Minua on kieltämättä kovasti askarruttanut ministeri Filatovin vaikuttimet orjatyölaiksi kutsutulle esitykselle. Kaikesta huolimatta minun on hyvin vaikeaa uskoa, että poliittiselle avainpaikalle voisi päästä henkilö tyystin vailla edes jonkinlaista asioiden kokonaisnäkemisen ja kausaliteettien ymmärtämisen kykyä.
Esitetty laki on täysin vastoin SDP:n perinteisiä työväen etuja ajavia arvoja ja yleisesti hyväksyttyjä ihmisoikeuksia. Tämä ei ole voinut jäädä Filatovilta huomaamatta. Mitkä ovat siis hänen perimmäiset syynsä esitykselle?
Tiivistetäänpä se ensin. Näin olen asian ymmärtänyt, korjatkaa jos olen väärässä: työmarkkinoiden kurjimmassa asemassa olevat ihmiset (pitkäaikaistyöttömät) siirretään vaihtoehdottomaan kokopäivätyöhön puoleksi vuodeksi. Irtisanomissuojaa tai työtaistelukeinoja ei ole. Palkkaa ei makseta, vaan sillä säilytetään alle toimeentulominimin oleva työmarkkinatuki. Päälle tulee ylläpitokorvaus, joka ei kaikilla riitä edes kattamaan työssäkäynnin kuluja. Työsuhteen irtisanominen (johtui se mistä syystä tahansa) johtaa jo ennestään riittämättömän tulon merkittävään putoamiseen tai jopa poistamiseen. Asioissa kuullaan yksipuolisesti vain työnantajaa.
Varsin mielenkiintoista, jopa historiallisesti tarkastellen.
Ensimmäisenä tulee mieleen poliittiset lehmänkaupat. Esitys vaikuttaa niin oikeistolaiselta, että jos Kokoomus tai edes Keskusta työreforminsa jälkihöyryissä olisi sitä esittänyt, moinen olisi merkinnyt poliittista itsemurhaa. Voisiko taustalla todellisuudessa olla oikeisto, joka yrittää saada ilmaistyövoimaa lanseeraten asian demareiden kautta? Jos, mikä oli hinta?
Toinen vaihtoehto on teollisuuden painostus tai jopa kiristys. Nykyisillä markkinavoimilla on voimakas ote poliitikoista. Jospa työministeri on pakkoraossa: teollisuusjohtajat ovat antaneet ukaasin, että jos palkkauskuluihin ei tule nopeasti laskua, he siirtävät tuotantonsa muualle. Suomeen on siis luotava ainakin osittaiset halpatyömarkkinat. Mihin silloin itse kääntäisit katseesi? Alkaisitko tapella SAK:n kanssa vai harkitsisitko työttömien "aktivointia" - ihmisten, joilla ei ole minkäänlaisia voimakkaita edunajajia?
Itseäni on kiehtonut ajatus, että kyse on jonkinlaisesta elinkeinoelämän konsensuksessa suorittamasta kokeesta. Suomalaisia pidetään aika hitaasti lämpenevinä ja "herrapelkoisina", jotka ylen harvoin nousevat barrikadeille. Jospa halutaan katsoa, kuinka pitkälle voidaan mennä ja kuinka paljon suomalaiset sietävät. Jos ja kun seuraukset osoittautuvat huonoiksi, syntipukeiksi on osoitettavissa Filatov ja muutama muu. Tässä tapauksessa työmarkkinatuen vastikkeellisuuden vastustaminen esitetyssä muodossa olisi erityisen tärkeää ja yleishyödyllistä koko työväestön kannalta. "Saavutetuista eduista" kun ei hanakasti tupata luopumaan, ja reitti on selvä seuraavalle kokeelle.
Aivan vakavasti en suhtaudu viimeiseen mieleeni tulleeseen vaihtoehtoon, mutta mainittakoon se kuitenkin - jos ei muuten, niin loppukevennyksenä. Ehkäpä Filatov on todella kaukaaviisaasti vasemmiston asialla. Jo pelkkä esitys on herättänyt työttömien (ja muidenkin) parissa jo aikamoista raivoa, jollaista ei aikoihin ole Suomessa esiintynyt. Puhutaan sabotaaseista, kapinoista ja vielä pahemmista menetelmistä - eivätkö nämä ole kaikuja työväenliikkeen historiasta vajaat sata vuotta sitten? Jos ruutitynnyrin tulilankaan tuikataan lain toteuttamisen liekki, seuraukset voivat olla todellisen vasemmistoradikaalin toiveunta.
