En muista tarkkaa päivää, mutta vuosi sitten se oli joskus... Elämä ei sen kummempaa, paitsi että vuoden aikana on ollut muutama iloinen yllätys, mm. hyvä työpaikka.
Ajatusmaailma on mielestäni asteen verran kypsentynyt kirkosta eroamisen jälkeen ja ehkä en ota tiettyjä totuuksia enää niin itsestäänselvinä. Kiihkoilla ei tarvitse enää eroamisen puolesta eikä vastaan.
Salamat eivät ole minuun vielä iskeneet, eikä ole sen kummemmin ahdistusta ollut, tosin koko suvulle ja kaikille tutuille ei kannattane asiaa hirveästi toitotella, jotteivat herkimmät pahoittaisi jostain syystä mieltään.
Kaikenkaikkiaan ihan ok juttu, säästin lisäksi rahaa tänä vuonna jonkin verran.
Ajatusmaailma on mielestäni asteen verran kypsentynyt kirkosta eroamisen jälkeen ja ehkä en ota tiettyjä totuuksia enää niin itsestäänselvinä. Kiihkoilla ei tarvitse enää eroamisen puolesta eikä vastaan.
Salamat eivät ole minuun vielä iskeneet, eikä ole sen kummemmin ahdistusta ollut, tosin koko suvulle ja kaikille tutuille ei kannattane asiaa hirveästi toitotella, jotteivat herkimmät pahoittaisi jostain syystä mieltään.
Kaikenkaikkiaan ihan ok juttu, säästin lisäksi rahaa tänä vuonna jonkin verran.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En muista vuotta, mutta siinä -60...-70 lukujen vaihteessa erosin.
Mitään negatiivisia vaikutuksia en ole toistaiseksi havainnut. Kukaan ei ole minua asiasta moittinut, eikä kiittänyt.
Muutamiin kirkollisiin seremonioihin olen osallistunut. Ja kerran papin kanssa saunakaljoja nautiskellut. Siinä maalliset kirkolliset yhteyteni.
Rahaa lienee säästynyt 10...15000 euroa, vaan missähän ne ovat?
Se on sitten täysin arvailujen varassa pistääkö Pietari portin edessäni kiinni, kun se aika koittaa.
Jep, erossa oltu jo 25 vuotta. Kuka sitä nyt enää viitsii Gaius Julius Caesaria palvoa tai nykyisin sanotaan jeesusta.