autoista

Ostimme aikoinaan ex-mieheni kanssa auton yhteisesti, siis molempien rahoilla. Mutta minä en saanut koskaan ajaa, en yhden yhtä kertaa. En edes koeajoa saanut ajaa, en saanut ajaa autoa edes autoliikkeen pihasta ulos.

Kävin töissä, mies oli työtön. Mutta töihin menin bussilla - ja työtön mies piti autoa kokonaan itsellään, omissa huviajoissaan.

Tähän tietysti vastaat:. miksi idiootti suostuit sellaiseen?

Vastaan: minkäs mahdoin, ukko otti auton avaimen itselleen, enkä voinut sitä sentään väkivalloin häneltä riistää. Olisko pitänyt käydä kimppuun ja lyödä? Ehei, meikätyttö ei tee sellaista kenellekään. En käytä ikinä väkivaltaa, en edes oikeutettujen etujen saamiseen.

Mutta että miksi suostuin. En suostunutkaan, vaan kun järkipuhe ei auttanut, pistin ukonkörilään ulkoruokintaan.

Autoasiat eivät tosin olleet ainoa syy siihen että heitin ukon lopulta pihalle - ratkaisu, jota en ole minuuttiakaan katunut.

Auton hän vei tietysti mennessään - vedoten siihen etten minä sitä varmaan kumminkaan halua kun en ikinä edes aja sillä... Mutta ihan sama, pääasia että häipyi itse. Yksi auto sinne tai tänne - mitä niistä, uusia saa rahalla. Vapaus oli tärkeämpää.

Onko mies maksanut myöskin sen vaimon nimissä olevan auton?

Entä ne perustelut? Mistä päätelet että mies on aina se joka tienaa enemmän?

Minulla on oma autoni (itse maksettu) ja yhteisesti ostettu urheiluauto, josta tietysti maksoin puolet.

Eipä tule paljon urheiluautolla ajettua. En tule koskaan ymmärtämään miesten logiikkaa: hienolla autolla ei voi ajaa paljoa, ettei kilometrejä tule liikaa. No, minkä hemmetin takia sellainen pitää sitten olla?

Voisin myydä tuon urheiluauton pois, mutta näyttää olevan miehelle rakas vempele, etten siihen muutamaan menetettyyn kymppitonniin kuole. Olisi vain sillekin rahalle loppujen lopuksi parempaakin käyttöä.

Minä tienaan paremmin kuin mieheni, mieheni tekee huonosti palkattua fyysistä työtä, koska sanoo ettei pysty muuhun, hienosteluun ja mielistelyyn ja istuskeluun jossain toimistossa. Haluaa tehdä yksinään ja jurojen äijien kanssa paskahommaa.

Minun työni ei vaadi paljon, päivät ovat lyhyemipiä jne. mutta silti saan enemmän palkkaa. Tämän takia usein ostan miehelle asioita ja jaan palkkaani hänelle koska olen ajatellut, että saan vähemmästä enemmän vaikka mies ei vain pysty muuhun. Että tienaisi hänkin enemmänm kuin pystyisi.

Nyt vasta olen alkanut ajattelemaan, että eipä taida muuten yksikään mies ajatella noin. Useimmiten mies tienaa enemmän (vaikka nainen tekisi raskaampaa työtäkin), mutta että olisi puhettakaan tällaisesta! Useimmiten mies sitten ostaa vaikka auton ja ajelee sillä yksin - onhan hän sen tienannut.

Ajattelisiko yksikään mies niinkuin minä, että on epäreilusti saanut enemmän palkkaa ja siksi jakaisi sen vaimonsa kanssa?

loistava suhteellisuudentaju. vaihdat renkaat kaks kertaa vuodessa ja ajat sitten joka päivä? sopis mullekin.

Kun mä pesen ikkunat kaks kertaa vuodessa niin sä et kato niistä ulos kertaakaan.