Äänestitkö ikinä 1950-70-luvuilla presidentin vaaleissa Kekkosen valitsijamiestä? Jos et niin kehtaatko raottaa vaalisalaisuuden arkkua ja kertoa kenen takana olevaa valitsijamiestä äänestit em.vaaleissa.
Kysymys Korhoselle
25
1288
Vastaukset
- kapi-ukolle
Mieti tarkkaan mitä vastaat, sillä tuo voi olla ansa!
- JormaKKorhonen
...kun olen jo vastannut, mutta en pidä varoitusta aiheellisenakaan. On niin helppoa, kun puhuu aina vain totta! Suosittelen muillekin!
Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että vain 1956 vaalit olivat normaalit presidentinvaalit, jossa nähtiinkin kaikkien aikojen tasavertaisin kamppailu Kekkosen ja Fagerholmin välillä. Sen jälkeen erilaisen painostamisen ja leimaantumisen pelon alaisina ei käyty yhtäkään normaali presidentinvaalia, missä Kekkonen valittiin presidentiksi.
Tottakai myös kansalaiset joutuivat suurin joukoin manipuloinnin kohteeksi. Annettiin hyvin selkeästi ymmärtää, että muun ehdokkaan kuin Kekkosen valitsijamiehen äänestäminen oli samaa kuin vaikeuksien kerjääminen Suomelle. Joka sellaiseen ryhtyi oli tuon propangandan mukaan sekä tyhmä että tyhmänrohkea seikkailupolitiikan kannattaja. Olisipa Kekkosta vastaan asettunut kuka tahansa hänet olisi leimattu samalla tavoin neuvostovastaiseksi ja siten seikkailu- ja revanssipolitiikan harrastajaksi. Voi sanoa, että ainostaan Taisto Sinisalo olisi voinut asettua vastaehdokkaaksi tulematta silti tällä tavoin leimatuksi, mutta esim. Aarne Saarinen ei.
Presdeintinvaaleissa ei ollut vaihtoehtoja. Silti vuoden 1968 protestivaalit olivat katkera takaisku Kekkoselle, kun peräti kolmannes suomalaisista oli valmis antamaan äänensä täysin marginaaliehdokkaina pidetyille Virkkuselle ja Vennamolle. Kekkonen ei halunnut toiste moista häpeää enää kokea ja vuoden 1974 vaalit jätettiinkin pitämättä. Kansalaisia ei uskallettu päästää päättämään presidentistä tosissaan. Lopputulos piti aina ensin varmistaa. Jos Kekkonen olisikin saanut luottamuksen ja valtansa normaalisti järjestetyissä vaaleissa, voitaisiin syystä puhua, että hän oli kansan valitsema johtaja, johon kansa luotti. Etukäteisvarmistuksia ei olisi silloin tarvittu.
Ännestyspäätöksiä on katsottava vaihtoehtoja ja sen ajan manipulointia vasten. Kun vaihtoehtoaja ei ollut ja tuen antamista muille kuin Kekkoselle pidettiin tyhmänrohkeana seikkaulupolitiikkana, moni antoi äänensä Kekkoselle ja teki niillä tiedoilla aivan oikein. Niin tein itsekin niissä vaaleissa, johon äänestäjänä silloin osallistuin. Mutta hyvin turhauttavana ainakin minä koin esim. vuoden 1978 vaalipelleilyn. Tilanne olisi nyt vastaava, jos Halosen vastaehdokkaiksi "sallittaisiin" vain Timo Soini ja Bjarne Kallis.- aamulla...
on TV:ssa jälkiviisaat ohjelma, mutta minun mielestä se ei yksin riitä, vaan sinä ja kapi-ukko voisitte järjestää myös "jälki tyhmät" ohjelman, kansalaisten viihdyttämisen ja harhaaanjohtamisen muistoksi.
