Tulevan kuntauudistuksen muodoksi on tulossa se kaikkein huonoin vaihtoehto, jossa muodostettaisiin noin 20-30 000 asukkaan suurkuntia nykyisten seutukuntien pohjalle.
Tämä malli ei alkuunkaan poista sitä yhtä ja ainoaa ongelmaa, joka on jo ajanut kunnat talouskriisiin. Tarkoitan tietenkin terveydenhuoltomenojen räjähdysmäistä kasvua. Jos muutama terveydenhuoltomenojen alla kipuileva kunta liitetään yhteen, niin sillä ei ratkaista yhtään mitään. Ainoa toimiva malli on sellainen, jossa terveydenhuoltomenot siirretään valtion vastuulle. Säästöä syntyisi melkoisesti, kun päällekkäiset tutkimukset ja päällekkäiset hallintokulut poistuisivat. Myös valtion kiinnostus kansalaisten elintapoja kohtaan saattaisi saada aivan uutta tuulta purjeisiinsa, kun se olisi suoraan maksumiehen paikalla.
Demareitahan ei kiinnosta mikään muu kuin kuntien määrän vähentäminen, kun he tällä tavoin kuvittelevat saavansa "keskustan ylivallan" kunnissa murrettua. Jos kuntien kaavamainen yhdistely tuottaisi säästöjä, niin eikö läänienkin yhdistelyn olisi luullut tuottavan säästöjä julkisiin menoihin. Ja puhun nyt nimen omaan nettosäästöistä, koska muunlaisilla säästöillä ei minun ymmärtääkseni ole merkitystä.
Tämä malli ei alkuunkaan poista sitä yhtä ja ainoaa ongelmaa, joka on jo ajanut kunnat talouskriisiin. Tarkoitan tietenkin terveydenhuoltomenojen räjähdysmäistä kasvua. Jos muutama terveydenhuoltomenojen alla kipuileva kunta liitetään yhteen, niin sillä ei ratkaista yhtään mitään. Ainoa toimiva malli on sellainen, jossa terveydenhuoltomenot siirretään valtion vastuulle. Säästöä syntyisi melkoisesti, kun päällekkäiset tutkimukset ja päällekkäiset hallintokulut poistuisivat. Myös valtion kiinnostus kansalaisten elintapoja kohtaan saattaisi saada aivan uutta tuulta purjeisiinsa, kun se olisi suoraan maksumiehen paikalla.
Demareitahan ei kiinnosta mikään muu kuin kuntien määrän vähentäminen, kun he tällä tavoin kuvittelevat saavansa "keskustan ylivallan" kunnissa murrettua. Jos kuntien kaavamainen yhdistely tuottaisi säästöjä, niin eikö läänienkin yhdistelyn olisi luullut tuottavan säästöjä julkisiin menoihin. Ja puhun nyt nimen omaan nettosäästöistä, koska muunlaisilla säästöillä ei minun ymmärtääkseni ole merkitystä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
...
...koska se ei ratkaise terveydenhoitosektorin rahoitusongelmaa.
...
Jos omasta mielestäsi nykymalli on huonoin, eikä 20.000 - 30.000 asukkaan suurkunta tuo siihen parannusta, eikö tuo suurkuntamalli ole edelleen huonoin.
Esimerkki: Perusterveydenhuoltomme perustuu kuntainliittoihin eli tavallisesti useamman kunnan yhteiseen terveyskeskukseen. Jos kunnallishallinto keskitetään tuolle terveyskeskuspohjalle, perusongelma eli terveydenhoidon kalleus säilyy entisellään.
Samoin säilyvät ne suomalaisen terveydenhuollon kalleuden olennaiset perussyyt, jotka eivät korjaannu lainkaan minkäänlaisilla liitoksilla, kuten erikoissairaanhoidon kalleus, pakolliset lääkärinmääräykset sairaslomaa varten sekä potilaan juoksutus pisteestä toiseen, joissa jokaisessa potilas tutkitaan aina uudelleen.
Vaikka yhdistämisiä tapahtuisikin, sairaan- ja vanhustenhoidossa tarvitaan edelleen tietty määrä henkilökuntaa potilasta kohden eli henkilökuntasäästöjä ei ole saavutettavissa. Sama pätee koulutuksessa ja päivähoidossa: tietty määrä henkilökuntaa tarvitaan tiettyä lapsimäärää kohden.