Tällaista esitystä ei kertakaikkiaan voi ministeritasolle päässyt ihminen esittää ilman, että taustalla on jotain merkittävää. Kenelläkään tietoa tai ajatuksia, mitä?
Esitetty laki on täysin vastoin SDP:n perinteisiä työväen etuja ajavia arvoja ja yleisesti hyväksyttyjä ihmisoikeuksia. Tämä ei ole voinut jäädä Filatovilta huomaamatta. Mitkä ovat siis hänen perimmäiset syynsä esitykselle?
Tiivistetäänpä se ensin. Näin olen asian ymmärtänyt, korjatkaa jos olen väärässä: työmarkkinoiden kurjimmassa asemassa olevat ihmiset (pitkäaikaistyöttömät) siirretään vaihtoehdottomaan kokopäivätyöhön puoleksi vuodeksi. Irtisanomissuojaa tai työtaistelukeinoja ei ole. Palkkaa ei makseta, vaan sillä säilytetään alle toimeentulominimin oleva työmarkkinatuki. Päälle tulee ylläpitokorvaus, joka ei kaikilla riitä edes kattamaan työssäkäynnin kuluja. Työsuhteen irtisanominen (johtui se mistä syystä tahansa) johtaa jo ennestään riittämättömän tulon merkittävään putoamiseen tai jopa poistamiseen. Asioissa kuullaan yksipuolisesti vain työnantajaa.
Varsin mielenkiintoista, jopa historiallisesti tarkastellen.
Ensimmäisenä tulee mieleen poliittiset lehmänkaupat. Esitys vaikuttaa niin oikeistolaiselta, että jos Kokoomus tai edes Keskusta työreforminsa jälkihöyryissä olisi sitä esittänyt, moinen olisi merkinnyt poliittista itsemurhaa. Voisiko taustalla todellisuudessa olla oikeisto, joka yrittää saada ilmaistyövoimaa lanseeraten asian demareiden kautta? Jos, mikä oli hinta?
Toinen vaihtoehto on teollisuuden painostus tai jopa kiristys. Nykyisillä markkinavoimilla on voimakas ote poliitikoista. Jospa työministeri on pakkoraossa: teollisuusjohtajat ovat antaneet ukaasin, että jos palkkauskuluihin ei tule nopeasti laskua, he siirtävät tuotantonsa muualle. Suomeen on siis luotava ainakin osittaiset halpatyömarkkinat. Mihin silloin itse kääntäisit katseesi? Alkaisitko tapella SAK:n kanssa vai harkitsisitko työttömien "aktivointia" - ihmisten, joilla ei ole minkäänlaisia voimakkaita edunajajia?
Itseäni on kiehtonut ajatus, että kyse on jonkinlaisesta elinkeinoelämän konsensuksessa suorittamasta kokeesta. Suomalaisia pidetään aika hitaasti lämpenevinä ja "herrapelkoisina", jotka ylen harvoin nousevat barrikadeille. Jospa halutaan katsoa, kuinka pitkälle voidaan mennä ja kuinka paljon suomalaiset sietävät. Jos ja kun seuraukset osoittautuvat huonoiksi, syntipukeiksi on osoitettavissa Filatov ja muutama muu. Tässä tapauksessa työmarkkinatuen vastikkeellisuuden vastustaminen esitetyssä muodossa olisi erityisen tärkeää ja yleishyödyllistä koko työväestön kannalta. "Saavutetuista eduista" kun ei hanakasti tupata luopumaan, ja reitti on selvä seuraavalle kokeelle.
Aivan vakavasti en suhtaudu viimeiseen mieleeni tulleeseen vaihtoehtoon, mutta mainittakoon se kuitenkin - jos ei muuten, niin loppukevennyksenä. Ehkäpä Filatov on todella kaukaaviisaasti vasemmiston asialla. Jo pelkkä esitys on herättänyt työttömien (ja muidenkin) parissa jo aikamoista raivoa, jollaista ei aikoihin ole Suomessa esiintynyt. Puhutaan sabotaaseista, kapinoista ja vielä pahemmista menetelmistä - eivätkö nämä ole kaikuja työväenliikkeen historiasta vajaat sata vuotta sitten? Jos ruutitynnyrin tulilankaan tuikataan lain toteuttamisen liekki, seuraukset voivat olla todellisen vasemmistoradikaalin toiveunta.