- JormaKKorhonen
...heitän pallon, jonka toin esiin jo tuon jättisarjani Tanner vs Kekkonen esittelyssä:
>> Tanner oli 1920-30 luvuilla kolme kertaa puolueensa presidenttiehdokkaana ja kaksissa vaaleissa hän sai ensimmäisessä äänestyksessä selvästi eniten ääniä, mutta ”pelin politiikalla” hänet aina pudotettiin pois viimeisestä ja ratkaisevasta äänestyksestä. Vielä neljännen kerran hänellä olisi ollut mahdollisuus asettua puolueensa ehdokkaaksi vuoden 1956 vaaleissa. Sdp:n ehdokasasettelussa jouduttiin äänestämään, ja Tanneria kannatti 99 ja Fagerholmia 97 menettelytapavaliokunnan jäsentä. Mutta kun Tanner oli asettanut ehdokkaaksi suostumisensa ehdoksi huomattavan enemmistön kannatuksen, presidenttiehdokkaaksi jouduttiin valitsemaan Fagerholm, joka sitten yhdellä äänellä hävisi Kekkoselle.
Miten olisikaan käynyt, jos hänen vastaehdokkaanaan olisi ollut Tanner? Hyvin todennäköisesti hän olisi saanut porvaripuolelta kannatusta enemmän kuin Fagerholm, ja siten ”lyönyt” Kekkosen ja tullut valituksi presidentiksemme. Mitä siitä olisi seurannut? Joidenkin mielestä olisimme säästyneet paljolta pahalta, joidenkin toisten mielestä meille olisi käynyt huonosti. JormaKKorhonen kirjoitti:
...heitän pallon, jonka toin esiin jo tuon jättisarjani Tanner vs Kekkonen esittelyssä:
>> Tanner oli 1920-30 luvuilla kolme kertaa puolueensa presidenttiehdokkaana ja kaksissa vaaleissa hän sai ensimmäisessä äänestyksessä selvästi eniten ääniä, mutta ”pelin politiikalla” hänet aina pudotettiin pois viimeisestä ja ratkaisevasta äänestyksestä. Vielä neljännen kerran hänellä olisi ollut mahdollisuus asettua puolueensa ehdokkaaksi vuoden 1956 vaaleissa. Sdp:n ehdokasasettelussa jouduttiin äänestämään, ja Tanneria kannatti 99 ja Fagerholmia 97 menettelytapavaliokunnan jäsentä. Mutta kun Tanner oli asettanut ehdokkaaksi suostumisensa ehdoksi huomattavan enemmistön kannatuksen, presidenttiehdokkaaksi jouduttiin valitsemaan Fagerholm, joka sitten yhdellä äänellä hävisi Kekkoselle.
Miten olisikaan käynyt, jos hänen vastaehdokkaanaan olisi ollut Tanner? Hyvin todennäköisesti hän olisi saanut porvaripuolelta kannatusta enemmän kuin Fagerholm, ja siten ”lyönyt” Kekkosen ja tullut valituksi presidentiksemme. Mitä siitä olisi seurannut? Joidenkin mielestä olisimme säästyneet paljolta pahalta, joidenkin toisten mielestä meille olisi käynyt huonosti.Tannerin asettuminen ehdokkaaksi olisi tulkittu naapurissa niin voimakkaaksi provokaatioksi, että se olisi aiehuttanut heti voimakkaita vastatoimia sieltä suunnalta. NL:ssa ei olisi missään tapauksessa hyväksytty Tanneria Suomen presidentiksi. Tässä he olisivat lisäksi saaneet tukea kotikommunisteilta ja K-linjalta ja käyttäneet sitä lisätodisteena Tannerin revanssihengestä. Tannerin nousua johtoon voisi verrata siihen, että Saksassa joku entinen natsijohtaja olisi noussut valtaan. Kyllä Tanneria sen verran suurena "rikollisena" naapurissa pidettiin, että se olisi tulkittu tahalliseksi varpaille astumiseksi.
Jos oletetaan, ettei naapuri olisi aloittanut elämöintiä, mitä pidän täsin mahdottomana ajatuksena, Tanner olisi todennäköisesti kerännyt Fagerholmia enemmän ääniä, koska kyllä kai Tanneria pidettiin kansan keskuudessa jonkinlaisena sankarina, joka oli oikeudenvastaisesti pantu vankilaan.
