Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia elämisestä JT:n puolisona, kun itse et ole mukana ko. uskonnossa. Miten toimii vapaa-aika, ihmissuhteet, julhapäivät ym. ? Aikatauluttuuko oma elämä JT:n menojen mukaan? Miten olette sopeutuneet tilanteeseen?
Puolisona JT
Katriina
12
1497
Vastaukset
- tässä
"Viehättävän vaimon onnellinen aviomies
JOTKUT ihmiset syyttävät Jehovan todistajia toisinaan perheiden hajottamisesta. Useat menestyksekkäät avioliitot, joissa vain toinen puoliso on Jehovan todistaja, kuitenkin osoittavat tämän olevan kaukana totuudesta. Perhe-elämää koskevien Raamatun neuvojen noudattaminen saa aikaan onnellisia avioliittoja, kuten käy ilmi seuraavasta kirjeestä, joka julkaistiin eräässä ranskalaisessa sanomalehdessä.
”Olen ollut kohta 28 vuotta viehättävän Jehovan todistaja -vaimon onnellinen aviomies. Hän kasvatti viisi lastani, joista kaksi ei ollut hänen omiaan, pitäen heistä tasavertaisesti huolta ja osoittaen heille paljon rakkautta. Olen tällä hetkellä yhtiön johtaja, jolla on palveluksessaan 45 työntekijää, ja voin vakuuttaa teille, että hän on myötävaikuttanut menestykseeni suuresti. Tästä syystä päätin kirjoittaa teille asiantuntijalausunnon, kun näin tavanomaisessa sanomalehdessäni artikkelin, jossa Jehovan todistajat esitettiin uhkana Lot-et-Garonnen alueelle.”
Kirjeessä sanottiin myös: ”He eivät polta eivätkä juopottele. Onko tämä uhka? He ovat suvaitsevaisia kristittyjä, jotka eivät pakota ketään noudattamaan niitä sääntöjä, joita he itse noudattavat. He ovat päinvastoin esimerkillisiä monessa suhteessa. – – He eivät ole mukana talousskandaaleissa eivätkä huumeiden salakuljetuksessa. He eivät sitoudu elämään selibaatissa vaan elävät normaalia elämää, sen voin sanoa. – –
Nyt tietysti kysytte minulta, miksi minä en ole Jehovan todistaja. Koska siihen tarvitaan sellaista kristillistä uskoa ja tiukkaa moraalia, jota ei ole helppo löytää useimpien kuolevaisten keskuudesta.”"
Lähde: Vartiotorni 1999 1. syyskuuta s. 32 - Hra Vert
Oma kokemukseni on seuraava:
Olin ollut 20 vuotta naimisissa vaimoni alettua tutkimaan Jehovan todistajien kanssa; Itse suhtauduin asiaan alusta alkaen epäluuloisesti, enkä pitänyt kotonamme tapahtuvasta tutkikelusta. Vaimoni oli kuitenkin aikuinen ihminen, jolla oli oikeutensa tutkiskeluun todistajien kanssa.
Nyt vaimoni on ollut kastettu Jehovan todistaja kuusi vuotta, ja ennen kastautumista tutki todistajien kanssa reilut neljä vuotta.
Meillä on kolme lasta, joista nuoremmat lukiossa. Vaimoni käy osa-aikatöissä, ja hoitaa suurimaksi osaksi kodin omasta tahdostaan. Itse olen päivät töissä ja kolmesti illassa lasten kanssa keskenämme kotona vaimoni ollessa kokouksissa tai Raamatun tutkiskelussa. Hän osallistuu myös ovelta ovelle saarnaamiseen kerran vkossa alueellamme, mikä oli minulle aluksi suuri shokki; Ystävämme, tuttavamme ja naapurit suhtautuvat meihin kuitenkin niin kuin ennenkin, eikä vaimoni todistajuus ole missään nimessä ollut perheellemme taakka, päinvastoin. Vaikka todistajuus viekin vaimoni aikaa, niin lapsille ja ylipäätänsä perheelle jää aikaa yhdessäoloon myös.
