Löysin erittäin mielenkiintoisen kirjoituksen, joka ei ole kuin 52 vuotta vanha. Luulin aikaisemmin, että tuollaista sontaa kirjoitettiin vain ennen 1800-lukua.
Eelis Gulin toimi mm.Tampereen hiippakunnan piispana vuosina 1945-66. Teksti on poimittu hänen kirjostaan avioliitto, joka on vuodelta 1950.
Ei ollut helppoa olla nainen 1950.luvulla;-)
2. TOISIANSA TÄYDENTÄVÄT OMINAISUUDET Sivut 10-12
Mies ja nainen edustavat kumpikin korvaamattomia ominaisuuksia, joita toiselta puuttuu ja jotka vasta yhdessä tekevät elämän täydelliseksi. Mies on toimeliaampi, aktiivisempi, nainen taas passiivinen, vastaanottava, alistuva.
Miehen ja naisen perusteellinen erilaisuus on niin syvällinen, että se ulottuu sekä ruumiillisesti että sielullisesti pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Jokainen on havainnut, miten naisen1käsivarsi, hänen kätensä, kyntensä, vieläpä hänen ihonsa näyttää toisenlaiselta kuin miehen. Hänen äänensä eroaa miehen äänestä, hänen käyntinsä miehen käynnistä. Mutta samoin hän eroaa miehestä myöskin henkisiltä ominaisuuksiltaan: hän tuntee toisin kuin mies, hän huomioi ulkomaailmaa toisin kuin mies. Tietenkin »tyypit» esiintyvät moninaisin vaihteluin.
Kun nainen yhdeksän kuukauden aikana joutuu kantamaan lasta uumenissaan ja kun hän sen jälkeen oli vuosikausia läheisesti sidottu kohtunsa hedelmään, hän paljon suuremmassa määrin kuin mies tajuaa kaikkea sellaista, mikä elää ja mikä on henkilökohtaista. Mies sitä vastoin joutuu luonnon järjestyksen mukaisesti huolehtimaan perheensä suojelemisesta ja elättämisestä. Luonto itse on jo alusta alkaen sitonut hänet enemmän asioihin kuin henkilöihin: hänen on rakennettava asumus ja pystytettävä liesi, hänen on keksittävä työkalut ja valmistettava ne.
Tämän vuoksi naisen ja miehen ajatustapakin on erilainen. Nainen yleensä tajuaa asiat välittömästi ymmärtäen, vaistomaisesti, oivaltaen niiden kasvunomaisen, luonnollisen yhteen kuuluvaisuuden, kun taas mies harkitsee ja päättelee johdonmukaisesti asiasta toiseen näitä järjellään eritellen. Tämä kaikki kuuluu Jumalan luomaan elämänjärjestykseen ja olemassaolon rikkauteen. Naisen on hyvä tämä muistaa, kun mies ehkä viitaten hänen järkensä vähäisyyteen yrittää lisätä hänen alemmuudentunnettaan.
Tietenkin molemmilla sukupuolilla on myös omat rajoituksensa, jotka johtuvat niille uskotuista tehtävistä. Naisen tehtävä suvun jatkamisessa on tavattoman paljon tärkeämpi ja vaativampi kuin miehen osuus. Tämä naisen tehtävä rajoittaa tietenkin hänen mahdollisuuksiaan muilla elämänaloilla, samalla kun se taas niitä toisilla tuntuvasti lisää.
Epäilemättä nainen helpommin antautuu tunnelmiin kuin mies. Hänen tunnetilansa vaihtelevat usein. Tämä nähtävästi johtuu kaikesta siitä, mikä erityisesti sitoo hänet suvun jatkamiseen. Hänhän kokee joka kuukausi ruumiissaan tämän kutsumuksensa fyysilliset vaihdokset, ja tämä tietenkin aiheuttaa myös hänen sielunliikkeittensä alalla suuria vaihteluja.
