moi.
olin rukoiltavana ja puolestani rukoileva Saarnaaja kysyi, mikä asia vaivaa tai mille haluan vastausta tms. No, asia on niin pitkä ja monimutkainen että sanoin vain, että "Jumala kyllä näkee, miten tai missä minun tulee muuttua"... no, siinä sitten tämä saarnaaja sanoi, että "jätä se täydellisyyden tavoittelu".
Sain siis vastauksen, juuri sellaisen, mitä olin kaivannut. mutta vielä jäi vaivaamaan että mitä se oikeastaan tarkoittaa. kukaan teistä ei tietysti minua tunne...
Mutta siis helpotus oli suuri ja tiesin että tuo oli juuri se mitä mun tuli kuulla. Ja ruokoilen tästä eteenpäin juuri tuota asiaa ja siihen selvennystä, että Jumala näyttäisi konkreettisesti, mitä se tarkoittaa.
Se voi tarkoittaa sitä että mä yritän olla liian täydellinen niin maallisessa elämässäni että uskossa, että se aiheuttaa mulle jopa sitä, että en arvosta itseäni enkä MUITA, koska kaikkien pitäis olla niin täydellisiä ja varsinkin mun (ja mun puolison) ja että se vie multa paljon energiaa, koska vaivaan päätäni ihan turhilla asioilla ja niin en pysty keskittymään olennaiseen eli rakentumiseen tässä uskossa jne.
Tai sitten sillai kääntäen että mä LUULEN että mun tarttis kauheasti muuttua, jotta mä olisin hyväksytty Jumalan ja muiden ihmisten silmissä. Kun mähän olen uskovaisesta perheestä ja ne asiat on kyllä juurtunut muhun, vaikka maailmassa olenkin elänyt. Ja se taustani on suojellut mua monelta jutulta ja niinpä olen mahdollisimman tarkasti yrittänyt vältää syntiä ja uskoontulon jälkeen vielä paljon jättänyt synti-juttuja.
Mä tiedän että Jumala antaa vastauksen, mutta vaivaa se silti.
mitä sanotte?
Uudistustahan jokainen kristitty tarvitsee uskossaan ja hengellisessä elämässään aika ajoin, mutta mikä on sitten liikaa? Voiko itseltään vaatia liikaa? Mutta onhan sekin itsensä hyvää muuttamista, että muuttuu vähemmän ankaraksi itselle ja muille. :)
olin rukoiltavana ja puolestani rukoileva Saarnaaja kysyi, mikä asia vaivaa tai mille haluan vastausta tms. No, asia on niin pitkä ja monimutkainen että sanoin vain, että "Jumala kyllä näkee, miten tai missä minun tulee muuttua"... no, siinä sitten tämä saarnaaja sanoi, että "jätä se täydellisyyden tavoittelu".
Sain siis vastauksen, juuri sellaisen, mitä olin kaivannut. mutta vielä jäi vaivaamaan että mitä se oikeastaan tarkoittaa. kukaan teistä ei tietysti minua tunne...
Mutta siis helpotus oli suuri ja tiesin että tuo oli juuri se mitä mun tuli kuulla. Ja ruokoilen tästä eteenpäin juuri tuota asiaa ja siihen selvennystä, että Jumala näyttäisi konkreettisesti, mitä se tarkoittaa.
Se voi tarkoittaa sitä että mä yritän olla liian täydellinen niin maallisessa elämässäni että uskossa, että se aiheuttaa mulle jopa sitä, että en arvosta itseäni enkä MUITA, koska kaikkien pitäis olla niin täydellisiä ja varsinkin mun (ja mun puolison) ja että se vie multa paljon energiaa, koska vaivaan päätäni ihan turhilla asioilla ja niin en pysty keskittymään olennaiseen eli rakentumiseen tässä uskossa jne.
Tai sitten sillai kääntäen että mä LUULEN että mun tarttis kauheasti muuttua, jotta mä olisin hyväksytty Jumalan ja muiden ihmisten silmissä. Kun mähän olen uskovaisesta perheestä ja ne asiat on kyllä juurtunut muhun, vaikka maailmassa olenkin elänyt. Ja se taustani on suojellut mua monelta jutulta ja niinpä olen mahdollisimman tarkasti yrittänyt vältää syntiä ja uskoontulon jälkeen vielä paljon jättänyt synti-juttuja.
Mä tiedän että Jumala antaa vastauksen, mutta vaivaa se silti.
mitä sanotte?
Uudistustahan jokainen kristitty tarvitsee uskossaan ja hengellisessä elämässään aika ajoin, mutta mikä on sitten liikaa? Voiko itseltään vaatia liikaa? Mutta onhan sekin itsensä hyvää muuttamista, että muuttuu vähemmän ankaraksi itselle ja muille. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
uudistaa, (jota itsekkin odotan)niin sitä ei koskaan saa liikaa,eikä sitä anneta mitalla,vaan ylitsevuotavasti,malja menee aina yliäyräitten kun Jeesus Pyhä Henkensä kautta kaataa siunausta päällemme,silloin vaan otetaan vastaan ja kiitetään!
Siunausta,"Odota Herraa ja ole luja,kyllä Herra sen tekee !"
>Voiko itseltään vaatia liikaa? Mutta onhan sekin itsensä hyvää muuttamista, että muuttuu vähemmän ankaraksi itselle ja muille. <
Lihalle kaikki raamatun sana ja ojeet on liikaa.
Hengen avulla tulee kuolettaa lihan työt. Silloin risti joka tulee ottaa joka päivä, ei tunnu liian raskaalta kantaa.
Jeesus käskee valvomaan, ja et varmastikkaan halua olla tyhmien neitsyeiden joukossa.
Suvaitsevaisuudesta on tehty kristillinen hyve, vaikka se oikeassa paikassa onkin sitä, niin silti ainoastaan totuus vapauttaa.
Totuus ilman rakkautta ei ole mitään, mutta ei ole suvaitsevaisuuskaan ilman totuutta.
Hei,
"Jätä se täydellisyydentavoittelu"
Ensiksi tulee mieleen, että jos itse yritätä muuttaa itseäsi niin ei silloin Jumalalle jää toimintavaltaa sinuun nähden, koska yrität itse... Vai mitä ajattelet?
Tiedätkö ihan selvästi mihin suuntaan sinun tulee itseäsi muuttaa?
Tule sellaisena kuin olet... Raamatussa puhutaan savenvalajasta ja tarkoitetaan Jumalaa. Ja sanotaan näinkin että sanoisiko savi valajalleen että millainen savesta pitäisi tulla... En muista sanatarkasti.
Uskon että meidän Luojamme tahtoo että me ihmiset nöyrrymme Herran edessä ja sanomme, että Tee Herra sellaiseksi kuin Sinä olet tarkoittanut!
Meillä on jokaisella oma tehtävämme minkä Herra on meille suunnitellut ja Hän tietää millaiseksi Hän meidät muokkaa että sopisimme parhaiten siihen Hänen suunnitelmaansa.
Pyydä Pyhää Henkeä näyttämään ja tuomaan sinun mieleesi ne asiat joissa voit muuttua ja sen jälkeen pyydä voimaa Pyhältä Hengeltä muuttumiseen.
"Ei ole vielä tullut ilmi mitä meistä tulee..."
Tavataan taivaassa ja ihmetellään Isää ja Hänen suuria tekojaan!