Vaimoni on aina ollut lämmin, oikeudenmukainen ja auttavainen peroona, mutta nämä piirteet ovat voimistuneet todistajuuden myötä. Itsekin koen muuttuneeni avoimemmaksi, vaikken todistaja olekaan. Peheessä ei vallitse kireä tunnelma, vaikka vaimoni on ainoa tosi uskova, sillä hengellisyys on jossain määrin aina ollut läsnä. Itsekin koen aika ajoin hämmästyksen tunteita ympäröivästä maailmasta ja elämästä.
Itse en koe olevani valmis kastautumaan, sillä enhän ole edes Raamattua sen enempää tutkinut.
Mutta vielä vastaisin esitettyihin kysymyksiin tyhjentävästi:
Vapaa-ajan käytössä ja mitä silloin tehdään, erityisesti perheen kesken tms, vaikuttaa Jehovan todistajuus - mutta se ei automaattisesti vaikeuta elämäämme.
Meillä on edelleen samat ystävät ja tuttavat kuin ennenkin plus uusia tuttavia Jehovan todistajat -piireistä.
Juhlapyhät:
Jouluna olemme yleensä matkoilla perheen voimin, emmekä erityisemmin vietä joulua. Syntymäpäiviäkään ei erityisesti vietetä, tosin meillä on aina ollut tapana, että omaisia ja perhettä voi muistaa ympäri vuoden, ei vain silloin synttärinä. Jos saamme kutsun syntymäpäiville, ja jokainen pääsisi niin halutessaan, vaimoni ottaa osaa riippuen kenen syntymäpäivistä kysymys - Jos esimerkiksi siskona, joka asuu Engalnnissa, hän lähtee ilman muuta mukaan tapaamaan siskoaan, mutta jos naapuri pariskunnalla juhlitaan syntymäpäiviä, vaimoni - jos jättää osallistumatta - saattaa antaa kukkia tai huomioida muuten.
Toivottavasti sait vastauksen ainakin joihinkin kysymyksiisi.- ollakseen totta
Paitsi että tuskinpa vain mikään oma kokemuksesi herra vert.
Liian siloinen sellaiseksi :)
Tällainen kuva HALUTAAN antaa, ja tällaisia lyhyitä hehkutuksia on aika-ajoin lehdiss..)
Ensinnäkin sanot että "vaimoni on ainoa tosi uskova"...joopa, oletko oikeasti sitä mieltä? Jos olet, niin mikset ihmeessä ala sinäkin?!
Ja varsinkaan tämä, - ei muuten mene läpi:
(joka on jt tai tietoinen jt-asioista kyllä tietääkin..)
" Jouluna olemme yleensä matkoilla perheen voimin, emmekä erityisemmin vietä joulua. Syntymäpäiviäkään ei erityisesti vietetä, tosin meillä on aina ollut tapana, että omaisia ja perhettä voi muistaa ympäri vuoden, ei vain silloin synttärinä. Jos saamme kutsun syntymäpäiville, ja jokainen pääsisi niin halutessaan, vaimoni ottaa osaa riippuen kenen syntymäpäivistä kysymys - Jos esimerkiksi siskona, joka asuu Engalnnissa, hän lähtee ilman muuta mukaan tapaamaan siskoaan, mutta jos naapuri pariskunnalla juhlitaan syntymäpäiviä, vaimoni - jos jättää osallistumatta - saattaa antaa kukkia tai huomioida muuten. "
Että kylläpä on höpöä, etten sanois. Ja "ottaa osaa" synttäreihin ..?
Täälläpäin on sellaisia diktaattorisiskoja. Lähdetään sen kummemmin miehen kanssa neuvottelematta monen päivän konvareissuille, ei palata kotiin öiksi vaikka ehtisi.
Juhannuksena jätetään mies kotio, kun "ei se mihinkään mene eikä haluakaan mennä, eikä juo koskaan mitään eikä polta eikä, eikä sillä ole kavereitakaan, kunhan käy pyöräilemässä jossain tai kattoo tv:tä.." - Katriina
Vastauksesi tuntuu oudolta omiin kokemuksiini verrattuna. Onkohan sitten niin, että kun mies on JT ja vaimo ei, tilanne on kovin erilainen? Lapset kun otetaan kokouksiin mukaan, vaikka vaimo ei haluaisi ja missään tapauksessa edes lapset eivät saa osallistua syntymäpäivien, joulun tms. viettoon, vaikka eivät olisi kastettuja todistajiakaan.
