Täällä kun on monenlaista keskustelua niin aattelinpa heittää yhden aiheen lisää.
Vuonna 1918 käytiinkö Suomessa minkänimistä sotaa?
Itse olen tullut johtopäätökseen että vapaussota.
Miksikö, no siksi että harvemmin sisällisodassa tehdään rauha naapurivaltion kanssa toisessa naaapurivaltiossa. Tarkoitan tällä Tarton rauhaa.
Jos kyseessä oli vain sisällissota niin miksi rauha tehtiin Neuvostoliiton kanssa, miksi maassa oli niin runsaasti venäläisiä sotilaita, jotka eivät todellakaan jääneet statisteiksi vaan toimivat todellakin punaisten puolella. Venäläisten oikeasta määrästä ei varmaankaan saada koskaan selvyyttä, niitä kun ei suuremmin luetteloitu kaatuneina ja venäläisen sotilaan ampumisista ei suuremmin perään huudeltu, paljonko lie niitä eri navettojen takana kuopattuna.
Ja jos tähänkin keskusteluun sekoaa joku äidinkielenopettajaksi haluava niin miettiköön sitä, että jos ei kirjoitettua tekstiä ymmärrä pikku virheistä huolimatta, niin vika ei aina ole kirjoittajassa.
Vuonna 1918 käytiinkö Suomessa minkänimistä sotaa?
Itse olen tullut johtopäätökseen että vapaussota.
Miksikö, no siksi että harvemmin sisällisodassa tehdään rauha naapurivaltion kanssa toisessa naaapurivaltiossa. Tarkoitan tällä Tarton rauhaa.
Jos kyseessä oli vain sisällissota niin miksi rauha tehtiin Neuvostoliiton kanssa, miksi maassa oli niin runsaasti venäläisiä sotilaita, jotka eivät todellakaan jääneet statisteiksi vaan toimivat todellakin punaisten puolella. Venäläisten oikeasta määrästä ei varmaankaan saada koskaan selvyyttä, niitä kun ei suuremmin luetteloitu kaatuneina ja venäläisen sotilaan ampumisista ei suuremmin perään huudeltu, paljonko lie niitä eri navettojen takana kuopattuna.
Ja jos tähänkin keskusteluun sekoaa joku äidinkielenopettajaksi haluava niin miettiköön sitä, että jos ei kirjoitettua tekstiä ymmärrä pikku virheistä huolimatta, niin vika ei aina ole kirjoittajassa.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Vapaussota, kansalaissota, sisällissota, veljessota, punakapina, luokkasota...
Minstakin vapaussota on osuvin nimitys.
No, lukion 1. luokkalaisena kirjotan, eli en ole asiaan hirveästi vielä perehtynyt. Pahoittelen.
Eikös tämä kysymys ole ollut yo-kokeissa vuosien saatossa, tai siis että miten persutella nämä nimet.
Itse käyttäisin mieluiten sisällissota-termiä.
Eikä tuo vapaussotakaan sinänsä ole väärä.
Sitä paitsi eikös Espanjan sisällissodassakin ollut neukkuja ja saksalaisia mukana, ja kai sitäkin sisällissodaksi kutsutaan.
Vapaussota, noh, olihan se. Vapauduttiin Neuvosto-Venäjän ikeestä??
Joku tarkentaa.
loistavasta tulevaisuudesta ja jouduimme lähelle oikeistodiktatuuria!
Muuten ihan hyviä päätelmiä nuorelta.
Mutta se suuri ero suomen vapaussodalla ja Espanjan sisällissodalla on, ettei Espanja tehnyt rauhaa sodanjälkeen esimerkiksi Portugalin kanssa, se oli toidella sisällissota.
Suomi joutui taistelemaan Neuvostoliiton maassa olevia joukoja vastaan, vaikka Suomen itsenäisyys oli jo tunnustettu.
Olihan täällä tietysti saksalaisia ja ruotsalaisiakin, mutta ne olivat omalla asiallaan.