Jos Tanner olisi tullut valituksi, hänen toimintaympäristönsä oli mahdoton. Mihin kaikkeen NL olisi sen johdosta ryhtynyt, on vaikea sanoa, mutten usko, että olisivat vain päältä jääneet katsomaan. Tanner ymmärrettiin varmasti sellaiseksi riskiksi, joka pyrkisi siirtämään Suomea lännen vaikutuspiiriin ja sitä ei naapuri olisi sallinut. Uskon, että tilanne olisi Suomessa kriisiytynyt ja pidän sen vuoksi parempana, ettei Tanneria koskaan valittu. Sehän olisi ollut kuin punaisen lipun heittäminen härän silmille. Kyllä minusta olisi vuonna 1956 ollut kaikkein parasta, jos Paasikiven iästä olisi voitu pudottaa parikymmentä vuotta pois ja valita hänet edelleen takuumieheksi.- JormaKKorhonen
Mielipidepankki kirjoitti:
Tannerin asettuminen ehdokkaaksi olisi tulkittu naapurissa niin voimakkaaksi provokaatioksi, että se olisi aiehuttanut heti voimakkaita vastatoimia sieltä suunnalta. NL:ssa ei olisi missään tapauksessa hyväksytty Tanneria Suomen presidentiksi. Tässä he olisivat lisäksi saaneet tukea kotikommunisteilta ja K-linjalta ja käyttäneet sitä lisätodisteena Tannerin revanssihengestä. Tannerin nousua johtoon voisi verrata siihen, että Saksassa joku entinen natsijohtaja olisi noussut valtaan. Kyllä Tanneria sen verran suurena "rikollisena" naapurissa pidettiin, että se olisi tulkittu tahalliseksi varpaille astumiseksi.
Jos oletetaan, ettei naapuri olisi aloittanut elämöintiä, mitä pidän täsin mahdottomana ajatuksena, Tanner olisi todennäköisesti kerännyt Fagerholmia enemmän ääniä, koska kyllä kai Tanneria pidettiin kansan keskuudessa jonkinlaisena sankarina, joka oli oikeudenvastaisesti pantu vankilaan.
Jos Tanner olisi tullut valituksi, hänen toimintaympäristönsä oli mahdoton. Mihin kaikkeen NL olisi sen johdosta ryhtynyt, on vaikea sanoa, mutten usko, että olisivat vain päältä jääneet katsomaan. Tanner ymmärrettiin varmasti sellaiseksi riskiksi, joka pyrkisi siirtämään Suomea lännen vaikutuspiiriin ja sitä ei naapuri olisi sallinut. Uskon, että tilanne olisi Suomessa kriisiytynyt ja pidän sen vuoksi parempana, ettei Tanneria koskaan valittu. Sehän olisi ollut kuin punaisen lipun heittäminen härän silmille. Kyllä minusta olisi vuonna 1956 ollut kaikkein parasta, jos Paasikiven iästä olisi voitu pudottaa parikymmentä vuotta pois ja valita hänet edelleen takuumieheksi.Mielenkiinolla luin mielipiteesi ja pyrin ajattelemaankin sitä.
Kyllä minäkin uskon vahvasti, että Tanner olisi tullut valituksi ja olisimme säästyneet ikiajoiksi Kekkoselta, mutta noin varmasti olisi NL reagoinut ja sen Tanner varmaan tiesi, eikä halunnut riskeerata. Varmaan hän ajatteli maan etua, mutta ajatteliko sittenkään perille asti?
Olisikohan NL sittenkään uskaltanut ryhtyä interventioon Suomessa, sillä emme kuitenkaan olleet ihan Unkarin tai Tshekkoslovakina kaltaisessa asemassa? Mielestäni todennäköisempää on se, että tilanne olisi NL:n alkukiivailujen jälkeen rauhoittunut ja Suomi olisi jo silloin alkanut lännettyä, ja siitähän ei olisi voinut seurata muuta kuin hyvää Suomelle ja suomalaisille.
- JormaKKorhonen
En todellakaan ole ihan varma, äänestinkö koskaan Kekkosen valitsijamiestä, mutta jos niin tapahtui, sen on täytynyt olla 1968 vaaleissa.
Vuoden 1956 vaaleihin en vielä voinut osallistua, sillä silloin äänioikeus oli 21 vuotta täyttäneillä, ja minä täydin nuo vuodet asta 1.7. 1956. En tiedä, olisinko muutenkaan äänestänyt, sillä olin silloin varusmiehenä, enkä ollut kovin kiinnostunut politiikasta, vaikka muistankin minua närkästyttäneen suuresti sen, että kekkosesta tuli presidentti. Ei puoluepoliittisista syistä, vaan siksi, että yleinen käsitys Kekkosesta tuolloin oli, että hän on vain ssuri kelmi, ei muuta.