- Hra Vert
Katriina kirjoitti:
Vastauksesi tuntuu oudolta omiin kokemuksiini verrattuna. Onkohan sitten niin, että kun mies on JT ja vaimo ei, tilanne on kovin erilainen? Lapset kun otetaan kokouksiin mukaan, vaikka vaimo ei haluaisi ja missään tapauksessa edes lapset eivät saa osallistua syntymäpäivien, joulun tms. viettoon, vaikka eivät olisi kastettuja todistajiakaan.
Meillä lapset saavat tietenkin itse päättää lähtevätkö kokouksiin vai eivät. Usko on jokaisen oma henk.koht. asia, eikä siihen ole muilla - ainakaan meillä - sanomista.
Luulen, että se on aika yksilöllistä, miten toimitaan jos toinen vanhempi todistaja.
Mutta kuten sanoin, jokaisella on oikeus toimia katsomallaan tavalla; Minä ja lapset osallistumme syntymäpäiville niin tahtoessamme. Ja kyllä minäkin otan aina osaa yhtiön pikkujouluihin, mutta kuten ensimmäisessä viestissäni totesin, joulua ei meillä sen suuremmin vietetä; Silloin ollaan matkoilla, ja näin on ollut jo vuosia ennen vaimon Jehovan todistajuutta. Itse en ole koskaan perustanut joulusta sen kummemmin. - Katriina
Hra Vert kirjoitti:
Meillä lapset saavat tietenkin itse päättää lähtevätkö kokouksiin vai eivät. Usko on jokaisen oma henk.koht. asia, eikä siihen ole muilla - ainakaan meillä - sanomista.
Luulen, että se on aika yksilöllistä, miten toimitaan jos toinen vanhempi todistaja.
Mutta kuten sanoin, jokaisella on oikeus toimia katsomallaan tavalla; Minä ja lapset osallistumme syntymäpäiville niin tahtoessamme. Ja kyllä minäkin otan aina osaa yhtiön pikkujouluihin, mutta kuten ensimmäisessä viestissäni totesin, joulua ei meillä sen suuremmin vietetä; Silloin ollaan matkoilla, ja näin on ollut jo vuosia ennen vaimon Jehovan todistajuutta. Itse en ole koskaan perustanut joulusta sen kummemmin.on suuret riidat aikoinaan käyty mm. lasten kokouksiin viemisistä jo sen ikäisinä, että eivät itse olisi voineet edes päättää asiasta ikänsä puolesta eli vauvasta alkaen. Ja jos lapsia ei kokouksiin välillä viety, tuli seurakunnan vanhimmilta painostusta miestäni kohtaan, koska miehen vastuulla on ko. uskonnon mukaan lasten uskonnollinen kasvatus. Isompina eivät lapset enää uskalla oikeaa mielipidettään sanoakaan, koska heidät on aina kokouksiin viety, muut vaihtoehdot ovat poissuljettuja eikä muihin vaihtoehtoihin saisi edes avoimin mielin saisi tutustua. Olen kuitenkin puolestasi iloinen, teillä tuntuu asian suhteen menevän hyvin ja noin se pitäisi mielestäni mennäkin!
- Hra Vert
Katriina kirjoitti:
on suuret riidat aikoinaan käyty mm. lasten kokouksiin viemisistä jo sen ikäisinä, että eivät itse olisi voineet edes päättää asiasta ikänsä puolesta eli vauvasta alkaen. Ja jos lapsia ei kokouksiin välillä viety, tuli seurakunnan vanhimmilta painostusta miestäni kohtaan, koska miehen vastuulla on ko. uskonnon mukaan lasten uskonnollinen kasvatus. Isompina eivät lapset enää uskalla oikeaa mielipidettään sanoakaan, koska heidät on aina kokouksiin viety, muut vaihtoehdot ovat poissuljettuja eikä muihin vaihtoehtoihin saisi edes avoimin mielin saisi tutustua. Olen kuitenkin puolestasi iloinen, teillä tuntuu asian suhteen menevän hyvin ja noin se pitäisi mielestäni mennäkin!
Perheissä, joissa molememmat vanhemmat ovat todistajia: mies sanoo automaattisesti viimeisen sanan.