Kun nainen tällä tavoin on paljon voimakkaammin sidottu tunne-elämäänsä ja sen vaihteluihin, tästä johtuu ikäänkuin itsestänsä, että hän tavallisesti on sidottu kulloinkin käsillä ;olevaan, siihen, mikä on tässä ja nyt. Tästä johtunee myöskin se omituisuus, että nainen ei yleensä niin helposti kuin mies suunnittele asioita pitkällä tähtäimellä eikä myöskään pidä kiinni periaatteista ja toiminnan kaukana olevista tavoitteista. Mies sitä vastoin aina rakastaa suunnittelemista. Hän järjestää asioita, jotka tähtäävät kauas. Nainen taas työskentelee sen äärellä, mikä jo on valmista, hoivaten ja vaalien sitä. Hänen taipumuksensa vetävät häntä siihen, mikä on kouraantuntuvaa ja läsnäolevaa. - poikkeuksia on tietenkin runsaasti.
Eelis Gulin toimi mm.Tampereen hiippakunnan piispana vuosina 1945-66. Teksti on poimittu hänen kirjostaan avioliitto, joka on vuodelta 1950.
Ei ollut helppoa olla nainen 1950.luvulla;-)
2. TOISIANSA TÄYDENTÄVÄT OMINAISUUDET Sivut 10-12
Mies ja nainen edustavat kumpikin korvaamattomia ominaisuuksia, joita toiselta puuttuu ja jotka vasta yhdessä tekevät elämän täydelliseksi. Mies on toimeliaampi, aktiivisempi, nainen taas passiivinen, vastaanottava, alistuva.
Miehen ja naisen perusteellinen erilaisuus on niin syvällinen, että se ulottuu sekä ruumiillisesti että sielullisesti pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Jokainen on havainnut, miten naisen1käsivarsi, hänen kätensä, kyntensä, vieläpä hänen ihonsa näyttää toisenlaiselta kuin miehen. Hänen äänensä eroaa miehen äänestä, hänen käyntinsä miehen käynnistä. Mutta samoin hän eroaa miehestä myöskin henkisiltä ominaisuuksiltaan: hän tuntee toisin kuin mies, hän huomioi ulkomaailmaa toisin kuin mies. Tietenkin »tyypit» esiintyvät moninaisin vaihteluin.
Kun nainen yhdeksän kuukauden aikana joutuu kantamaan lasta uumenissaan ja kun hän sen jälkeen oli vuosikausia läheisesti sidottu kohtunsa hedelmään, hän paljon suuremmassa määrin kuin mies tajuaa kaikkea sellaista, mikä elää ja mikä on henkilökohtaista. Mies sitä vastoin joutuu luonnon järjestyksen mukaisesti huolehtimaan perheensä suojelemisesta ja elättämisestä. Luonto itse on jo alusta alkaen sitonut hänet enemmän asioihin kuin henkilöihin: hänen on rakennettava asumus ja pystytettävä liesi, hänen on keksittävä työkalut ja valmistettava ne.
Tämän vuoksi naisen ja miehen ajatustapakin on erilainen. Nainen yleensä tajuaa asiat välittömästi ymmärtäen, vaistomaisesti, oivaltaen niiden kasvunomaisen, luonnollisen yhteen kuuluvaisuuden, kun taas mies harkitsee ja päättelee johdonmukaisesti asiasta toiseen näitä järjellään eritellen. Tämä kaikki kuuluu Jumalan luomaan elämänjärjestykseen ja olemassaolon rikkauteen. Naisen on hyvä tämä muistaa, kun mies ehkä viitaten hänen järkensä vähäisyyteen yrittää lisätä hänen alemmuudentunnettaan.
Tietenkin molemmilla sukupuolilla on myös omat rajoituksensa, jotka johtuvat niille uskotuista tehtävistä. Naisen tehtävä suvun jatkamisessa on tavattoman paljon tärkeämpi ja vaativampi kuin miehen osuus. Tämä naisen tehtävä rajoittaa tietenkin hänen mahdollisuuksiaan muilla elämänaloilla, samalla kun se taas niitä toisilla tuntuvasti lisää.
Epäilemättä nainen helpommin antautuu tunnelmiin kuin mies. Hänen tunnetilansa vaihtelevat usein. Tämä nähtävästi johtuu kaikesta siitä, mikä erityisesti sitoo hänet suvun jatkamiseen. Hänhän kokee joka kuukausi ruumiissaan tämän kutsumuksensa fyysilliset vaihdokset, ja tämä tietenkin aiheuttaa myös hänen sielunliikkeittensä alalla suuria vaihteluja.
