Jatkoa edellisille viesteilleni. Huomasin linkin edellisellä sivulta löytyvän lisää kyseenalaista todistelua.
http://www.watchtower.org/languages/finnish/library/pr/article_02.htm
Väliotsikko Saiko elämä alkunsa sattumalta?
"englantilainen tähtitieteilijä Sir Bernard Lovell kirjoitti: "Sen todennäköisyys, että - - jostakin sattumanvaraisesta tapahtumasta olisi ollut lopputuloksena yhden sellaisen molekyylin muodostuminen, joka on pienimpiä kaikista valkuaismolekyyleistä, on käsittämättömän pieni. - - Se on käytännössä nollan veroinen.""
Miksi ihmeessä tähtitieteilijän mielipidettä kysytään kemialliseen tapahtumaan? Ilmaus "sattumanvarainen tapahtuma" ei ole kovin kuvaava, sillä luonnonlait vaikuttavat kaikkeen. Urey ja Miller onnistuvat tuottamaan kokeessaan aminohappoja ja Sidney W. Fox huomasi joissakin olosuhteissa muodostuvan polypeptidejä (proteiinit muodostuvat näistä) spontaanisti aminohapoista . Aminohappoja taas on huomattu muodostuvan spontaanisti jopa avaruudessa.
"Tähtitieteilijä Fred Hoyle sanoi samoin: "Puhdasoppisen biologian koko rakennelma perustuu yhä siihen, että elämä on ilmaantunut sattumalta."
Jälleen tähtitieteilijä? Ja tälläkertaa antaa mielipiteensä biologiaa koskevaan kysymykseen. Eipä näytä aateloitu mies tietävän biologiasta mitään, sillä kuten jo kerroin, ei sattuma ole kovin kuvaava ilmaisu. Eikä "biologian rakennelma" edes perustu tuollaisiin ajatuksiin. Biologia tutkii elämää. Elämän syntymistutkimuksia taas motivoi halu selvittää miten se syntyi.
"Yksinkertaisin tunnettu solutyyppi on niin monimutkainen, että on mahdotonta hyväksyä sitä, että jokin oikullinen, erittäin epätodennäköinen tapahtuma olisi voinut saada koottua sen."
Ei tulisi olettaa ensimmäisen solun olleen yksinkertaisimman nykyisin tunnettun solun kaltainen.
"Perin juurin kiehtovaa ei ole vain eliöiden monimutkaisuus, vaan myös se uskomaton nerokkuus, joka käy hyvin usein ilmi niiden suunnittelusta." "Juuri molekyyliasteella - - biologisen suunnittelun nerokkuus ja saavutettujen päämäärien oivallisuus on silmiinpistävintä."
Monimutkaisuus eikä toiminnallisuus ole todiste suunnittelusta. Luonnonvalinta karsii toimimattomat, olivatpa nuo toimimattomat suunniteltuja tai eivät. Epäjärjestys taas on järjestystä monimutkaisempaa.
"Katsommepa minne tahansa, kuinka syvälle tahansa, havaitsemme kiistattoman ylivoimaisen tyylin ja nerokkuuden, mikä heikentää suuresti käsitystä sattumasta."
Tyyli ja nerokkuus on katsojan silmässä. New Yorkissa maksetaan kovia hintoja norsun maalaamista "nerokkaista" töistä. Eri asia on se ovatko maalaukset nerokkaasti suunniteltuja vai näyttävätkö ne vain siltä joidenkin valittujen silmissä.
"Hän sanookin darvinistista käsitystä eliöiden sattumanvaraisesta ilmaantumisesta "1900-luvun suureksi maailmankaikkeuden syntyä koskevaksi taruksi".
Edelleen jaksetaan toitottaa sattumanvaraisuudella. Miten Darwin edes liittyy maailmankaikkeuden syntyyn?
Todisteiden mukaan kaikki näyttää syntyneen, ei siis olleen aina olemassa. Koska kaikki näyttää siis syntyneen, niin tutkimme miten eri asiat ovat syntyneet. Monimutkaisten asioidenkin on havaittu syntyvän spontaanisti luonnonlakien seurauksena, joten on perusteltua tutkia miten elämä olisi voinut syntyä spontaanisti. Luomista ei tutkita siitä yksinkertaisesta syystä, että siitä ei ole todisteita.
Koko luvun vahvimmat todisteet tuketuivat yksityishenkilöiden mielipiteisiin. Miksi todisteet eivät tukeutuneet tutkimuksiin tai todisteiden pohjalta johdettuihin teorioihin? Ehkäpä siksi etteivät ne tue väitteitä suunnittelusta.
Väliotsikko Suunnittelu vaatii suunnittelijan
"Se, että eloton aine muuttuisi eläväksi umpimähkäisesti, sattumalta, on tuskin mitenkään mahdollista."
Luonnonlakeja ja niiden vaikutusta ei tulisi kuvata umpimähkäiseksi tai sattumaksi. Kun asiat toimivat tiettyjen mekanismien "ohjaamina" ei ole kyseessä umpimähkäisyys tai sattuma.
