enhä mä malttanut täältä pysyä pois..muutamat nikit "ajatuksillaan" teki se mulle "mahdottomaksi"
päätin tulla teiltä uskovaisilta kysäsemää yhtä kysymystä,joka mieltäni painaa.
eli olen törmännyt sanaan jumalaisti.rupesin sitä sit pikkasen mielessä pyörittelemään.tuo jumalaistin olemassaolo toisi mulle ainakin paljon vastauksia uskosta jumalaan..selittäisi jopa sen.
nyt en lähde silleen ajattelemaan,että se olisi synnynnäinen lahja,koska viestini loppuisi siinä tapauksessa tähän.ja en siihen oikein muutenkaa usko,koska jotkut "löytävät jumalan" vasta vaikkapa kuolinvuoteellaan.
eli lähden siihen suuntaan että tuo jumalaisti kehittyy elämänvarrella.eli nyt ruvetaan ajattelemaan,että tuo "aisti" kehittyy satunnaisesti missä tahansa elämänvaihdetta mennääkää.
nyt sit otan itteni tähän mukaan..eli "ajatusmaailmani" ei ainakaan vielä voisi väittää omaavansa jumalaistia,johtuen ajatuksestani,joka pyrkii kyseenalaistamiseen ja loogiseen ajatteluun.(jotkuthan sanoo,ettei jumaluutta voi ymmärtää,jos ei tätä "jumalaistia" omaa)
eli kun ajatusmaailmani on mitä on,niin miten voisin jumalaistin näillä ominaisuuksilla kokea...en mitenkää.
joten jos haluaisin tuon aistin kokea mun pitäis luopua tuosta tavasta ajatella..ja siihen ei löydy kuin yksi ratkaisu..mun pitäsi alkaa manipuloimaa mieltäni,että ajatusmaailmani muuttuisi..
nyt jos kertoisitte syitä miksi oma "maailmasi" ajatuksenne kanssa olisi mieleni manipuloinnin arvoinen,nii olisin kiitollinen..ja ei kiitos mitään höpinöitä moraalista ja tavasta elää...nyt ei ole kyse elämänarvoista...ne omaan ilman jumalaistiaki.
päätin tulla teiltä uskovaisilta kysäsemää yhtä kysymystä,joka mieltäni painaa.
eli olen törmännyt sanaan jumalaisti.rupesin sitä sit pikkasen mielessä pyörittelemään.tuo jumalaistin olemassaolo toisi mulle ainakin paljon vastauksia uskosta jumalaan..selittäisi jopa sen.
nyt en lähde silleen ajattelemaan,että se olisi synnynnäinen lahja,koska viestini loppuisi siinä tapauksessa tähän.ja en siihen oikein muutenkaa usko,koska jotkut "löytävät jumalan" vasta vaikkapa kuolinvuoteellaan.
eli lähden siihen suuntaan että tuo jumalaisti kehittyy elämänvarrella.eli nyt ruvetaan ajattelemaan,että tuo "aisti" kehittyy satunnaisesti missä tahansa elämänvaihdetta mennääkää.
nyt sit otan itteni tähän mukaan..eli "ajatusmaailmani" ei ainakaan vielä voisi väittää omaavansa jumalaistia,johtuen ajatuksestani,joka pyrkii kyseenalaistamiseen ja loogiseen ajatteluun.(jotkuthan sanoo,ettei jumaluutta voi ymmärtää,jos ei tätä "jumalaistia" omaa)
eli kun ajatusmaailmani on mitä on,niin miten voisin jumalaistin näillä ominaisuuksilla kokea...en mitenkää.
joten jos haluaisin tuon aistin kokea mun pitäis luopua tuosta tavasta ajatella..ja siihen ei löydy kuin yksi ratkaisu..mun pitäsi alkaa manipuloimaa mieltäni,että ajatusmaailmani muuttuisi..
nyt jos kertoisitte syitä miksi oma "maailmasi" ajatuksenne kanssa olisi mieleni manipuloinnin arvoinen,nii olisin kiitollinen..ja ei kiitos mitään höpinöitä moraalista ja tavasta elää...nyt ei ole kyse elämänarvoista...ne omaan ilman jumalaistiaki.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Raamatussa riittää tutkimista kokonaiseksi eliniäksi. Siinä on niin paljon viisautta ja vertauskuvallisuutta. Se ei avaudu yhdellä kertaa kuin ehkä vähän, ja vanhanakin vielä ihmettelee kun on taas ymmärtänyt siitä jotakin uutta. Joku käyttää siitä vain muutamia viisauksia elämänohjeinansa, kun taas toinen käyttää koko elämänsä sen tutkimiseen oppiaksensa viisautta.
tutkimista riittää ilman raamattuakin...koko elämäksi...ja ehkä tärkein..haluan miettiä,haluan miettiä miksi,haluan kyseenalaistaa.
jos sitoisin itseni johonkin muottiin,niin perusluonne muuttuisi liikaa.