Vuoden 1962 vaaleissa olin tietysti Honka-liiton kannalla, ja kun se hajosi, niin äänestin muistaakseni demarien Rafael Paasiota. En ainakaan Kekkosta.
Vuoden 1968 vaaleissa luulen äänestäneeni Kekkosen vaaliliittoa, sillä eikö silloin myös demarit asettuneet Kekkosen taakse? Ainakaan kokoomuksen Matti Virkkusta en äänestänyt, mutta olisinko sittenkin äänestänyt Veikko Vennamoa, joka oli ehdokkaana ja sai ääniä niin paljon, että Kekkonen oli haljeta kiukusta.
Vuonna 1974 ei pidetty vaaleja, vaan silloin säädettiin poikkeuslaki eli tapahtui laista poikkeaminen, jota yleisemmin kutsutaan rikollisuudeksi.
Vuoden 1978 vaaleissa äänestin perustuslaillisten Ahti M Salosta, koska hän selkeimmin edusti rohekeutta asettua Kekkosta vastaan.
Ei kai tämä aihe kuulu keskustan politiikkaan, mutta kun kysyttiin, niin vastasin. Ja kerroin niin totta kuin suinkin todeksi muistan, en ainoastaan niin totta kuin voin, kuten se eräs Lapuan likka.
Sinulla on muuten hyvä nimimerkki! Minunhan tuo olisi pitänyt huomata ottaa, kun olen tällainen puolueista riippumaton villi ja vapaa!- JormaKKorhonen
...tuohon alkuun. Korjaan niitä:
täydin = täytin
asta = vasta
kekkosesta = Kekkosesta - elätä..
JormaKKorhonen kirjoitti:
...tuohon alkuun. Korjaan niitä:
täydin = täytin
asta = vasta
kekkosesta = Kekkosestaeikä pilkun nussinta!
Olisko sinulla sama asia kuin minulla:
"Minunhan tuo olisi pitänyt huomata ottaa, kun olen tällainen puolueista riippumaton villi ja vapaa!"
Taisi olla yksi Marx-veljeksistä (Groucho?) joka sanoi suurinpiirtein näin: En halua liittyä mihinkään sellaiseen klubiin joka kelpuuttaa minut jäsenekseen.- ihanasti..
wildman49 kirjoitti:
Olisko sinulla sama asia kuin minulla:
"Minunhan tuo olisi pitänyt huomata ottaa, kun olen tällainen puolueista riippumaton villi ja vapaa!"
Taisi olla yksi Marx-veljeksistä (Groucho?) joka sanoi suurinpiirtein näin: En halua liittyä mihinkään sellaiseen klubiin joka kelpuuttaa minut jäsenekseen.on mieluisaa todeta että, joillakin on sana hallussa!
Ystävällisin terveisin..
CIAnkana - joa Keriksenkin!
wildman49 kirjoitti:
Olisko sinulla sama asia kuin minulla:
"Minunhan tuo olisi pitänyt huomata ottaa, kun olen tällainen puolueista riippumaton villi ja vapaa!"
Taisi olla yksi Marx-veljeksistä (Groucho?) joka sanoi suurinpiirtein näin: En halua liittyä mihinkään sellaiseen klubiin joka kelpuuttaa minut jäsenekseen.Otsikoissa toteamus.
- Emeritus
"Vuonna 1974 ei pidetty vaaleja, vaan silloin säädettiin poikkeuslaki eli tapahtui laista poikkeaminen, jota yleisemmin kutsutaan rikollisuudeksi."
---------------------------
Suomessa vallitsee edustuksellinen demokratia (kansanvalta), jota toteuttaa kansan valitsemat edustajat.
Eduskunnan tärkein tehtävä on lakien laatiminen.
Myös ns. poikkeuslaki säädettiin eduskunnassa.
Poikkeuksellista siinä oli vain lain voimassaoloaika, yleensähän lait säädetään toistaiseksi.