Selittäisitkä vähän tarkemmin en oikein ymmärrä mitä tarkoitat. Vai oletko elänyt laput silmillä. Kuinka loistava tulevaisuus suomella olisi ollut yhtenä neuvostoliiton osana. Millainen oikeistodiktatuuri suomessa vallitsi 1939-1945, kun umpikommunistitkin halusta taisteli Neuvostoliittoa vastan sen jälleen yrittäessä vallata suomen.
NL:N PÄÄTÖS SUOMEN TUNNUSTAMISESTA 1917
Kansankomissaarien neuvosto
Pietari I8. joulukuuta 1917.
No 101.
Vastaukseksi Suomen Hallituksen pyyntöön, että Suomen Tasavalta tunnustettaisiin riippumattomaksi, on Kansankomissaarien Neuvosto, täysin yhdenmukaisesti kansain itsemääräämisoikeuden periaatteen kanssa, päättänyt:
Toimeenpanevalle komitealle ehdottaa:
a) että Suomen Tasavallan valtiollinen itsenäisyys tunnustetaan,
sekä
b) että asetetaan Suomen hallituksen kanssa sopien erityinen Komitea kummankin puolen edustajista valmistelemaan niitä käytännöllisiä toimenpiteitä, jotka ovat seurausta Suomen eroamisesta Venäjästä.
Kansankomissaarien Neuvoston
Puheenjohtaja Vl. Uljanov (Lenin)
Kansankomissaarit:
L. Trotski
G. Petrovski
J. Stalin
I. Steinberg
V. Karelin A. Schlichter.
Kansankomissaarien Neuvoston
toimituspäällikkö Vlad. Bontsh-Brujevitsh
Neuvoston sihteeri N. Gorbunov.
Yleisvenäläinen Työläis- ja Sotilasedustajien
Neuvoston Toimeenpaneva Keskuskomitea.
Pietari
23. joulukuuta 1917.
No 321.
perustettiin vasta vuonna 1922, sitä ennen voidaan puhua Neuvosto-Venäjästä!
Niin tunnustihan se neuvostoliitto suomen, mutta ei poistanut sotilaitaan suomesta, eli sanottiin vaan, ettää oothan sinä itsenäinen, mutta vallan pitää kuitenkin neuvostoliitto.
Ja olivatko kaikki Suomessa olleet venäläisjoukot bolshevikkien komennossa?
Talvella 1917-1918 ei ollut vielä olemassa Neuvostoliittoa. Bolshevikkien vallankumous oli vasta alkanut Venäjällä. Seurasi monivuotinen sisällissota bolshevikkien ja mensevikkien välillä, jonka voittivat bolshevikit, jonka jälkeen perustettiin Neuvostoliitto.
Neuvosto-Venäjä eli bolshevikkien hallitsema osa Venäjästä tunnusti Suomen. Suurin osa Venäjästähän oli vielä tuohon aikaan ilman mitään hallintoa tai sitten mensevikkien hallussa. Bolshevikkien hallussa oli tuohon aikaan vain Pietarin ympäristö ja luultavasti osia sieltä täältä Venäjältä.
Suomeen jäi Tsaarin Venäjän joukkoja maaliskuun 1917 ja marraskuun 1917 vallankumouksien jälkeenkin. Ei voida väittää, että kaikki Suomessa olleet venäläisjoukot olisivat olleet Pietarin bolshevikkien hallinnassa talvella 1918.
Eikö tavalliset ihmiset saa keskustellä tästä asiasta, kuka määrittää ne henkilöt, joilla on oikeus ilmaista mielipiteensä oman maansa historiasta, sinäkö? Tämä foorumihan lienee tarkoitettu vapaaseen keskusteluun.
Maass olleista venäläis-sotilaista lienet kuitenkin siinä samaa mieltä, että kyseessä oli kuitenkin jonkun muun kuin suomen komennossa oleva sotajoukko, vaikkakin paikoin epäyhtenäinen.
