Tosiaan, keskiviikona alkoi paskaa satamaan niskaani - avovaimo soittaa ja tunnustaa pettäneensä minua, jonka jälkeen pyörähdin punaisten joukkohautamuistomerkillä, join eilisestä jääneen siiderin lopun ja posotin tutkaan 138 km/h ja alkometriin puhalsin 1,28 - Asian mutkistamiseksi lähdin vielä pienen pätkän kyttiä pakoon, taustalla soi Saturday night fever funky soundtrack (mistä syystä tunsin pienen hetken olevani TODELLA elossa), kuitenkin on syytä todeta myös, ettei triellä ollut muuta liikennettä, joten liikenneturvallisuutta en varantanut, ellen nyt hilusti omaani.
sanktiot? A) joudun odottamaan herra syyttäjän liikettä x määrän aikaa B) kortti hylyllä x-määrän aikaa C) pienell'ä paikkakunnalla kaiki tietävät työni puolesta kuka olen ja tämä tapahtuma ei ollut kovinkaan suuri imagollinen bonustekijä D) öisin ei tule uni yhtä helposti
Onko kenelläkään tietoa vastaavasta, ja mitä seuraauksia siitä on koitunut? Sakkojen märät yms detaljiteetit kiinnostavat, sattuneesta syystä.
sanktiot? A) joudun odottamaan herra syyttäjän liikettä x määrän aikaa B) kortti hylyllä x-määrän aikaa C) pienell'ä paikkakunnalla kaiki tietävät työni puolesta kuka olen ja tämä tapahtuma ei ollut kovinkaan suuri imagollinen bonustekijä D) öisin ei tule uni yhtä helposti
Onko kenelläkään tietoa vastaavasta, ja mitä seuraauksia siitä on koitunut? Sakkojen märät yms detaljiteetit kiinnostavat, sattuneesta syystä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sakon tullessa postilaatikkoosi maksa se, ja kuitti laita muovipussukkaan. Tämän ripustat kaarasi taustapeiliin, siellä se on muistuttamassa törttöilystäsi aina ajossa ollessasi. Tämän lisäksi hakeudu välittömästi autokouluun uudestaan ja suorita vaikka se puuttuva rekkakortti. Tai ihan muuten vaan vain muistin virkistämiseksi käy koulu uudestaan. Samalla voit antaa omia elämän kokemuksia jaettaviksi nuoremmille koulutuksessa olijoille. Lisäksi takuu varmasti tulee oikaistuksi jo unohtamaasi liikenne sääntöä. Tai oikaistuksi muutamaa väärin muistamaasi sääntöä.
Tämän jälkeen sinustakin tulee keskiverto kuljettaja ja 40-vuoden kolarittoman ajorupeaman jälkeen voit kehua retostella omilla saavutuksillasi, teiden ritarina.
Ei siinä mitään, sakko on hyvä opetus mutta se ei vielä päästä irti häpeän tunteesta.
Köysi häämöttää.
Ehkä ensi elämässäni synnyn Numibialaieksi aasifarmariksi. Lohduksi kerrottakoon, ettei edes aasi voi päästä aasilla eteenpäin hirveillä ylinopeuksilla :)
hyvä veli,ei se maailma tähän lopu.Sulla on yksi suunta,ylöspäin.Itse tein nuo samat kuviot vuonna 89.Kortti oli vuoden pois ja sakot päälle ehdollin 2kk:n häkki.Mulla kans eukko teki temput.Poliisi sano mulle,että rikoksena pieni,ketään ei kuollu.Häpeää tunsin kyllä,aiheesta.Unettomia öitä oli myös.Ei elämä ny sentään tollaseen lopu.Oli ainakin mulle semmonen opetus,että ei ikinä enään.Ps:Uuden vaimoni kanssa minulla on 15v.likka,ja elämä hymyillyt.Tsemppiä sulle,mokia sattuu meille kaikille.
...mulla oli nopeus 196km/h....
vaikkei mitään sattunut sillä kertaa. Vaikkei oma elämäsi valitettavasti loppunut, niin olisit helposti voinut lopettaa jonkun sivullisen elämän ääliömäisyydelläsi (samat sanat sille toiselle dorkalle). No onneksi sait edes kohtuullisen sanktion ja lopetit siihen.
Olet oikeassa. Ääliömäisyys, mikä johtuu tunteistani, ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.
Onneksi kaikista kolhuista huolimatta palikkapusisstani löytyy vielä joitakin rakennuspalikoita elämän jatkumiselle.
