Sairaanvoitelun sakramentti on yleisesti tunnettu ort.kirkon jäsenille .Yleensä se toimitetaan yksilön pyynnöstä. Samoin omassa seurakunnassa on niin, sanottu yleinen sairaanvoitelu paaston aikana johon kaikki voivat osallistua .Usein sairaanvooitelu on jillakin tahoilla koettu viimiseksi voiteluksi ennen kuolemaa.Mutta minua kiinnostaa sairaanvootelun alkuperä siitä ,että sen pitäisi toimittaa 7 pappia ollakseen täydellinen .Ymmärrän kyllä että näin ei ole aina mahdollista ,koska paikalla on vain yksi pappi .Vooisko joku selventää tätä asiaa miksi tämä sakramentti on yleistynyt vain yhden papin tomittavaksi sakramentiksi .Onko siihen olemassa vain käytännön syyt ,tai sitten jokin hegellinen pointti.
sairaanvoitelun sakramentti
lokakuu
2355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
että pappeja on yleensä sakramenttia toimittamassa vain yksi.
Mistä on saanut muuten alkunsa tämä sairaanvoitelunsakramentti? Mistä tulee luku 7 ( 7 pappia, 7 kynttilää, 7 kertaa jne...)?
Onko tiedossa ihmeparantumisia sairaanvoitelun jälkeen?. Tiedän kyllä ettei ort. kirkko niitä rekisteröi, eikä pyri kerskailemaan, kunnia annetaan yksin Jumalalle.
Luku seitsemän on ikivanha pyhä luku. Siitä johtuu myös meille lainattu lännessä vuoden 1000 paremmalla puolella keksitty sarkamenttien seitsenmäärä.
Mitä tulee sairaanvoiteluun, sen ymmärtäminen menee hulppeasti yli ihmisen kategorioiden ihmeparantumisista ja toimitusten pätevyydestä (=siis siitä, montako pappia toimittaa tai montako evankeliumia luetaan, jne...). Ihmisen todellinen terveys liittyy elämään Jumalan yhteydessä ja tässä mielessä kaikki olemme sairaita. Tästä juontanee juurensa yleisen sairaanvoitelun perinne tiettyinä päivinä venäläisessä käytännössä (ja siitä yleistynyt tapa toimittaa niitä muulloinkin) ja sairastavan ihmisen koko perheen voiteleminen kreikkalaisessa. Synti ja sairaus liittyvät toisiinsa, jolloin katumuksen sakramentin ja sairaanvoitelun mysteerien täyteys toteutuu eukaristiaan osallistumisessa ja näin ne molemmat johdattavat ihmistä takaisin Kirkon yhteyteen.
Tarkemmista historiallisista käänteistä joku osannee kertoa paremmin.