Rakastetun itänaapurimme nimen korjaaminen oli meitä taviksia suunnattomasti sivistävä teko, kiitos siitä.
"Neuvosto-Venäjä eli bolshevikkien hallitsema osa Venäjästä tunnusti Suomen. "
Venäjän valtio tunnusti 4.1.1918 virallisesti Suomen. Ja heti tämän jälkeen muut maat.
sisällisotaa käyvän Venäjän virallinen hallitus tunnusti Suomen, mutta mitenkähän olisi käynyt ,jos mensevikit olisivat voittaneet?
...........
esim. Koltshak, Judenits ja Wrangel eivät olleet mensevikkejä.......
olemme olleet siinä uskossa, että sisällissota Venäjällä käytiin bolshevikkien ja valkoisten välillä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvosto-Venäjä
Mitä tulee venäläisjoukkojen komentosuhteisiin, voin lyhyesti kertoa seuraavaa.
Suomessa olevien venäläisjoukkojen radikalisoituminen oli alkanut jo paljon ennen Suomen sisällissotaa. Vallankumousta vastustaneet upseerit oli potkittu pois viroistaan tai tapettu joukkojen toimesta käytännöllisesti katsoen viimeiseen mieheen viimeistään lokakuun vallankumouksen aikoihin.
Käytännössä siis kaikki venäläisjoukot olivat bolshevikkien alaisuudessa, hallinnassa ne eivät ehkä aina olleet.
pyrki heti itsenäisyytemme alussa murskaamaan työväenliikkeen voiman siinä kuitenkaan onnistumatta. 20- ja 30 luvuilla fascistiset ainekset yrittivät tehdä maastamme jyrkästi oikeistolaisen yhteiskunnan. Onneksemme sos.dem. puolue ja maltillinen oikeisto estivät laittomuuden tielle päätymisen. IKL:n voima ja vetovoima vähenivät eikä Mäntsälän kapina onnistunut. Kansa oli taistellut itselleen poliittisesti demokraattisen valtion ja yhtenäisyyden talvisodan koettelemusten kohdatessa. Armeijan rungon muodostivat silloin talonpojat, maatyöläiset ja tehdastyöväestö. Upseereiksi ja aliupseereiksi koulutetuilta edellytettiin yleensä oikeistolaista taustaa.
"Venäjän valtio tunnusti 4.1.1918 virallisesti Suomen. Ja heti tämän jälkeen muut maat. "
Ei. Vaan Neuvosto-Venäjä eli bolshevikkien hallitsema osa Venäjästä tunnusti Suomen, ihan niin kuin sulle juuri edellisessä kerrotiin. Venäjällä oli menossa sisällissota, Venäjiä oli käytännössä kaksi.
Yliopistolla käytetään nykyään nimitystä sisällissota, se on terminä neutraalein tai sitten vain sanotaan vuoden 1918 sodaksi. Myös kansalaissotaa jotkut yhä käyttävät. Muut katsotaan "puolueellisiksi"; valkoiset sotivat vapaussotaa tai kukistivat kapinaa, punaisille se oli luokkasota tai veljessota.
Ainakaan yliopistoteksteissä mokaisi jos puhuisi vapaussodasta.
"Ainakaan yliopistoteksteissä mokaisi jos puhuisi vapaussodasta."
Jess, syyllistäisihän se koko joukon suomalaisia valtiopetokseen ryhtymisestä!
Rosvoja ja pettureita kun olivat ne punaiset!
nykyäänkin!
Mitä yliopistossa puhutaan, voidaan jättää omaan arvoonsa, joka ei ole kovinkaan korkealla.
Sosiaalidemokraattinen puolue käynnisti yhdessä maassa olevien bolshevikkien kanssa kapinan laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Maahan haluttiin samanlainen auvola kuin rajan taakse oli juuri perustettu Leninin ja Trotskin toimesta. Useita vuosia aikaisemmin Saksaan lähteneiden nuorten miesten ansiosta vapaus ja oikeus voitti. Punaiset johtohenkilöt saivat aivan oikeutetusti maistaa lyijyä kenttäoikeuden päätöksen perusteella.