Tänän on sunnuntai ja aion piirtää ahkerasti, syödä kuhaa kermakastikkeella ja olla mahdollisimman ystävällinen kaikille kohtaamilleni ihmisiä - sekä tietysti siinä sivussa, alitajuisesti kascvattaa järjen määrää.
On hyvä tietää, että muillekin sattuu ja sitäkin parempi kuulla, että hekin pääsevät asioista yli.
Tässä näen Subaruni pihassa. Vittu se kiesi näyttää yksinäiseltä.
Eilen kävin sentään hilusti psemässä sitä (tai noh lähinnä logo osuutta9, jottei Subaru-Herbieni kuvittelisi, että siinä olisi jotain vikaa.
Saa kaara pitä itsearvonsa näinä vaikeina, yksinäisinä aikoina :)
Aika kauhea tilanne, kun elämänkumppani pettää. Ymmärrän hyvin, että tunteet ovat pinnassa ja mieli maassa, on siis ihan pihalla. Armoa et varmaan lain puitteissa juurikaan saa, vaikkakin kenties edeltävät tapahtumat saattavat toimia ns. lieventävinä asianhaaroina.
Mutta ymmärrystä saat ainakin minulta, entinen avovaimo petti, tein kylmän ratkaisun: muutin pois samana päivänä kertomatta minne. (muutin kaverin luo muutamaksi päiväksi, ennen kun sain uuden kämpän) En huutanut, vihoitellut enkä mitään muutakaan, olin vain niin saatanan kylmä ja välinpitämätön vaikka sisällä kiehui. Halusin toiminnallani viestittää, että toinen osapuoli tässä häviää, en minä. Kovasti itki ex, mutta kieltäydyin täysin riitelemästä tai provosoitumasta. Mukaan otin vain vaatteet ja ison telkkarin, vaikka olin ostanut suurimman osan yhteisistä tavaroista.
Muutin toiseen kaupunkiin ja sain nopeasti töitä. Nykyään asun upean, älykkään naisen kanssa ja perheeseen on tulossa lisäystä! Joten kyllä se siitä iloksi kääntyy! Vaikka olet nyt ikäänkuin pohjalla, muista että jälkeenpäin ajatellen tämä koko tapahtumasarja voi kääntyä sinulle todelliseksi voimavaraksi.
Toivotan sinulle paljon voimia ja uskoa tulevaisuuteen!
Ymmärrystä saat muilta osin, mutta rattijuopumuksen osalta et. Koeta nyt vaan tehdä istellesi selväksi, että mikään ei oikeuttanut tekoosi, ei mikään.
Kanna seuraukset kuin mies (ainoa keino muuten tuossa tilanteessa näyttää miehisyytesi).
Älä ala etsimään teollesi oikeutusta....sitä ei ole. Kun ruotii tekemisiään, niin se on hassu juttu, että itselleenkin on paljon helpompi valehdella kuin puhua totta. Mutta vasta sitten kun pystyy olemaan itselleen rehellinen, alkaa elämä taas maistua.
Ja vaikka nyt tuntuukin ehkä siltä, että maailma kaatuu niskaan niin ei se sitä tee. Katsos kun koskaan ei tiedä, mitä on tulossa. Elämällä on tapana yllättää....myöskin iloisesti :)
Osuu ja uppoaa aivan oikeaan, kun kerrot näkemyksesi miehisyydestä. Miehisyys ei ole (vaikka niin yleisesti joissain piireissä kuvitellaan) mitään nujakointia, kaahailua (tai siihen liittyvä rattista) vaan rehellisyyttä ja kykyä katsoa eteenpäin. Uskon, että tämä spiraalikierre helpottaa, osaltaan kiitos sinun :)
Kannattaa hakeutua rekkakurssille, asenteet olis sopivat!
Mitähän tuokin taas on tarkoittavinaan...:))
Onkohan ne tyypit, joiden ammatin vuoksi sinäkin voit istua kaiket päivät siellä lämpimässä asunnossa kylläisenä ja hyvinvoivana nokka kiinni näyttöruudussa näpsyttelemässä noita elämän suuria viisauksia, kaikki petettyjä vai rattijuoppoja....?
Kysymyksesi on vaikea.
Mitä ovat ne 'ihmiset jotka ammatinpuolesta tekevät tämän kaiken (ah, niin ihanuuden) minulle mahdolliseksi?