Varsinaiset hallintokustannukset eivät ole kunnissa taloudellinen ongelma. Pienissä kunnissa ne ovat usein jopa suurempia kuntia alhaisemmat. Sitä paitsi virkojen yhdistämisiin ei tarvita kuntaliitoksia, vaan yhteiset virat riittäisivät. Yhdistäminen on jo aloitettu.
Nykymallin paremmuus tulee ainakin läheisyydestä ja hyvästä paikallistuntemuksesta = nopeampi ja tehokkaampi päätöksentekojärjestelmä.
siellä kunnassa asu yhtään koklipiä?
*31.5.-97 Iltasanomat: Lipponen oli saanut kirjeitä kansalaisilta, jotka olivat joutuneet syrjityiksi kepulaiskunnissa. Esimerkkejä:
"Täytyy olla kepulainen.. Kunnan työpaikat täytetään siten, että niihin valitaan ‘sopivat’ henkilöt.”
“Pyydän, että ryhtyisitte toimenpiteisiin toimenpiteisiin keskustalaisen, Suomen valtiosäännön vastaisen poliittisiin perusteisiin nojautuvan syrjinnän lopettamiseksi.”
“Kunnan tilaisuudet rauhanyhdistyksellä
- - -rauhanyhdistyksen talolla pidettävät kunnan eri hallintokuntien järjestämät tilaisuudet, joihin on kutsuttu kuntalaisia tai sitten pelkästään luottamushenkilöt. - - - näin sulkee pois koko joukon kuntalaisia ja luottamushenkilöitä ao. tapahtumasta.”
“Näin, mitä on keskustan valta
- - -Kokemuksesta sanon, että - - - keskustan ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus täällä Kainuussa yltää.”
Lipponen: “Tässä on mahdollisuus harrastaa loukkaantumisteatteria, mutta se ei poista sitä, että ongelmat ovat todellisia.” “Monet ovat kiitollisia, kun ovat terveinä selvinneet.”
*Soundi-lehti 6/97:
“Kuusrockia 70- ja 80-luvuilla järjestettäessä törmäsi poliittiseen vastustukseen. Markku Hänninen: ‘Ongelmana oli kepulainen nurkkakuntaisuus, eikä asiaa auttanut lainkaan se, että järjestäjänä oli demareitten työväenyhdistys.’ “
...
...että ei sinua kiinnosta säästöt tai kulungit p...n vertaa. Sinua v...aa kun kohta ei ole enää itsenäistä (maanpäällistä taivasta) Ylihärmää vaan sinustakin tulee aito kaupunkilainen, seinäjokelainen.
Miksi muuten nuo pienet ongelmakunnat ovat laidastaan kepun (tai kepun ja vasureiden) hallinnassa? En ole kuullut esim. kokoomusvetoisesta kaupungista/kunnasta joka olisi lähes konkurssin partaalla.
... usein seuduilla , joista koklipiläinen keskittämispolitiikka on imenyt veronmaksukykyisen väen lähinnä ruuhkauttamaan Helsingin seutua. Keskustaa jäljelle jääneet asukkaat pitävät viimeisenä toivonaan. Tuo liian nopea muuttoliike on myös rapauttanut Helsingin seudun kuntien taloutta.
Kun kokoomus on hyvätuloisten puolue, on luonnollista, että kokoomusvetoisissa kunnissa ei ole taloudellisia vaikeukssia.
...
Minua nimen omaan kiinnostaa säästöt. Sen takia minä haluankin, että se ainoa sektori, josta olisi saatavissa todellisia säästöjä, pantaisiin perusteelliseen remonttiin.
Minusta olisikin hienoa, jos minusta tulisi seinäjokinen. Sellaista minusta ei kuitenkaan tulisi, jos tämä demareitten hellimä kuntamalli toteutuu.
Miksi meidän muuten pitäisi uskoa, että kuntien yhdistäminen toisi säästöä, kun ei läänienkään yhdistäminen tuonut?
väen siellä Merijärvellä, Taivalkoskella tai Savukoskella. Esimerkiksi palvelualan kannattavimmat ja työllistävimmät yritykset muodostuvat siellä missä on tarpeeksi laaja väestöpohja ja ostovoimaa. Vientiyritykset taas tarvitsevat koulutettua työvoimaa. Harva nuori palaa koulutuksen saatuaan noihin syrjäseudun pitäjiin. Joissa ei ole enempää palveluita kuin työpaikkojakaan. Tai olisihan siellä "pajupuskien harvennusta" eli risusavottoja jos valtio maksaisi isäntien puolesta palkat. Elikkä ainoaksi keinoksi pitää väki syrjäseudulla, taitaa jäädä jonkinlaisen pakkotoimilain säätäminen.