Aivan sama SDP-niminen puolue on tälläkin hetkellä maamme hallituksessa ja taitaa kannatuksen perusteella olla maan suurin puolue. Puolueen johtohenkilöitä: Lipponen, Heinäluoma, Tuomioja, Halonen, Kalliomäki... Aivan kuin jokin olisi muuttunut vajaan 90 vuoden aikana...
Yliopistossa tehdään tiedettä - voitko sinä sanoa samaa omista tiedoistasi? Sinä vaan jauhat aikansa eläneitä uskomuksia, jotka tutkimus on jo ajat sitten kumonnut. Suomalaiset sosialistit eivät ikinä tavoitelleet vallakumousta - väkivaltaista yhteiskuntajärjestyksen muuttamista täysin - vaan ainoastaan demokratian ja saamiensa etujen(kahdeksan tunnin työpäivä) säilyttämistä ja Suomen irroittamista Venäjästä(valtalaki, jota porvarit eivät suostuneet toteuttamaan).
Ensinnäkin SDP ei 1918 19.1 omien paperiensa mukaan halunnut, toivonut tai odottanut kapinaa. Johdin oli mentävä mukana syksystä alkaen kun työläiset järjestäytyivät kaarteiksi, että säilyttäisi jonkinlaisne kontrollin. Suojeluskunnat olivat työväen järjestys(ei puna-)kaarteja salaisempia järjestöjä. Pääasiassa järjestyksen ylläpitämmiseksi ja eduskunnassa jo saatujen etujen puolustamiseksi punaisia järjestyskaarteja perustettiin pitkin kesää ja syksyä 1917. Sotilaallisiksi punakaarteiksi niitä alaettiin muutamaan, kun suojeluskuntien aiheuttama pelko kasvoi.
SDP:n ja työväen alkuperäinen tarkoitus oli säilyttää järjestys, että venäläiset saataisiin maasta. "isänmaalliset" kokoomuslaiset olivat sodan jälkeen valmiit myymään Suomen Saksan keisarikunnan orjavaltioksi(salainen kauppasopimus 1918 oli todella edullinen Skasalle ja surkea Suomelle, lisäksi oltaisiin saatu ummikko-saksalainen kuningas ja saksalaiset upseerit "sotilasneuvonantajiksi"!)
Kummathan ne olivat kansallisen Suomen puolella loppupeleissä?
Punaistne johtajien mapumien oli yhtä oikeutettua kuin valkoisten johtajien teloittaminen päinvastaisessa tilanteessa. Molemmila puolilla oli roistoja ja kunnioituksen ansainneita sotilaita.
Yliopisto on aikansa elänyt instanssi, jossa paremman puutteessa tehdään tikusta asiaa. Alamäki alkoi sen jälkeen, kun yliopistoissa otettiin käyttöön tutkintomäärävaatimukset. On tietenkin selvää, että kun opiskelija-aineksen taso laskee, on myös tentti- ym. vaatimuksia laskettava vastaavasti, jotta nämä onnettomat valmistuisivat edes joskus, ja sama pätee myös jatkotutkintoihin. Suomella onkin sitten epämääräinen kunnia olla maailman johtavia maita yliopistollisen tutkinnon suorittaneiden määrässä. Määrä ei vain korreloi laadun kanssa vaan päin vastoin...
Historia on subjektiivinen käsite, ja jokainen historioitsija esittääkin oman tulkintansa tapahtuneista asioista. Jonkin suojatyötä tekevän yliopistotutkijan, joka vielä omaa vasemmalle vinoutuneen maailmankatsomuksen, on aivan turha yrittää muuttaa historiallisia tosiasioita.
Oheisen linkin
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv10.html
lopussa oleva Suomen Kansanvaltuuskunnan Julistus (28.1.1918) kertoo kaiken.