Minusta on melkoisen arveluttavaa kutsua eduskuntatyötä rikolliseksi puuhailuksi, mutta sehän teiltä demokratian halventajilta hyvin onnistuu.
Sinun logiikkasi mukaan kaikki lait, jotka eduskunnassa on säädetty, on rikoksen synnyttämiä hedelmiä, aina perustuslakia myöten.
Mielipidepankki muistaakseni lanseerasi tuon eduskuntatyön "rikolliseksi", mutta sen kyllä ymmärtääkin, hänhän elää asioiden vääristelyllä (advokaatti). - JormaKKorhonen
Emeritus kirjoitti:
"Vuonna 1974 ei pidetty vaaleja, vaan silloin säädettiin poikkeuslaki eli tapahtui laista poikkeaminen, jota yleisemmin kutsutaan rikollisuudeksi."
---------------------------
Suomessa vallitsee edustuksellinen demokratia (kansanvalta), jota toteuttaa kansan valitsemat edustajat.
Eduskunnan tärkein tehtävä on lakien laatiminen.
Myös ns. poikkeuslaki säädettiin eduskunnassa.
Poikkeuksellista siinä oli vain lain voimassaoloaika, yleensähän lait säädetään toistaiseksi.
Minusta on melkoisen arveluttavaa kutsua eduskuntatyötä rikolliseksi puuhailuksi, mutta sehän teiltä demokratian halventajilta hyvin onnistuu.
Sinun logiikkasi mukaan kaikki lait, jotka eduskunnassa on säädetty, on rikoksen synnyttämiä hedelmiä, aina perustuslakia myöten.
Mielipidepankki muistaakseni lanseerasi tuon eduskuntatyön "rikolliseksi", mutta sen kyllä ymmärtääkin, hänhän elää asioiden vääristelyllä (advokaatti)....lakien laadintaan(kin), ja vanhana hallinnon opettajana tiedän aihepiiristä luultavasti sen, mitä sinä teollisuuden atk-suunnittelijana ja pikkupolitikoijana. Mutta silloin voimassa olleen hallitusmuodon hengen (ja kirjaimenkin) mukaan poikkeuslaki oli tarkoitettu todella poikkeuksellisia olosuhteita varten. Edellisen kerran merkittävästi sellaiseen oli jouduttu turvautumaan Neuvostoliiton painostuksesta oikeudenkäynnin irvikuvassa, "sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä".
Ja vuonna 1974 ei presidentinvaalien tiimoilta ollut moiseen mitään muuta aihetta, kuin itsevaltiaan tyrannin oikku, kun hän ei halunnut lähteä toista kertaa nöyryyttämään itseään vaaleissa, joissa jotkut muut ehdokkaat olisivat voineet saada vielä suuremman äänivyöryn, kuin Vennamo ja Virkkunen kuusi vuotta aikaisemmin.
Totta on, että myöhemmin on turvauduttu tavallaan poikkeuslakeihin useimminkin, mm. säätämällä määräaikaisia menettelyjä lain mukaisuudesta poikkeamiseksi mm. eläkeasioissa, ja siten myös eläkkeitä on heikennetty rikollisluonteisesti. Tästä olemme eläkeläisjärjestöissä nyt jokseenkin yksimielisiä, ja taistelu tuollaisen rikollisen menettelyn lopettamiseksi on alkanut.
Laista poikkeaminen rauhanaikaisissa normaalioloissa on aina rikos, kutsuttakoon sitä millä muulla nimellä tahansa. Jos jokin asia menee eduskunnan mielestä väärin lakia noudattamalla, säädettäköön uusi laki normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä ja sillä siisti. - Altona
Emeritus kirjoitti:
"Vuonna 1974 ei pidetty vaaleja, vaan silloin säädettiin poikkeuslaki eli tapahtui laista poikkeaminen, jota yleisemmin kutsutaan rikollisuudeksi."
---------------------------
Suomessa vallitsee edustuksellinen demokratia (kansanvalta), jota toteuttaa kansan valitsemat edustajat.
Eduskunnan tärkein tehtävä on lakien laatiminen.
Myös ns. poikkeuslaki säädettiin eduskunnassa.
Poikkeuksellista siinä oli vain lain voimassaoloaika, yleensähän lait säädetään toistaiseksi.
