Koin eilen illalla "herätyksen". Mietiskelin, että josko jumalaa vai josko ei. Jos jumala on, hän auttaa henkilökohtaisesti, jos ei, niin kultuurista aiheutuva psykologinen vaikutus. Miksi en siis "uskoisi". Ainut mitä minun täytyy tehdä, on luoda oma käsitykseni raamatusta(johon kultuurini on sitonut minut), sillä raamatustahan voi vetää minkä tahansa johtopäätöksen. Eli nyt olen uskovainen, tosin mikään ei muuttunut, paitsi valitisin itselleni sattumankautta jumalan tahdon.
Olen kaikki johtopäätökseni tehnyt raamatun myötävaikutuksena joten voin pitää yllä illuusiota niin halutessani että jumala on juuri tätä mieltä ja kaikki toisinajattelijat joutuvat helvettiin.
Ihana itsesuggestio.
Olen kaikki johtopäätökseni tehnyt raamatun myötävaikutuksena joten voin pitää yllä illuusiota niin halutessani että jumala on juuri tätä mieltä ja kaikki toisinajattelijat joutuvat helvettiin.
Ihana itsesuggestio.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...kunnes lopetat toisinajattelijoiden tuomitsemisen helvettiin, olet aika pitkällä herätyksessäsi. Jos tuo ei ollut provo, olet löytämässä jotain.
Pian huomaat, ettei kyseessä olekaan itsesuggestio, vaan huomaat myös muutoksia lähipiirissäsi.
Mikä sinun johtopäätöksesi on raamatusta?
Mikä sen punainen lanka on?
"Jos jumala on, hän auttaa henkilökohtaisesti, jos ei, niin kultuurista aiheutuva psykologinen vaikutus. Miksi en siis "uskoisi"."
Hämmentävää, kun täällä yksi toisensa jälkeen latoo tiskiin kristinuskon perusajatuksia....Melkein pelottavaa, mitä sinulle oggi on tapahtunut? Olenko niin sinisilmäinen, onko tämä provo?
Mukavaa päivänjatkoa!
"kunnes lopetat toisinajattelijoiden tuomitsemisen helvettiin, olet aika pitkällä herätyksessäsi."
Miksen niin voisi tehdä? Sekin löytyy raamatusta...
"Pian huomaat, ettei kyseessä olekaan itsesuggestio"
Mielen voima on suunnaton ja positiivinen ajattelu lisää positiivisia tapahtumia, vertaa:
Mahtavaa, sain kuusi oikein lotossa
ja
Tyypillästä säkääni, kuusi oikein, mutta ei se seitsemäs voinut sitten olla.
Toisella kävi hyvä säkä, toisella huono
"Mikä sinun johtopäätöksesi on raamatusta?"
IHAN mikä tahansa. Voin tehdä siitä arvioltani minkä tahansa johtopäätöksen.
"Hämmentävää, kun täällä yksi toisensa jälkeen latoo tiskiin kristinuskon perusajatuksia"
Vitsi piileekin siinä, että kristinuskossa ei ole perusajatusta. Siinä ei ole mitään, mitä ei voisi sanoa ja määritellä toisin.
"Olenko niin sinisilmäinen, onko tämä provo?"
Olet, mutta onko tämä provo, ei sen sitä tarkoitus ole varsinaisesti olla, no, olin hyvin pitkästynyt suomi24:n toistuvaan saman asian jankkaukseen. Ainakin voin sanoa, että tämä on jossain määrin totta. Se, että valitsin kristinuskon jumalan määritelmäksi johtuu paljolti kulttuuri taustastani ja siitä, että raamattua voi, ja tulkitaan kristittyjenkin taholta miten päin vain.
Jumalani on samaan aikaan minä, osa suurempaa kokonaisuutta ja osa täysin erillistä. Palkkioni elämästä on kuolema, unhola.
"Miksen niin voisi tehdä? Sekin löytyy raamatusta..."
Toisten tuomitseminen kielletään, tuomitseminen ei kuulu ihmiselle. Lueppas sitä raamattua hieman tarkemmin..."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi..."(Matt.7:1 )
Myös Jeesuksen opetus omaan silmään katsomisesta (hirsi omassa silmässä, kun nähdään toisen silmässä rikka.) viittaa samaan asiaan. Eli ei raamatussa kehoiteta tuomitsemaan toisinajattelijoita helvettiin, vaan nimenomaan siunaamaan jopa vihollista!
"Toisten tuomitseminen kielletään, tuomitseminen ei kuulu ihmiselle."
Minä vain kerron jumalan tahtoa. Enhän minä henkilökohtaisesti voikkaan tuomita, mutta Jumala...