On ymmärrettävää, että nyky-SDP haluaa eroon historiastaan, mutta se ei katoa minnekään. Häpeän leima säilyy aina puolueessa. Puolueen pitäisikin kertoa vaalien alla, että se oli järjestämässä punakapinaa vuonna 1918.
Mitä tulee saksalaiseen kuningaskandidaattiin, on varsin luultavaa, että heppu olisi muutaman hallntovuoden jälkeen palannut takaisin Saksanmaalle.
Jos Saksa ei olisi järjestänyt suomalaisille ”partiokoulutusta” vuosina 1915-18, Suomi olisi tällä hetkellä vielä paljon viheliäisempi valtio kuin Baltian maat.
"Yliopisto on aikansa elänyt instanssi, jossa paremman puutteessa tehdään tikusta asiaa. "
Joo, elänyt aikansa eli muutama hassu sata vuotta ja tehnyt tikusta asiaa :)
Amispohjaltahan kehitys olisi ollut hurjasti nopeampaa. Mahtaisi joka jätkällä olla komeet karvanopat kuokanvarressa :)))
"Mitä tulee saksalaiseen kuningaskandidaattiin, on varsin luultavaa, että heppu olisi muutaman hallntovuoden jälkeen palannut takaisin Saksanmaalle. "
Mistä sinä sen tiedät? Perustele.
"Jos Saksa ei olisi järjestänyt suomalaisille ”partiokoulutusta” vuosina 1915-18, Suomi olisi tällä hetkellä vielä paljon viheliäisempi valtio kuin Baltian maat. "
Perustele?
Tällähän Incellä on tietenkin käytössään valtavasti vapaa-aikaa ja lisäksi koulutus historiantutkimusken metodeihin, pääsy kaikkiin arkistoihin jne...Pitää vaan odotella, että hän oikoo kaikki "yliopistokommareiden" virheelliset väitteet.
Tiede ei ole subjektiivista, koskaan. Tai siihen se pyrkii. Yliopistossa historiantutkimus on objektiivista, kaikenmaailman ince:t sun muut taas lausuvat ihan sujektiivisia, yksipuolisia mielipiteitä asioista, jotka on jo pistetty kirjoihin ja kansiin useammankin kerran.
Historiantutkimuksessa ei myöskään ole tapana tehdä "entä jos"-arvailuja, kuten me tyhmät yliopisto-opiskelijat tiedämme.
Pysyköön suutari lestissään. Historiantukimus on ammatti, jonka harjoittajia ei kannata tulla metodeista täysin tietämättömien neuvomaan.
Tampereen Yliopistossa historiantutkimus on ollut sodanjäkeen vahvasti suomettunutta. Sinne ei päässyt tutkijaksi kuin tietynvärisellä jäsenkirjalla.
Tämä on hyvä esimerkki vähälahjaisesta mustavalkoisesta vastakkainasettelusta: ammattikoulu – yliopisto. Aivan niin kuin mitään muuta ei olisikaan. Tämä kuvastaa hyvin yliopistoissa vallitsevaa sisäsiittoista henkeä: on vain yliopisto, mitään muuta ei voi olla.
Kuningas ei olisi voinut muokata vajaata 90 vuotta sitten vallinnutta suomalaista kulttuuri-ilmapiiriä haluamakseen, vaan olisi itse joutunut sen muokkaamaksi, joten sen välttääkseen heppu olisi palannut takaisin isiensä maahan.
Tämän ovat jopa yliopiston historioitsijat myöntäneet, että ilman Saksan jääkärien osuutta punakapinalliset olisivat onnistuneet vallankumouksessaan ja saaneet aikaan sosialistisen Suomen, jonka ihanuuden merkit olisivat varmasti vieläkin havaittavissa. Tuskinpa puna-Suomi olisi vuonna 2005 ihan samanlainen kuin nykyinen Suomi, vaan vertailukohta pitäisi hakea rajantakaisesta Karjalasta.
oli huomattavin valkoisten propagandisti, käytti nimitystä kansalaissota. Lainaus huhtikuussa julkaistusta hänen tekstistään: "Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa ovat punakaartilaiset petoja, monet heidän naisistaan susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä."