Minusta on melkoisen arveluttavaa kutsua eduskuntatyötä rikolliseksi puuhailuksi, mutta sehän teiltä demokratian halventajilta hyvin onnistuu.
Sinun logiikkasi mukaan kaikki lait, jotka eduskunnassa on säädetty, on rikoksen synnyttämiä hedelmiä, aina perustuslakia myöten.
Mielipidepankki muistaakseni lanseerasi tuon eduskuntatyön "rikolliseksi", mutta sen kyllä ymmärtääkin, hänhän elää asioiden vääristelyllä (advokaatti).Olette kumpikin omalla tavallanne oikeassa. Lain kirjain poikkeuslaissa täyttyi. Sen henki sen sijaan ei. Tilanne liittyi tuolloiseen valtataisteluun lähinnä demarileirissä. Sorsa tarvitse lain ja ajoi sen lävitse.
Lain hengen mukaan poikkeuslain säätämiseksi tarvitaan poikkeustila. Silloin Suomessa ei ollut mitään sellaista poikkeustilaa, joka tuon lain säätämisen olisi edellyttänyt tai tehnyt hyväksyttäväksi. Vain Kekkonen ja Sorsa tarvitsivat lakia. Kumpikin omia etujaan ajaakseen. Emeritus kirjoitti:
"Vuonna 1974 ei pidetty vaaleja, vaan silloin säädettiin poikkeuslaki eli tapahtui laista poikkeaminen, jota yleisemmin kutsutaan rikollisuudeksi."
---------------------------
Suomessa vallitsee edustuksellinen demokratia (kansanvalta), jota toteuttaa kansan valitsemat edustajat.
Eduskunnan tärkein tehtävä on lakien laatiminen.
Myös ns. poikkeuslaki säädettiin eduskunnassa.
Poikkeuksellista siinä oli vain lain voimassaoloaika, yleensähän lait säädetään toistaiseksi.
Minusta on melkoisen arveluttavaa kutsua eduskuntatyötä rikolliseksi puuhailuksi, mutta sehän teiltä demokratian halventajilta hyvin onnistuu.
Sinun logiikkasi mukaan kaikki lait, jotka eduskunnassa on säädetty, on rikoksen synnyttämiä hedelmiä, aina perustuslakia myöten.
Mielipidepankki muistaakseni lanseerasi tuon eduskuntatyön "rikolliseksi", mutta sen kyllä ymmärtääkin, hänhän elää asioiden vääristelyllä (advokaatti).Muistat tällä(kin) kertaa asian väärin. En ole milloinkaan kutsunut mitään eduskunnan päätöstä rikolliseksi. Olen ainaostaan arvostellut sitä, että poikkeuslaki on säädetty sellaisesta asiaa varten ja sellaisessa tilanteessa, missä ei ole mitään erityisen poikkeuksellista ollut esim. vuoden 1968 tai 1978 verrattuina, jolloin vaalit pidettiin.
Poikkeuslaki merkitsi normaalista kansanvallasta poikkeamista, koska pressidentin valintaa ei perustuslaissamme oltu silloin eikä nytkään annettu eduskunnan tehtäväksi. Nämä valtioelimet ovat erillisiä ja onkin varsin kummallista, että luotiin ikään kuin järjestelmä, missä presidentin pitäisi nauttia eduskunnan eikä kansan luottamusta. Suomessa kten kaikissa länsimaisissa demokratioissa lainsäädäntövalta, täytääntöönpanovalta ja tuomiovalta on Montesquin oppeja noudattaen pidetty erillään. Poikkeuslaki on nähdäkseni ristiriidassa tämän valtioelämämme pohjana olevan vallan kolmijako-opin kanssa.