"Mitkään maan päällä olevat loistavasti suunnitellut eliöt eivät olisi voineet syntyä sattumalta, koska kaikella, mikä on tehty, täytyy olla suunnittelija."
Koska suunnittelua ei voida todistaa, niin johtopäätös suunnittelijastakin on virheellinen.
"Tätä voidaan myös havainnollistaa seuraavalla tavalla. Näkemämme maalaus todistaa meille, että on olemassa maalari."
Voimme kokemuspohjamme perusteella olettaa maalauksella olevan maalari, mutta on eri asia todistaa maalarin olemassa olo. Voiko edellä mainitsemaani norsua kutsua maalariksi? Entäpä jos esitetty maalaus on syntynyt tahriintumalla ilman maalaustarkoituksia?
Luonto tai maailmankaikkeus ei ole mitenkään verrannollinen ihmiskulttuurin tuotoksiin. Jotta voisimme puhua suunnittelusta, meidän tulisi ensin todistaa suunnitelmallisuus. Monimutkaisuus ja toimivuus eivät taas ole todiste suunnittelusta.
"Muun muassa liikettä, lämpöä, valoa, ääntä, sähkömagnetismia ja vetovoimaa säätelevät tarkat lait ohjaavat kaikkia taivaankappaleita. Voiko olla lakeja ilman lainlaatijaa?"
Missä siis todisteet luonnonlakien laatimisesta tai laatijasta? Ihmiskulttuuri ei todista mitään luonnonlaeiksi kutsuttujen ilmiöiden syntymisestä tai suunnittelijasta. Ihmiskulttuurilla ei ole osaa eikä arpaa luonnonlakien syntymiseen saati pysymiseen, siksi myös niiden vertaaminen on täysin turhaa.
http://www.watchtower.org/languages/finnish/library/pr/article_02.htm
Väliotsikko Saiko elämä alkunsa sattumalta?
"englantilainen tähtitieteilijä Sir Bernard Lovell kirjoitti: "Sen todennäköisyys, että - - jostakin sattumanvaraisesta tapahtumasta olisi ollut lopputuloksena yhden sellaisen molekyylin muodostuminen, joka on pienimpiä kaikista valkuaismolekyyleistä, on käsittämättömän pieni. - - Se on käytännössä nollan veroinen.""
Miksi ihmeessä tähtitieteilijän mielipidettä kysytään kemialliseen tapahtumaan? Ilmaus "sattumanvarainen tapahtuma" ei ole kovin kuvaava, sillä luonnonlait vaikuttavat kaikkeen. Urey ja Miller onnistuvat tuottamaan kokeessaan aminohappoja ja Sidney W. Fox huomasi joissakin olosuhteissa muodostuvan polypeptidejä (proteiinit muodostuvat näistä) spontaanisti aminohapoista . Aminohappoja taas on huomattu muodostuvan spontaanisti jopa avaruudessa.
"Tähtitieteilijä Fred Hoyle sanoi samoin: "Puhdasoppisen biologian koko rakennelma perustuu yhä siihen, että elämä on ilmaantunut sattumalta."
Jälleen tähtitieteilijä? Ja tälläkertaa antaa mielipiteensä biologiaa koskevaan kysymykseen. Eipä näytä aateloitu mies tietävän biologiasta mitään, sillä kuten jo kerroin, ei sattuma ole kovin kuvaava ilmaisu. Eikä "biologian rakennelma" edes perustu tuollaisiin ajatuksiin. Biologia tutkii elämää. Elämän syntymistutkimuksia taas motivoi halu selvittää miten se syntyi.
"Yksinkertaisin tunnettu solutyyppi on niin monimutkainen, että on mahdotonta hyväksyä sitä, että jokin oikullinen, erittäin epätodennäköinen tapahtuma olisi voinut saada koottua sen."
Ei tulisi olettaa ensimmäisen solun olleen yksinkertaisimman nykyisin tunnettun solun kaltainen.
"Perin juurin kiehtovaa ei ole vain eliöiden monimutkaisuus, vaan myös se uskomaton nerokkuus, joka käy hyvin usein ilmi niiden suunnittelusta." "Juuri molekyyliasteella - - biologisen suunnittelun nerokkuus ja saavutettujen päämäärien oivallisuus on silmiinpistävintä."
Monimutkaisuus eikä toiminnallisuus ole todiste suunnittelusta. Luonnonvalinta karsii toimimattomat, olivatpa nuo toimimattomat suunniteltuja tai eivät. Epäjärjestys taas on järjestystä monimutkaisempaa.
"Katsommepa minne tahansa, kuinka syvälle tahansa, havaitsemme kiistattoman ylivoimaisen tyylin ja nerokkuuden, mikä heikentää suuresti käsitystä sattumasta."