En tiedä, milloin Vapaussota-termiä on ruvettu käyttämään.
Rauha tehtiin vasta 1920. Sodankäynti keskittyi vuoteen 1918, ja silloin sodittiin suomalaiset vastaan suomalaiset. Sitten oli muutamia Vieman ja Aunuksen retkiä, jotka oli ehdottomasti suunnattu Neuvosto-Venäjää vastaan, mutta niistä Suomen valtio sanoutui irti - ainakin yritti.
1918 sota ei ole missään tapauksessa vapaussota. Myös punaisilla oli mielessä itsenäinen, Venäjästä vapaa Suomi.
Anakronistisesti kirjoitit. Neuvostoliitto-nimistä valtiota ei ollut olemassa vielä edes 1920. Emmekä virallisesti tiettävästi edes olleet sodassa Venäjää vastaan 1918-20!
Suomen kansalaissota liittyi osaltaan I maailmansodan tapahtumiin. Saksalaiset tulivat Etelä-Suomessa maihin v. 1918 aivan kuten venäläiset olivat osanneet pelätä. (Englannin tiedustelupalvelun raportti Pietarista syksyllä 1917). Vaikka taistelut olivat tauonneet, sotatila jatkui yhä ja saksalaiset miehittivät Venäjän eteläosia aina Krimiä myöten. Mannerheim, joka aivan vastikään oli sotinut Saksaa vastaan, ei olisi halunnut saksalaisia Suomeen, mutta nämä mokomat halusivat tulla, koska se sopi heidän strategiaansa. Suomalaisten kahinat olivat heille tekosyy; heidän tuloaan osattiin Pietarissa uumoilla joka tapauksessa.
Maassa oli venäläistä sotaväkeä n. 70.000 miestä, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. Ne piti saada pois, eikä se välttämättä ollut vaikeaa. Venäjäntaitoinen sukulaismies riisui erään joukko-osaston aseista pelkillä puheillaan, ja lupauksella järjestää heille turvallinen paluumatka Venäjälle (mikä myös onnistui). Venäläisiä ei arvatenkin lainkaan kiinnostanut suomalaisten keskinäiset rähinät.
Meillehän ei vielä ole sallittu kaiken kattavaa kuvaa vuoden 1918 tapahtumista, vaan ihmiset kuvittelevat, että Väinö Linnan romaanit ovat se ainoa totuus. Pohjanmaalla ja Helsingissä vallitsi sen lisäksi kaksi aivan muuta todellisuutta, nekin toisistaan eriäviä. Lisäksi on tämä koukkaus I maailmansotaan. On myös muistettava, että Venäjällä oli sisällissota käynnissä ja Mannerheimilla oli yhteyksiä sikäläisiin valkoisiin. Onneksi nämä olivat Suomen itsenäisyyttä vastaan, ja yhteistoiminta jäi sikseen.
Kunpa joskus tunnehyrskyt laantuisivat ja meille jotka olemme kuullet näitä propagandistisia näkemyksiä kyllästymiseen asti, edes yritettäisiin antaa viileää historiallista kokonaiskuvaa.
mitä hyvänsä nimeä voi käyttää, jos tietää, mihin niillä viiitataan. Kaikilla nimillä on oma paikkansa historiassa, oma merkityksensä ja aatesisältönsäkin.
Vapaussota oli kyseessä, koska Suomesta tuli itsenäinen ja taisteltiin -tosin pieneltä osin- entisen imperiumin voimaa vastaan. Virossa vapaussota on oikeutetumpi nimi, koska siellä sotaa käytiin venäläisen puna-armeijan(joka oli täysin nimellisen "Viron bolsevikkihallituksen" asialla) ja virolaisten välillä. Suomessa taas taisteltiin veli veljeä vastaan ja punaisten hallinto oli tosiasiallinen, ei venäläisten nukkekabinetti.