Mitä tulee muuttoliikkeen liialliseen nopeuteen.
Kepu yritti aikansa padota väkeä (lue kannattajia)maaseudulle mitä ihmeellisemmillä keinoilla. Lopulta patovärkit loppuivat, ja muuttoliikkeestä tuli turhan raju.
Sehän tuon demarien ja kokoomuksen tavoitteenaan pitämän kuntamallin omituisuus juuri onkin, että siinä tyydytään liittämään pienet maalaiskunnat vain toisiinsa, jolloin asukasluvun kasvusta huolimatta elinkeino- ja väestörakenne pysyy entisellään. Tuollaiset kunnat tarvitsisivat alhaisen verokertymän vuoksi jatkossakin valtionapua.
Sairaanhoitopiireihin perustuva Peltomäen-Mannisen aluekuntamalli sen sijaan takaisi, että jokaisella aluekunnalla olisi talousveturi tai useampia, joiden ansiosta aluekunnalla olisi monipuolinen elinkeino- ja väestörakenne. Voitaisiin jopa harkita hyvin laajaa itsenäistä verotusoikeutta ja -vastuuta.
Sairaanhoitopiireihin perustuva aluekuntamalli vähentäisi myös byrokratiaa, koska se perustuisi jo olemassa oleviin maakunnallisiin yhteistyökuvioihin. Sinipunamallissa maakunnallisia hallintoelimiä jouduttaisiin pitämään edelleen rinnalla sellaisia asioita varten, jotka tarvitsevat vähintään sadan tuhannen asukkaan pohjan.
Säästöjä nykysysteemiin verrattuna en uskalla aluekuntamalliltakaan, mutta noista kahdesta se on ehdottomasti parempi.
Nyt käynnistynyt laaja maakuntakierros tulee keräämään kaikki mahdolliset näkemykset alueilta ja peruskunnista.
Kunnallinen itsehallinto, tuo demokratiamme perustus nousee nyt rakentavalla tavalla esiin.
Jo nyt käydyssä keskustelussa on noussut esille, että esityksissä on ollut aivaan liian keskeisellä sijalla organisaatio kysymykset palvelujen sisällön ja hinnan kustannuksella.
Olen varma, että keskustelussa väännetään vielä rautalankamalli, jonka kunnanjohtaja Ahti Puumalainen (kok) nosti esiin Helsingin Sanomissa 31.8.2005 ; "Juuan mummon kotipalvelu tai peruskoululaisen opetus ei tule tippaakaan halvemmaksi, jos sen tekee uusi aluekunta"
Ja Puumalainen jatkoi; "Esitetyt näkemykset suurkunnan taloudellisesta vahvuudesta ovat pelkkä oletus, mitään faktaa näkemykselle ei ole.
Keskustelu jatkuu, ja muuttuu varmasti tähänastisesta yksioikoisuudesta monipuolisemmaksi ja rakentavammaksi.
Palvelurakennetta on kehitettävä tulevaisuushakuisemmaksi.
Siihen tarvitaan erilaisten kuntien todellisista tilanteista riippuen monia erilaisia keinoja.
Toivotaan todella, että tämä maakuntakierros saa aikaan älyllistä keskustelua, demareiden hellimän kuntien määrän ympärillä käytävän inttämisen sijaan.
Sanotaan asia niin kuin se on:
-Keskusta yrittää toteuttaa ikiaikaisen haaveensa itsenäisistä maakunnista. Jako perustuisi suurinpiirtein vanhoihin maakuntarajoihin - niin kuin ne olivat ennen kuin demarit ne sotkivat.
Pääosa kansalaisia koskevasta päätöksenteosta siirrettäisiin lähelle heitä itseään. Eli lappilaiset päättäisivät itse omista asioistaan eikä uusimaalaiset.
SDP ja hämmästyttävää kyllä myös Kokoomus tekevät parhaansa sotkeakseen Keskustan maakuntahankkeen. Heille keskusvallan riisuminen ei sovi.
SDP:lle se ei sovi sen vuoksi, että sosialismiin kuuluu vahva keskusvalta. Siksi se on vallassa ollessaan tehnyt kaikkensa hävittääkseen mahdollisuudet maakuntien omalta hallinnolta sotkemalla luonnollisesti syntyneitä alueiden rajoja.
Kokoomus pyrkii maakuntamallin torpedoimiseen suurteollisuuden ja pääomapiirien etujen turvaamiseksi. Niille on helpompi lahjoa 1 keskusvallan edustaja kuin lukuisa joukko maakuntien "satraappeja".
...