Kun nainen tällä tavoin on paljon voimakkaammin sidottu tunne-elämäänsä ja sen vaihteluihin, tästä johtuu ikäänkuin itsestänsä, että hän tavallisesti on sidottu kulloinkin käsillä ;olevaan, siihen, mikä on tässä ja nyt. Tästä johtunee myöskin se omituisuus, että nainen ei yleensä niin helposti kuin mies suunnittele asioita pitkällä tähtäimellä eikä myöskään pidä kiinni periaatteista ja toiminnan kaukana olevista tavoitteista. Mies sitä vastoin aina rakastaa suunnittelemista. Hän järjestää asioita, jotka tähtäävät kauas. Nainen taas työskentelee sen äärellä, mikä jo on valmista, hoivaten ja vaalien sitä. Hänen taipumuksensa vetävät häntä siihen, mikä on kouraantuntuvaa ja läsnäolevaa. - poikkeuksia on tietenkin runsaasti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
että joku jaksaa lukea sinun hölmöjä juttuja?
En minä ainakaan.
...asenteellinen joidenkin nimimerkkien suhteen ?!?
Mitäköhän se kertonee persoonastasi...hmmm... ?!?
Älä ota kaikkea täällä lukemaasi,niin vakavasti...osin se lienee vain harmitonta patoutumien purkua tms. ?!?
Aurinkoista kesää vaan kaikille !?!
Olen.
Mikä tässä on sitä sontaa? Itse en ainakaan ensi lukemalla löytänyt mitään, mikä ei pitäisi paikkaansa: miehet ja naiset ovat erilaisia.
Sitten on ihan eri asia, mitä johtopäätöksiä näistä asioista vetää ja minkälainen on variaatio mies- ja naissukukunnan sisällä näissä ominaisuuksissa.
Mutta siitähän ei piispa puhunutkaan mitään, ainakaan tässä sinun lainauksessasi.
On sinulla erittäin nurja kuva naisista. Taidat elää varsin kummallisten naisten kanssa, kun voit väittää, että naiset ovat alistuvaisempia kuin miehet!! Luonteen piirteet eivät ole kiinni sukupuolesta!!!!
Melkein kaikki naiset, jotka tunnen, ovat suhteellisen alistuvaisia. Heistä moni saa huonompaa palkkaa kuin kumppaninsa vaikka olisivat korkeammin koulutettuja, älykkäämpiä ja ahkerampia, he tekevät kahta työvuoroa pienten lastensa kanssa ja vapauttavat sitten herransa ja hidalgonsa tekemään uraa vähemmillä resursseilla ja sen lisäksi tarjoavat täyden huoltopalvelun tälle samaiselle olennolle, jota harvoin näkyy kotona. Töissään he tekevät usein korkeammin palkatun miespuolisen kollegansa työt, koska tämä ei niihin pysty eikä niitä osaa.
Näistä havainnoista johtuen olen tullut siihen johtopäätökseen, että E. Gulin on tässä asiassa täysin oikeassa.
Tunnen myös muutamia naisia, jotka eivät ole tämmöiseen maailmanjärjestykseen alistuneet. Heitä miehet kutsuvat sen vuoksi telaketjufeministeiksi tai femakoiksi.
Ystävällisin terveisin
oplev, telaketjufeministi
nainen?
Oplev ansaitsisi hyvinkin "Miehen arvonimen" miesten maailmassa, mutta pitäisi sitä itselleen liian alentavana. Kysymyksessähän on tämän maailman "Hallitsijarodun" ja "näennäishallitsijoiden" keskinäinen todellisuusmerkitsevyys vallankäytössä, mikä todellisuus pidetään visusti salassa siltä toiselta osapuolelta ja annetaan (siis se toinen osapuoli antaa) sen vain kuvitella kaikenlaista.
minäkö tyhmä?
Viestisi ovat kieltämättä joskus hiven kryptisiä, mutta tämä ylitti nyt minun älykkyysosamääräni kepeästi.
Voisitko täsmentää? Mitä tarkoittaa 'todellisuusmerkitsevyys vallankäytössä'? Kuka pitää salassa ja mitä?
Ja se että minua luullaan useimmin kuin kerran mieheksi kirjoitusteni perusteella, on minusta ainoastaan ja vain erittäin hämmentävää. Hyvä jätkä en missään tapauksessa tunne olevani (no, en tosin haluakaan, siinä olet oikeassa).