...Ääh, antaa olla. Olen aina luonut omat jumalani. En viitsi tuijottaa teidän kirjaa joka on joidenkin mielikuvituksen tuotetta ja koottu vain pitämään ihmiset aisoissa.
On aika vaikea kertoa, ellei käytä siihen raamattua. Jokaisen ihmisen kohdalla Jumalalla on oma suunnitelmansa ja tahdonkin saa tietää, vasta kun koko sydämestään sanoo:"Tapahtukoon sinun tahtosi."
Tämän jälkeen alkaa enemmän näkemään ja tekemään sitä mikä on Jumalan tahto. Jumalan tahto kiteytyy kahteen käskyyn, ns. rakkauden kaksoiskäskyyn. Vapaasti muotoiltuna: Rakasta Jumalaa koko sydämestäsi ja sielustasi sekä lähimmäistäsi niin kuin itsesäsi. Tämä on Jumalan tahto kaikkien ihmisten kohdalla. Puhutaanko siinä jotain toisten ihmisten tuomitsemisesta?
Jumalalla on tuomiovalta, mutta se on sitten toinen juttu, että millainen se tuomion julistaminen on. Siitä meillä on mielikuvia ja raamatunkohtiakin, mutta kukaan ei ole tullut takaisin kertomaan kuinka kävi... Tämän takia on mielestäni lyhytnäköistä tuijottaa syntiin ja tuomioon, vaan parempi on katsoa Kristukseen ja elää sen mukaan, Kristuskeskeisesti, ei synti tai tuomiokeskeisesti. Itseasiassa, jos elää Kristuskeskeisesti, tuomio- ja syntikeskeisyys häviää huomaamatta. Tätä voisi sanoa positiiviseksi ajatteluksi, jos asia olisi puhtaasti psykologinen.
Mitä enemmän rukoilee ja näkee Kristuksen työtä itsessään, sen pienemmäksi jää synnin ja pahan valta.
Ihminen alkaa myös sisäsyntyisesti toimimaan Kristuksen kaltaisesti(teoissa,puheissa, suhtautumisessa lähimmäisiin jne.) mutta erotuksena on synnillisyys. Ihminen tulee aina olemaan epätäydellinen, vaikka kuinka olisi uskossa.
"...Ääh, antaa olla. Olen aina luonut omat jumalani. En viitsi tuijottaa teidän kirjaa joka on joidenkin mielikuvituksen tuotetta ja koottu vain pitämään ihmiset aisoissa."
Olet aina luonut omat jumalasi? Kumpikohan on enemmän mielikuvituksen tuotetta? Itse luotu jumala vai raamatun Jumala? Jos lähes kahdella miljardilla ihmisellä on sama Jumala? Vaikka hänen palvomismuotonsa onkin erilainen? Tähän lukuun sisältyvät vasta kristityt.
Juutalaiset mukaan lukien ja jonkin tulkinnan mukaan myös islam, niin luvusta tulee hyvin suuri.
"koottu vain pitämään ihmiset aisoissa."
Kristityt saattavat olla kuuliaisia ja kiltin oloisia. Mutta esim. ihmisoikeus ym. asioissa moni kristitty on noussut barrikadeille maiden hallituksia vastaan. Jos raamatussa sanotaan, että yksin usko Jeesukseen Kristukseen pelastaa ja Jumalan tahto on kaikkea maallista tahtoa ylempi (myös kirkon tahtoa), eipä se ole kovin hyvin omiaan tukemaan aisoissa pitämistä.
Toki esim. piispaa vastaan nouseminen uskonasioissa voi vaatia aikamoista rohkeutta....;) Luther teki niin. Moni muukin on tehnyt niin, muuten ei olisi syntynyt toimintaa kirkon ulkopuolelle.
Nyt kristityt ovat palaamassa yhteen, erilaisia yhteiskristillisiä toimintoja on jo kaikkialla maailmassa. Helluntailaiset ja luterilaiset neuvottelevat lähentyvästä yhteistyöstä, on yhteisiä rukoustapahtumia, konsertteja ja koulutuksia. Helluntaiseurakunnissa on tyypillistä mm. solutoiminta, joka on pienryhmätoimintaa uskovien kodeissa, eli sitä ei johda seurakunta, vaan uskovat itse. Tämä on siirtymässä myös luterilaiselle puolelle raamattupiirien muodossa. Nekin osaksi kokoontuvat kodeissa, eikä pappi olekaan enää puheenjohtaja... Että sellaista ihmisten aisoissa pitämistä.... Pomoni olisi varmaan asiasta eri mieltä.
Hän on jopa käskenyt pitämään uskon omana tietonani, koska se aiheuttaa tottelamattomuutta....
Tsemppiä sinulle!