto a. Niin ja eikö se ole ihan hyvä vaihtoehto?
Mietin pitkään vaihtoehtoja a) ja c) johtuen niiden muotoilusta.
"a) en lainkaan ajattele sitä mahdollisuutta, että kuoleman jälkeen olisi vielä jotain"
Kyllähän tuo joskus nousee mieleen, mutta kun nyt kuitenkin on ilmeistä, että kuoleman hetkellä egoni ja muistoni lakkaavat olemasta, niin vaikka tuota mahdollisuutta kuinka ajattelisi, lopputulos ei muuksi muutu.
Kokonaan eri asia sitten on se, että kuolema on tietenkin uuden elämän edellytys. Elämä jatkuu, ja jotkut tekonikin voivat jopa jäädä 'elämään' jälkeeni, vaikka minua ei enää ole. Minulle tuo on tietenkin siinä vaiheessa varsin yhdentekevää.
"c) Kuoleman jälkeen voi olla tai voi olla olematta, mutta asia ei ole eläessä relevantti."
Tämä on ainakin täysin totta. Oli tai ei, asia ei todellakaan ole millään lailla relevantti.
Yllättyisin suuresti jos olisin itsestäni tietoinen vielä kuolemani jälkeen, mutta vaikka tällainen mahdollisuus olisikin olemassa, ei se vaikuta mitenkään nykyhetkeen täällä, ja siihen miten nykyhetkeä pitäisi elää.
Pohdin vaihtoehtojen a ja b välillä, kunnes päädyin valitsemaan b:n. Ajattelen siis asiaa ohimenevästi silloin tällöin, vaikka en uskokaan kuolemanjälkeiseen elämään.