Tällaista esitystä ei kertakaikkiaan voi ministeritasolle päässyt ihminen esittää ilman, että taustalla on jotain merkittävää. Kenelläkään tietoa tai ajatuksia, mitä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
että kansat eivat ajattele. Noin sanoi aikoinaan Adolf Hitler, joka saattoi olla hullu mutta ei kuitenkaan ihan tyhmä ollut. Demarit, jos ketkä, ovat tuon asian oivaltaneet täydellisesti. Viittasit itsekin kirjoituksessasi herranpelkoon, joka mielestäni liittyy tähän samaan ilmiöön.
Demarien kuhertelua pääoman (saanen käyttää tätä hieman provosoivaa ilmaisua) kanssa olen itsekin jo vuosia ihmetellyt. Aivan täydellistä teoriaa en ole onnistunut kehittämään mutta seuraavaksi pari selitysehdotusta:
MARKKINAVOIMAT
Demarit ovat antautuneet totaalisesti markkinavoimille ja yrittävät keinolla millä hyvänsä parantaa Suomen kilpailukykyä. Apuun on värvättävä jopa "orjatyövoimaa".
SURULLISET TYÖTTÖMYYSLUKEMAT
Demarit ovat todenneet totaalisen kykenemättömyytensä vähentää työttömyyttä merkittävästi sillä parhaalla keinolla, oikeasti työllistämällä. Korvikkeeksi kelpaa mikä tahansa keino siivota ihmisiä pois työttömyystilastoista.
Näitä pointteja kun yhdistetään Sinun kirjoituksessasi esiin tulleisiin asioihin, voisimme jopa sarkastisesti väittää Suomeen syntyneen todellisen opportunistisen puolueen. Puolueen, joka on totaalisesti erottautunut kenttäväestään.
Valitettavasti uskomukset ja perinteet Suomen vakaassa kansassa istuvat sitkeästi. Monet vilpittömästi uskovat, isiensä tapaan, SDP:n olevan vähäväkisten asialla oleva puolue. Veikkaankin SDP:lle seuraavissa vaaleissa n. 25 % kannatusta.
Sanaa pääoma - vastaavasti kuin vaikkapa 'lisäarvo' - yritetään tunkea vallitsevassa uusliberalistisessa keskusteluilmapiirissä johonkin kategoriakenkälaatikkoon, jonka paikka on keskiluokkaisen perheen omakotitalon syvimmässä kellarikomeroloukossa varustettuna katinkorkuisin kirjaimin: "ÄLÄ KOSKE TÄHÄN".
Älä epäröi käyttää sanoja, joilla on selvä tarkoitus. Sanat ovat viiltäviä aseita; ne ovat tikareita joiden käyttäjät ensinnä eliminoidaan kun diktatuuri pääsee päällepäsmäröimään. Tuo mainitsemasi hullu, joka ei todellakaan ollut tyhmä todensi ansiokkaastikin itsevaltiasgenren menestyksentekijäin perusperiaatetta: tuhoa älymystö ensin, muusta porukasta ei ole vaaraa, he ovat lampaita.
Varsin menestyksekäs metodi jonkin aikaa - jos älymystö alistuu siihen. Historiamme on täynnä niin oikeistolaisia kuin vasemmistolaisiakin hirmuhallintoja, jotka toteutuivat kun tikareista luovuttiin ennenaikaisesti, vapaaehtoisesti, pelosta. Siksi sanoja kannattaa käyttää, ennen kuin on liian myöhäistä.
Olen itse ollut markkinatalouden airut, menestystekijä messevällä alalla, yrittäjä ja yltäkylläisyyteen upotettu "voittaja". Alati kuitenkin kalvoi sisintäni vaatimus tehdä jotain todella arvokasta. Olen tehnyt kaiken nyky-yhteiskunnan sääntöjen mukaan, maksanut verot tismalleen, ollut rehellinen, totellut sääntöjä jopa vihreää valoa odotellen yöllisellä autiolla kadulla.