Ja se, että saan näpytellä koneellani tarkoittaa minulle työtä, sillä kirjoitan työkseni ja työstä saatava tulo tarkoittaa sanktioiden maksamista ja lapsille ruokaa.
Toinen kokkaa, toinen kirjoittaa..vaikei se kaikista näkökulmista käsin aina työltä näyttäisikän..eilen multa kului 8 tuntia pariin artikeliin, eli voinet uskoa, että asia oli vielä kovasti kippurassa sydämessäni.
Plus tieysti kolme valvottua yötä.
KIITOS.
No helpotetaan sitä kysymystä sitten ihan vähän: Kerro mitä näet? Siirrä katseesi johonkin muuhun ja kerro taas, mitä näet. Tee se muutamia kertoja. Hyvä. Nyt kerro, mitkä niistä asioista, joita näet, eivät ole olleet kumipyörien päällä. Tämäkin hieman yksinkertaisemmin: Mitkä niistä asioista, joita näet, eivät ole olleet kuorma-autossa...?
Sitten koko asia yksinkertaistettuna ja selvennettynä:
Missään tapauksessa EN arvostele mitään ammattia. Mutta tuo anonyymi ihminen tuossa (ylempänä) (tässä keskustelussa) (tai siis näissä KIRJOITUKSISSA tässä internet-keskustelussa) tuomitsi kokonaisen ammattikunnan asennevammaisina.
Tai sitten ymmärsin jotain väärin, korjatkaa ihmeessä, jos näin pääsi käymään.
Mutta MIKÄLI olen oikeassa, niin tuo on tosi typerä yleistys/olettamus jälleen kerran. Tuosta ainakin minulle tulee mieleen, että maailma olisi kirjoittajan mielestä parempi paikka ilman kuorma-autoja. Siis että ne olis vähän niinku sellaisia ei toivottuja kapistuksia. Ja minulle tulee siitä (em. kirjoittajasta) sellainen käsitys, ettei oo paljoakaan kosketusta oikeaan elämään, vaan pääkoppa on täynnä kaikenlaisia (minulle) käsittämättömiä vihreitä ja ruusuisia ajatuksia: "Sähkö tulee pistorasiasta, maito kaupasta jne.."
Jokaisessa ammattikunnassa on varmasti omat mätämunansa, siitä ei koskaan tultane pääsemään eroon, mutta SILTI on tympeää lukea noita yleistyksiä, jotka useimmiten ei perustu mihinkään muuhun, kuin vilkkaaseen mielikuvitukseen, asioiden liioitteluun ja uusavuttomuuteen.
TÄTÄ yritin nyt Sinullekin hahmottaa. Eri asia, ymmärsitkö vieläkään....;)))
...huomata olevansa elossa "mistä syystä tunsin pienen hetken olevani TODELLA elossa"
Mutta kyllä SDP pistää sinut takaisin normaaliin koomaan, jossa luetaan iltalehdestä jeesustellen ylinopeudestasi, sauvakävellään tuulipuvussa, katsotaan salkkareita, ajetaan karvalakkikorollalla jonossa kiltisti kiilaten ohittajia. Elämä lipuu ohi eikä mitään voida.
Henkilökohtaiseti olen sitä mieltä että tuon kännäämisen olisit voinut jättää autoon istuessasi.
kotiin ja pistänyt avovaimon pihalle.
Se toimisi todellisessa maailmassa muta epätodellista oloa pitkähköön jatkuneesta petturoimisesta lisäsi se, että meillä on kolme pientä lasta - ja se todellinen jysäri oli se, kun nainen kertoa läväyttää luurissa korvaani..'kyllä me se tehtiin puolitoista vuotta sittenkin pari kertaa..mikä mahdollistaa sen, että Sonja (pienin tyttäremme) ei välttämättä olekaan sinun..'
Sydän nytkähti. Olin saada slaagerin, teki mieli lyödä taustapeili paskaksi, takoa kännykällä ikkuna rikki, ajaa sorakielekkeeltä...
Myöhemmin selvisi, että tyttö on minun ja nyt on kiva leikkiä nukkekotia avovaimon käydessä vähäväliä uuden tavallisen ja reippaan työmiehensä (urospuolinen fasaani!) ja minä jään tänne säätämään kolmen lapsen kanssa. Pitää varmaankin hankkia peruukki ja huulipunaa! Tilanne ei laukea, ennen kun löydän sopivan kämpän.-
Että semmosia. Ei sitä tietty liikenteesä tulisi purkaa kun viattomiakin..mutta tie oli tyhjä ja pää täynnä ajatuksia.