Eduskunnan päätös on syntynyt kyllä oikeassa järjestyksessä, mutta niin varmaan syntyi taannehtivat sotasyyllisyyslaitkin. Kumpaakin lakia voidaan silti pitää häpeällisenä tapahtumana maamme historiassa, kun aivan perustavaa laatua olevia vapaan demokraattisen valtion perusteita loukattiin. Sotasyyllisyysasian vielä ymmärtää, koska se tapahtui ulkopuolisesta painostuksesta, mutta presidentinvaalista luopuminen tapahtui vapaaehtoisesti ja se on suureksi häpeäksi niille kansanedustajille puoluekantaan katsomatta, jotkia olivat tähän vaikuttamassa.- JormaKKorhonen
Mielipidepankki kirjoitti:
Muistat tällä(kin) kertaa asian väärin. En ole milloinkaan kutsunut mitään eduskunnan päätöstä rikolliseksi. Olen ainaostaan arvostellut sitä, että poikkeuslaki on säädetty sellaisesta asiaa varten ja sellaisessa tilanteessa, missä ei ole mitään erityisen poikkeuksellista ollut esim. vuoden 1968 tai 1978 verrattuina, jolloin vaalit pidettiin.
Poikkeuslaki merkitsi normaalista kansanvallasta poikkeamista, koska pressidentin valintaa ei perustuslaissamme oltu silloin eikä nytkään annettu eduskunnan tehtäväksi. Nämä valtioelimet ovat erillisiä ja onkin varsin kummallista, että luotiin ikään kuin järjestelmä, missä presidentin pitäisi nauttia eduskunnan eikä kansan luottamusta. Suomessa kten kaikissa länsimaisissa demokratioissa lainsäädäntövalta, täytääntöönpanovalta ja tuomiovalta on Montesquin oppeja noudattaen pidetty erillään. Poikkeuslaki on nähdäkseni ristiriidassa tämän valtioelämämme pohjana olevan vallan kolmijako-opin kanssa.
Eduskunnan päätös on syntynyt kyllä oikeassa järjestyksessä, mutta niin varmaan syntyi taannehtivat sotasyyllisyyslaitkin. Kumpaakin lakia voidaan silti pitää häpeällisenä tapahtumana maamme historiassa, kun aivan perustavaa laatua olevia vapaan demokraattisen valtion perusteita loukattiin. Sotasyyllisyysasian vielä ymmärtää, koska se tapahtui ulkopuolisesta painostuksesta, mutta presidentinvaalista luopuminen tapahtui vapaaehtoisesti ja se on suureksi häpeäksi niille kansanedustajille puoluekantaan katsomatta, jotkia olivat tähän vaikuttamassa.Älä koe pahana ahdisteluna, että vielä näin muistutan Sinua edellä esittämästäni, johon toivoin mm. Sinun kannanottoasi.
Siis siitä, olisiko uskoaksesi Tanner voittanut Kekkosen vuoden 1956 pressanvaaleissa, ja miten siitä olisi menty eteenpäin. Hyödytöntä sekulointiahan kaikki tuollainen on, mutta minusta se olisi mielenkiintoista.
Väinö Tanner muuten jo 1920-luvulla kieltäytyi puolueensa puheenjohtajuudesta, kun ei saanut mielestään tarvittavaa tukea, vaikka eniten ääniä ja yksinkertaisen enemmistön saikin. Samoin siis tapahtui vuoden 1956 pressanvaalien ehdokasasettelussa, kun Tanner ei saanut mielstään tarpeeksi vahvaa tukea, vaikka saikin enemmän ääniä kuin Fagerholm, joka sitten jouduttiin asettamaan ehdokkaaksi.
Kerron noistakin asioista tarkemmin tuolla pitkässä kirjoitussarjassani asianmikaisissa kohdissa.
Mutta nyt tämä spekulaatio:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011258321 - Otsikossa hymiö
Emeritus kirjoitti:
"Vuonna 1974 ei pidetty vaaleja, vaan silloin säädettiin poikkeuslaki eli tapahtui laista poikkeaminen, jota yleisemmin kutsutaan rikollisuudeksi."
---------------------------
Suomessa vallitsee edustuksellinen demokratia (kansanvalta), jota toteuttaa kansan valitsemat edustajat.
Eduskunnan tärkein tehtävä on lakien laatiminen.
Myös ns. poikkeuslaki säädettiin eduskunnassa.
Poikkeuksellista siinä oli vain lain voimassaoloaika, yleensähän lait säädetään toistaiseksi.
Minusta on melkoisen arveluttavaa kutsua eduskuntatyötä rikolliseksi puuhailuksi, mutta sehän teiltä demokratian halventajilta hyvin onnistuu.