Punakapina- punaiset kapinoivat, tosin laillista valtaa ei ollut kenelläkään koko maassa. Eduskuntavaalit syksyllä nostivat porvarit valtaan, mutta niitä ei punaisten taholta ole tunnustettu laillisiksi. Syntyi kahden kilapilevan valtakeksuksen ongelma - senaatilal oli vanhaa auktoriteettia, punaisilla kansan enemmistö. Laillista tilaa saati järjestysvoimaa ei ollut ja punaisten syrjäyttäminen hallinnosta johti kahteen erilliseen voimakeskukseen ja sisällissotaan, jota kukaan ei halunnut.
Vallankumnous - jyrkkien puna-ainesten käsitys, jonka mukaan yhteiskuntajärjestys kaadettaisiin. Tällä oli vähän kannattajia. Punaiset ryhtyivätkin käyttämään sodasta muita nimiä.
Sisällissota on kaikkein neutraalein nimitys ja totta. Jos sodassa kuolee suomalaisia keskinäisissä taisteluissaaa prosentuaalisesti yhtä paljon kuin Epsanjan sisällisosdassa(kaksi kaikkien aikojen tuhoisinta Eurooopan sisällissotaa), niin msitä muusta voi olla kyse kuin sisällissodasta?
Vallankumous, punakapina ja vapaussota ovat kaikista ideologisimmin latautuneita nimityksiä - niitä ei siis kannata käyttää yleisesti kuvaamaan vuoden 1918 selkkausta. Korkeintaan niiden käyttö jaa sen kuvaamiseen, miten eri ryhmät sodan subjektiivisesti näkivät.
Suomalaiset sosialistit eivät ikinä tavoitelleet vallankumousta - väkivaltaista yhteiskuntajärjestyksen muuttamista täysin - vaan ainoastaan demokratian ja saamiensa etujen(kahdeksan tunnin työpäivä) säilyttämistä ja Suomen irroittamista Venäjästä(valtalaki, jota porvarit eivät suostuneet toteuttamaan).
Ensinnäkin SDP ei 1918 19.1 omien paperiensa mukaan halunnut, toivonut tai odottanut kapinaa. Johdin oli mentävä mukana syksystä alkaen kun työläiset järjestäytyivät kaarteiksi, että säilyttäisi jonkinlaisen kontrollin. Suojeluskunnat olivat työväen järjestys(ei puna-)kaarteja salaisempia järjestöjä. Pääasiassa järjestyksen ylläpitämiseksi ja eduskunnassa jo saatujen etujen puolustamiseksi punaisia järjestyskaarteja perustettiin pitkin kesää ja syksyä 1917. Sotilaallisiksi punakaarteiksi niitä alettiin muutamaan, kun suojeluskuntien aiheuttama pelko kasvoi.
SDP:n ja työväen alkuperäinen tarkoitus oli säilyttää järjestys, että venäläiset saataisiin maasta. "isänmaalliset" kokoomuslaiset olivat sodan jälkeen valmiit myymään Suomen Saksan keisarikunnan orjavaltioksi(salainen kauppasopimus 1918 oli todella edullinen Skasalle ja surkea Suomelle, lisäksi oltaisiin saatu ummikko-saksalainen kuningas ja saksalaiset upseerit "sotilasneuvonantajiksi"!)
Kummathan ne olivat kansallisen Suomen puolella loppupeleissä?
punaisten menestys selvästi osoittaa, he eivät olleet valmistautuneet vallankumoukseen;)
Ei ollut heillä aseita, eikä kymmeniätuhansia miehiä;)
Punaisen lyhdyn sytyttyä Hakaniemessä ei kukaan ollut halukas kapinaan;) Valkoiset provosoivat punaisia vetäytymällä Tampereen taakse!
Muista ottaa myös ne siniset tabut illalla, niin harhat häipyvät edes hetkeksi!
Lue sitten tämä;
http://www.uta.fi/suomi80/tieto34.htm
Historian vääristelysi on kuvottavaa...!