Teen edelleenkin, täyspäiväisesti, erittäin arvokkaita asioita ilman työaikarajoituksia. En vain saa niistä enää entisaikojen tapaan korvauksia, en liksaa. Katson, että tuottavuuden murrosvaiheessa elävässä maailmassamme ihmisille voitaisiin pikkuhiljaa ruveta jakamaan sitä pääomaa, jota omalla ja vanhempiemme työllä on hankittu.
Vaikkapa Suomen bruttokansantuote on nyt 50 prosenttia suurempi kuin kaksikymmentä vuotta sitten, yleisen hyvän 1980 -luvulla: täystyöllisyyden, tasaisen tulonjaon, toimivan työttömyysturvan (jota ei juuri tarvittu) ja varsin hyvin futaavien sosiaalipalvelujen aikana.
1980-lukuun verrattuna teollisuustuotanto on maassamme kaksinkertainen, vienti kolminkertainen. Esi-isämme ovat kertoneet kaikissa tarinoissaan uhrautuneensa tulevien polvien hyväksi: kun nuo hyvät ajat nyt olisivat vihdoin heidän perillisilleen koittaneet, mitä teemme esivanhempiemme perinnölle? Me luovutamme kaiken rikkaille: teollisuusyritysten voitot ovat kuusinkertaistuneet. Millaisia lapsia olemme, kuinka voimme sallia terveyskeskuksiemme alasajon, vanhustemme kurjistamisen, päiväkotien lakkuattamisen, työttömien orjuutuksen markkinatalouden alttarille maamme rikkaimpana aikana? Entä onko seitsemän senttiä ansaitsemastamme saturaisesta suurikin uhraus sille, ettei Afrikassa kohdattaisi kivuliasta kuolemaa tautiin, joka on helposti parannettavissa?
Millaisia ihmisiä olemme? Keiden hyväksi uurastamme?
SDP on ollut voimatekijä Suomemme politiikassa yli kymmenen vuotta. Rikkautemme valtavasta kasvusta huolimatta asiat kallistuvat hirveälle tolalle: orjuus, nälkä, hyväksikäyttö, pahoinvointi... ne kaikki lisääntyvät, jopa kaltaisessamme rikkaassa maassa.
Valitettavasti en voi kuin yhtyä kantaasi: uskomukset ja perinteet, tyhmyys ja ajattelemattomuus johdattavat kansoja. Suurpääoman Demoniset Puolustajat -puolue tulee saamaan 25% äänistä tulevissa vaaleissa. Ei tosin enää minun, olen herännyt ajattelemaan. Eipä varmaan sinunkaan, mutta mitäpä väliä kahden ajattelijan äänistä, kun bää-bääitä on riittävästi?
Huolimatta siitä, että olen saanut paljon kivaa kapitalismista, kaipaan todella sosiaalidemokraattisia ihanteita. Olen aina pohjimmiltani kaivannut. Eikö olisi aika perustaa tähän maahan sosiaalidemokraattinen puolue?
Rouva Filatov on myös sdp:n varapuheenjohtaja, kahden hallituksen työministeri ja kansanedustaja. Puhuu paljon ja vastuu aina kuulijalla. Nollakerholainen, kuten Luhtanen ja Mönkäre.
Esityksellä täytyy olla sdp:n tuki, sentään varapuheenjohtaja esittää!
SDP on äärioikeistolainen puolue!
Voit unohtaa tuon toisen kohdan.
"Toinen vaihtoehto on teollisuuden painostus tai jopa kiristys. Nykyisillä markkinavoimilla on voimakas ote poliitikoista. Jospa työministeri on pakkoraossa: teollisuusjohtajat ovat antaneet ukaasin, että jos palkkauskuluihin ei tule nopeasti laskua, he siirtävät tuotantonsa muualle. Suomeen on siis luotava ainakin osittaiset halpatyömarkkinat. Mihin silloin itse kääntäisit katseesi? Alkaisitko tapella SAK:n kanssa vai harkitsisitko työttömien "aktivointia" - ihmisten, joilla ei ole minkäänlaisia voimakkaita edunajajia? "
Jos ajatellaan suomessa valmistetun tuotteen hintaa, niin hinnassa on veroja keskimäärin 60 %. Työn osuus on vain noin 5 %. On siis pitemmällä tähtäimellä aivan sama tehdäänkö työ ilmaiseksi vai maksetaanko siitä jotakin. Tuotantokustannukset eivät Suomessa laske vaikka työ onkin ilmaista. Ellei sitten tapeta eläkeläisiä, sairaita, työttömiä ja muita tuottamattomia ja jolla saadaan veroja vähemmäksi.