Mutta teidän tilanteessanne miehelläsi ei ole yksinoikeutta päättää lastenne asioista, koska sinä et ole Jehovan todistaja. Esimerkiksi kokouksiin viemiseen tarvitaan aina molempien vanhempien suostumus. Vastaavissa tapauksissa puoliso, joka ei kuuluu samaan uskontokuntaan kuin toinen, on oikeutettu estämään lasten mukana olon missään uskonnollisissa tapahtumissa/tilaisuuksissa.
Sinun kannattaa muistaa oikeutesi lasten äitinä, ja ääritilanteissa(joita toivottavasti ei ole/tule) jo vevollisuutesi on varmistaa että oikeutesi päättää lastesi asioista huomioidaan
(vaikka sitten oikeuden päätöksen avulla).
Toivottavasti kaikki järjestyy. - Nimetön
Hra Vert kirjoitti:
Perheissä, joissa molememmat vanhemmat ovat todistajia: mies sanoo automaattisesti viimeisen sanan.
Mutta teidän tilanteessanne miehelläsi ei ole yksinoikeutta päättää lastenne asioista, koska sinä et ole Jehovan todistaja. Esimerkiksi kokouksiin viemiseen tarvitaan aina molempien vanhempien suostumus. Vastaavissa tapauksissa puoliso, joka ei kuuluu samaan uskontokuntaan kuin toinen, on oikeutettu estämään lasten mukana olon missään uskonnollisissa tapahtumissa/tilaisuuksissa.
Sinun kannattaa muistaa oikeutesi lasten äitinä, ja ääritilanteissa(joita toivottavasti ei ole/tule) jo vevollisuutesi on varmistaa että oikeutesi päättää lastesi asioista huomioidaan
(vaikka sitten oikeuden päätöksen avulla).
Toivottavasti kaikki järjestyy.tästä kommentista. Jos näin on, en ole sittenkään osannut pitää tarpeeksi kiinni oikeuksistani ja toisaalta mieheni on toiminut väärin. Perherauhan säilyttämiseksi on monesti helpompaa antaa periksi, lapsillekin tilanne voi olla repivä jos jokaisesta kokouskerrasta riideltäisiin.
- Nimetön
Nimetön kirjoitti:
tästä kommentista. Jos näin on, en ole sittenkään osannut pitää tarpeeksi kiinni oikeuksistani ja toisaalta mieheni on toiminut väärin. Perherauhan säilyttämiseksi on monesti helpompaa antaa periksi, lapsillekin tilanne voi olla repivä jos jokaisesta kokouskerrasta riideltäisiin.
Edellinen viesti oli siis minulta.
- Kiinnostaa kovasti
Nimetön kirjoitti:
Edellinen viesti oli siis minulta.
Mihin tietosi perustuvat, suomen lakiin vai JT uskontoon? Oletko esim keskustellut lasten uskontokasvatusasioista JT vnhinten kanssa, ovatko he samoilla linjoilla kanssasi?
- Hra Vert
Kiinnostaa kovasti kirjoitti:
Mihin tietosi perustuvat, suomen lakiin vai JT uskontoon? Oletko esim keskustellut lasten uskontokasvatusasioista JT vnhinten kanssa, ovatko he samoilla linjoilla kanssasi?
Esimerkki:
Avioliitossa elävällä pariskunnalla on kaksi lasta ja heillä on myös yhteishuoltajuus lapsiin.
Perheen isä on Jehovan todistaja, ja äiti ei ole minkään uskontokunnan jäsen.
Isä ei ole yksinoikeutettu altistamaan perheen lapsia Jehovan todistajat -liikkeen tapahtumille/tilaisuuksille.
Jos äiti kieltää lasten osallistumisen, on miehen noudatettava tätä kieltoa, vaikka se olisi vastoin Jehovan todistajat -liikkeen omaa näkemystä.
--->kielto annetaan tarvittaessa lopulta oikeuslaitoksen taholta.
Kun kyse on lapsen altistamiselle jollekin uskonnolle, tarvitaan molempien vanhempien suostumus - jos vanhemmilla yhteishuoltajuus.
Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, on oikeus automaattisesti kieltävän huoltajan puolella.
- mieluummin
että 'kiinnostavaa.' Eihän muissakaan kielissä ole 'mieli' mukana kiinnostuksessa, sehän on itsestään selvyys.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h573545- 413330
Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062781Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv452527Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.541963Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151609- 321493
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1061307Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p201268- 1801241