Toisille riittää tämän tutkiminen mikä näkyy, mutta toisille taas ei riitä. Aina on "sitä jotain" joka jää puuttumaan jos vain näkyväinen riittää.
" kun taas toinen käyttää koko elämänsä sen tutkimiseen oppiaksensa viisautta. "
toiset tulee vain entistä tyhmemmäksi siitä kirjoituksista päätellen?
Mitääs viisauksia sinä olet jo oppinut sieltä?
Raamattu riittää jää paljon puuttumaan.
Olen pystynyt antamaan anteeksi kaikille jotka ovat minua vastaan rikkoneet, rukoilemaan heidän puolestansa.
Selitä mitä jää puuttumaan, jos löydät sellaista?
no mä en lähde siitä väittelemään mikä riittää kenellekki..esim.mulle riittää yks kahvikuppi aamulla..entäs sulle?
ja sitäkö ei voi antaa anteeksi rukoilematta?
Minä kyllä olen oppinut antamaan anteeksi ilman Raamattun "viisauttakin".
"Selitä mitä jää puuttumaan, jos löydät sellaista? "
maailmankuva todellisuudesta sellaisena kun se näyttäytyy esimerkiksi.
Joissakin tapauksissa monet eivät voi ilman Jumalaa.
Todllisuus tulee vastaans sellaisenaan olipa uskossa tai ei, mutta Raamatun kanssa se on kiehtovampaa.
Yksi tai kaksi kupillista, yleensä kuitenkin yksi.
silloinhan se riittää..eikö?
todellisuus todellakin tulee sellaisenaan vastaa."totuus ei pala tulessakaan" lainatakseni.
mutta se miten totuus käsitetään..onki jo erijuttu.
totuus raamatun kanssa kiehtovampaa..voiko tohon mitään sanoa..mä en oikein voisi kuvitella,että tuo saisi mua vakuuttuneeksi siitä,että "ajatuksesi ja uskosi" olisivat parempia kuin omani.
>
Olet niin tottunut käyttämään sanaa: typeryksiä, että et taida enää itsekkään ymmärtää mitä se edes tarkoittaa???
Ajatukseni voivat olla huonompiakin kuin sinulla, se viisaus jota voi tyhmäkin oppia tulee sieltä Raamatusta. En halua väittää paremmaksi omalla järjelläni, koska Raamattu ei perustu ihmisen järkeen vaan Jumalan viisauteen.
Mielestäni sinä olet sellainen ihminen, joka saisi kiinnostavan keskustelun aikaiseksi jonkun papin kanssa, koska olen kuullut sellaisia ennenkin. Radiodeissäkin sinne on monta kertaa soittanut ihmisiä, joiden kanssa he ovat kiinnostuneena keskustelleet, vaikka vastaavatkin yleensä kysyjien kysymyksiin suorassa lähetyksessä (sunnuntaina iltakymmenestä kahteentoista) osoite: www.patmos.fi.
>>eli kun ajatusmaailmani on mitä on,niin miten voisin jumalaistin näillä ominaisuuksilla kokea...en mitenkää.
nyt sä kyselet väärältä kaverilta..mulla ei oo hajuukaa tuosta aistista.
sun pitää esittää toi kysymys
sellasille ihmisille,jotka ajattelevat omaavansa tuollaisen aistin.
siitä aistista kysellytkään, vastasin vain siihen yhteen kysymykseesi, ja totesin vain tuon aistin "jännäksi" ja esitin yhden kysymyksen yleisesti vastattavaksi.
lähdin yrittelemään tuota manipulointipuolta..ei onnistu noinvaa.
huomasin tuolla jossain fääreissä mennessäni,et ristiriitaa pukkaa kokoajan..joten nyt tarvitaankin jotain ulkoista manipulaatiota.