Ja jos mietit että onko hallitus tai työministeri pakkoraossa. Siihen voi sanoa heti että ei. Meillähän on ollut parivuosikymmentä olemassa työttömyysturvalaki, joka rangaisee niitä suomalaisia jotka yrittävät synnyttää tai synnyttää uusia työpaikkoja. On aika ihmeellistä sanoa että työttömyydelle ei voida tehdä mitään kun samaan aikaan kansalaiselle, joka synnyttää työpaikan, syntyy synnyttämiskustannusten lisäksi vielä 20 000 - 400 000 euron rangaistus yhteiskunnan taholta.
Jos yhteiskunta (ja samalla myös työministeri) haluaisi lisää työpaikkoja, ei kai niiden synnyttämisestä rangaistaisi? Hallitus ei siis halua uusia työpaikkoja eli hallitus haluaa työttömyyttä ja se ylläpitää työttömyyttä.
Ensimmäinenkään ei siis ole hyvä arvaus. Oikeiston vielä omistavat yritykset tuottaisivat huomattavasti enemmän ja niistä saadut rahat olisivat paljon osotvoimaisimpia jos meillä ei olisi tätä hallituksen ylläpitämää suurtyöttömyyttä. He eivät voi siis haluta suurtyöttömyyttä muuten kuin tyhmyyksissään. Työn hinta on meillä erittäin pieni, verot älyttömän suuret. Asiaa ei auta että osa tekee töitä ilmaiseksi.
Kolmas kohta taitaa osua aika lähelle. Sehän lukee jo SDP:n ohjelmassa. Mutta koska meillä ei ole muuta puoluetta, joilla on sosiaaliturva, on kansan äänestettävä SDP:tä ja kärsittävä tämä työvoimapolitiikka pysyäkseen hengissä. Hyvä ratkaisu olisi uusi työväen puolue, joka siis ajaisi täydellistä sosiaaturvaa, mutta myös sallisi työn tekemisen ja työpaikkojen synnyttämisen jotta meillä kaikilla olisi hyväpalkkaista työtä joko itse järjestettynä tai muiden antamana.
Tuo ruutitynnyri ajatus taitaa olla aika lähellä kohtapuoliin kun alkaa tavallisista ihmisistä tulla lainsuojattomia työantajien mielivallan vuoksi (menettävät kaiken ja mistään ei saa mitään tuloa). Vaikka olisi mahdollisuus työllistää itsensä, se on aika vaikeaa täällä Suomessa kun ei lämmintä asuntoa, ruokaa eikä muutakaan elämälle välttämätöntä.
Ihminenhän pärjää kyllä ilmastossamme, mutta jos joku on junassa, joka kulkee erämaan halki pakkasen ollessa 20 astetta ja hänet heitetään kesken matka ulos kun hän on sisävaatetuksessa, hän ei todennäköisesti pärjää silloin vaikka varustautuneena selviäminen onnistuisi kyllä. Samaan tilanteeseen joutuvat nyt jotkut työttömät ensi vuonna kun aletaan opettamaan kansalaisia ilmaiseen työhön.
Kannattaa ihmetellä, miksi itsensä työllistämisestä rangaistaan mutta ulkomaalaiset työnantajat saavat työttömän työpanoksen ilmaiseksi.
Toivotaan että pian meille syntyisi joku uusi puolue, jolla olisi ohjelmassa sosiaaliturva ja sen mahdollistamiseksi oikeus kaikilla tehdä työtä vapaasti.
Mikä tuossa orjatyölaissa ihmetyttää?
SDP:hän on toteuttamassa uutta sääty-yhteiskuntaa: etuoikeutetuille lisää etuoikeuksia, rahvaalle taksvärkki.
Varallisuusveron poisto ja Fortumin optiot ovat vain yksi osa tuota tietoisesti toteutettavaa ohjelmaa. Ahtisaaren kehittämä malli siviilikriisinhallinnasta ja maakuntajoukot muodostavat turvajärjestelmän, jolla kapinoiva rahvas hillitään.
Lipin valitsite. Köyhien suurin painaja.
Otti lakeijoiksi tyhmiä naisia, joista ei vaaraa pallin menetykseen,!
Kaiki todeliset järkiuhat kehtoon!
Kaliomäen pelle hyvä esimerkki!