Tyyli ja nerokkuus on katsojan silmässä. New Yorkissa maksetaan kovia hintoja norsun maalaamista "nerokkaista" töistä. Eri asia on se ovatko maalaukset nerokkaasti suunniteltuja vai näyttävätkö ne vain siltä joidenkin valittujen silmissä.
"Hän sanookin darvinistista käsitystä eliöiden sattumanvaraisesta ilmaantumisesta "1900-luvun suureksi maailmankaikkeuden syntyä koskevaksi taruksi".
Edelleen jaksetaan toitottaa sattumanvaraisuudella. Miten Darwin edes liittyy maailmankaikkeuden syntyyn?
Todisteiden mukaan kaikki näyttää syntyneen, ei siis olleen aina olemassa. Koska kaikki näyttää siis syntyneen, niin tutkimme miten eri asiat ovat syntyneet. Monimutkaisten asioidenkin on havaittu syntyvän spontaanisti luonnonlakien seurauksena, joten on perusteltua tutkia miten elämä olisi voinut syntyä spontaanisti. Luomista ei tutkita siitä yksinkertaisesta syystä, että siitä ei ole todisteita.
Koko luvun vahvimmat todisteet tuketuivat yksityishenkilöiden mielipiteisiin. Miksi todisteet eivät tukeutuneet tutkimuksiin tai todisteiden pohjalta johdettuihin teorioihin? Ehkäpä siksi etteivät ne tue väitteitä suunnittelusta.
Väliotsikko Suunnittelu vaatii suunnittelijan
"Se, että eloton aine muuttuisi eläväksi umpimähkäisesti, sattumalta, on tuskin mitenkään mahdollista."
Luonnonlakeja ja niiden vaikutusta ei tulisi kuvata umpimähkäiseksi tai sattumaksi. Kun asiat toimivat tiettyjen mekanismien "ohjaamina" ei ole kyseessä umpimähkäisyys tai sattuma.
"Mitkään maan päällä olevat loistavasti suunnitellut eliöt eivät olisi voineet syntyä sattumalta, koska kaikella, mikä on tehty, täytyy olla suunnittelija."
Koska suunnittelua ei voida todistaa, niin johtopäätös suunnittelijastakin on virheellinen.
"Tätä voidaan myös havainnollistaa seuraavalla tavalla. Näkemämme maalaus todistaa meille, että on olemassa maalari."
Voimme kokemuspohjamme perusteella olettaa maalauksella olevan maalari, mutta on eri asia todistaa maalarin olemassa olo. Voiko edellä mainitsemaani norsua kutsua maalariksi? Entäpä jos esitetty maalaus on syntynyt tahriintumalla ilman maalaustarkoituksia?
Luonto tai maailmankaikkeus ei ole mitenkään verrannollinen ihmiskulttuurin tuotoksiin. Jotta voisimme puhua suunnittelusta, meidän tulisi ensin todistaa suunnitelmallisuus. Monimutkaisuus ja toimivuus eivät taas ole todiste suunnittelusta.
"Muun muassa liikettä, lämpöä, valoa, ääntä, sähkömagnetismia ja vetovoimaa säätelevät tarkat lait ohjaavat kaikkia taivaankappaleita. Voiko olla lakeja ilman lainlaatijaa?"
Missä siis todisteet luonnonlakien laatimisesta tai laatijasta? Ihmiskulttuuri ei todista mitään luonnonlaeiksi kutsuttujen ilmiöiden syntymisestä tai suunnittelijasta. Ihmiskulttuurilla ei ole osaa eikä arpaa luonnonlakien syntymiseen saati pysymiseen, siksi myös niiden vertaaminen on täysin turhaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
><
Voimme kokemuspohjamme perusteella olettaa maalauksella olevan maalari, mutta on eri asia todistaa maalarin olemassa olo. Voiko edellä mainitsemaani norsua kutsua maalariksi? Entäpä jos esitetty maalaus on syntynyt tahriintumalla ilman maalaustarkoituksia?
><
Tahriintumalla synyeessä maalauksessa ei ole kauniita lintuja, kasveja, kaloja, vuoria laaksoja, kukkia jne.. Vaan epämärääisiä ja yleensä sekavia väriläiskiä. Käy katseleen rakenuksilla miltä näyttää maalarien suojapaperit maalauksen jäkeen. Kehitysoppi on samanlaista sekasotkua, siitä ei synny mitään järkevää..
Kauniin taulun olemassaolo todistaa tekijästä, niin myös kaunis luonto. Sekasotku todistaa sattumasta, tätä luonossa on yleensä vain myrskyn jäljiltä.
>>>Tahriintumalla synyeessä maalauksessa ei ole kauniita lintuja, kasveja, kaloja, vuoria laaksoja, kukkia jne.. Vaan epämärääisiä ja yleensä sekavia väriläiskiä.>Kehitysoppi on samanlaista sekasotkua, siitä ei synny mitään järkevää.. >Kauniin taulun olemassaolo todistaa tekijästä, niin myös kaunis luonto.>Sekasotku todistaa sattumasta, tätä luonossa on yleensä vain myrskyn jäljiltä.