rupesin miettimään erivaihtoehtoja..päädyin yhteen ilman oravanpyörää..sen pitää olla joku "kokemus" mitä en osaa millää tavalla selittää..siihen kokemukseen ei sanat riitä.jos tapahtuman osaisin selittää ymmärrettävästi,niin se ei voisi olla käsittämätöntä.
eli nyt vaa venaillaa sitä tapahtumaa...(alko oikein jännittää..josko se tapahtuu)
tossa vietin "mielenkiintoisen" tovin mieleni kanssa.
jatkoin mietiskelyäni tuosta "käsittämättömästä" tapahtumasta...mikäköhän se voisi olla jne.siinä vähän aikaa sitä mietittyäni kelailin,et no enköhän sen sit huomaa jos kohillee osuu.
meni pieni hetki kun mieleeni pamahti kysymys..selitä ihminen,selitä maailma...eli mieleni alko ehdottelemaan,että tuo "käsittämätön" on jo tapahtunut.
rupesin sitä miettimään..täytyy myöntää,että tunne oli aika veikee.rupesin miettimään noita kysymyksiä ja huomasin,että en osannut vastata niihin.mietiskelin,että mitä tää nyt on..miks mulle tuli noi kysymykset päähän..miks mun pitää niihin osata vastata.
mieleni poukkoili paikasta a paikkaan b,kunnes tajusin että se kuinka pitkälle osaan selittää ihmistä tai maailmaa,ei ole oleellista koska kyse on tiedosta,joka etenee omaa vauhtiaan mutta siltikkin etenee.eli vaikka mä en osaa kysymykseen vastata,nii se ei merkitse mitään muuta kuin..että tietoni ovat rajalliset.
mutta mieltäni jäi vaivaamaa tuo tunne ja se että miksi juuri noi kysymykset.
rupesin miettimään mieltä ja että mitä päässäni juuri tapahtui.rupesin selittelemään itselleni kaikenlaista tunnepohjasta skeidaa,kunnes taas huomasin,että rajat tulivat aika äkkiä vastaan...eli en osannut tuota tunnettakaan selittää,miksi se oli sellainen kuin oli.
noi kysymykset selitin itselleni sillä,että tiedostan asioita,joita ajatukseni käyttää..ja miettiessäni noita "käsittämättömiä" asioita..ajatus toi esille kysymyksiä,joihin en osaa vastata.
mutta tällä "tripillä" oli yks erittäin oiva opetus mulle itelleni..huomasin,että tietoni ovat erittäinkin pienet ja rajalliset(sen jo tiedostin),ja olen aivan liian tyhmä rupeamaan uskomaan johonkin "suureen" asiaan.ja huomasin sen että koskaan en voi tietää niin paljon,että voisin ruveta pitämään olettamuksia totena.
eli niinkauan kun ajatukseni on tällainen,kuin on,niin käsittämätöntä ei mulle ole.
hyvää yötä...
Sinulla on vielä toivoa löytää perille, se on mukava huomata.
Tänäänkin olet pitkän matkaa edennyt, voit hyvällä mielellä mennä nukkumaan ja jatkaa huomena, jos luoja suo.
Hyvää yötä.
tuli joo dallailtuu pitkä matka..uni ei jostain kumman syystä tullut silmään,ehkäpä se johtu siitä kun normaali sykkeeni on about 55,niin nyt se oli 80 hujakoilla.ja tiedätkö mitä..tuo pulssini oli melkein jatkuvaa tuota noin 80 tänään noin kello 13.00 saakka,kunnes se normalisoitui..jotain tapahtu,joka tuon normalisoitumisen aiheutti..osaatko kertoa mikä se oli?
"osaatko kertoa mikä se oli?"
Voisin kuvitella, että noin voisi tapahtua kun on löytänyt hienon "helmen" ja on innostunut/iloinen löydöstään.
Mutta täytyy tunnustaa, että en mitään enempää osaa sanoa tuosta.
jotenkin arvasin,ettet osaa..mistäköhän johtuu?
no osotan tässä samalla tämän kysymyksen muille...osaiskohan joku muu vastata?
yksi pätkä edetty..ja vedän tuon äskön esittämäni kysymyksen takasin..en edes halua että kukaan siihen vastaa.
matkani jatkuu..vielä on pitkä matka kuljettavana.
jätän "yhden viisauden",joista jompikumpi osuu jälkeeni..jokainen valitkoon omansa.
-totuus satuttaa-
-totuus ei satuta se korjaa mielikuvan-
hyvää jatkoa kaikille...