Sinun logiikkasi mukaan kaikki lait, jotka eduskunnassa on säädetty, on rikoksen synnyttämiä hedelmiä, aina perustuslakia myöten.
Mielipidepankki muistaakseni lanseerasi tuon eduskuntatyön "rikolliseksi", mutta sen kyllä ymmärtääkin, hänhän elää asioiden vääristelyllä (advokaatti).Suomalaisten menetys sonerasotkuista.
Lähettäjä: Jorma Laitinen Järkivihreä 21.8.2002
Kun tuolla alempana tuli tehtyä laskuvirheitä, niin otetaanpa uusiksi ja perusteet myös.
300 000 000 000 mk saamatta jääneitä osakkeiden myyntituloja.
12 500 000 000 mk puolet umts-tappioista
6 000 000 000 mk saamatta jääviä verotuloja Sonera Oyj:ltä
------------------
318 500 000 000 mk yhteensä jaettuna 5 000 000 on siten 63 700 mk/asukas!
On siinäkin kokoomuksella selittelemistä! - kelpuuttaa
joa Keriksenkin! kirjoitti:
Otsikoissa toteamus.
otsikoissa hymiön?
- oivahärkönen
JormaKKorhonen kirjoitti:
...lakien laadintaan(kin), ja vanhana hallinnon opettajana tiedän aihepiiristä luultavasti sen, mitä sinä teollisuuden atk-suunnittelijana ja pikkupolitikoijana. Mutta silloin voimassa olleen hallitusmuodon hengen (ja kirjaimenkin) mukaan poikkeuslaki oli tarkoitettu todella poikkeuksellisia olosuhteita varten. Edellisen kerran merkittävästi sellaiseen oli jouduttu turvautumaan Neuvostoliiton painostuksesta oikeudenkäynnin irvikuvassa, "sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä".
Ja vuonna 1974 ei presidentinvaalien tiimoilta ollut moiseen mitään muuta aihetta, kuin itsevaltiaan tyrannin oikku, kun hän ei halunnut lähteä toista kertaa nöyryyttämään itseään vaaleissa, joissa jotkut muut ehdokkaat olisivat voineet saada vielä suuremman äänivyöryn, kuin Vennamo ja Virkkunen kuusi vuotta aikaisemmin.
Totta on, että myöhemmin on turvauduttu tavallaan poikkeuslakeihin useimminkin, mm. säätämällä määräaikaisia menettelyjä lain mukaisuudesta poikkeamiseksi mm. eläkeasioissa, ja siten myös eläkkeitä on heikennetty rikollisluonteisesti. Tästä olemme eläkeläisjärjestöissä nyt jokseenkin yksimielisiä, ja taistelu tuollaisen rikollisen menettelyn lopettamiseksi on alkanut.
Laista poikkeaminen rauhanaikaisissa normaalioloissa on aina rikos, kutsuttakoon sitä millä muulla nimellä tahansa. Jos jokin asia menee eduskunnan mielestä väärin lakia noudattamalla, säädettäköön uusi laki normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä ja sillä siisti.... että mitkään eduskunnan säätämät lait olisivat jotenkin rikollisia. Se kuvastaa tosiaan väittäjästään sen, ettei ole sisäistänyt demokratiaa eikä perustuslakiamme.
Perustuslaki antaa suurella määräenemmistöllä oikeuden säätää sellaisia lakeja, jotka poikkeavat perustuslaista. Suomen kansaa edustavalla eduskunnalla on tarpeeksi suurella enemmistöllä säätää kiirellisestikin voimaan tuleva laki. Se antaa hallinnolle joustavuutta. Sitä menettelyä käytetään aika usein monentyyppisissä asioissa. Presidenttikin on valittu neljä kertaa pokkeuslailla.
Eduskunnan valtaa korostaa sekin, ettei meillä ole lainsäädäntöelimestä riippumatonta perustuslakituomioisteuina niin kun useimmissa maissa on. Meillä eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo lakien perustuslaillisuutta ja määrää onko jokin laki säädettävä perustuslain säätämisen järjestyksessä. - kysymys asiasta
oivahärkönen kirjoitti:
... että mitkään eduskunnan säätämät lait olisivat jotenkin rikollisia. Se kuvastaa tosiaan väittäjästään sen, ettei ole sisäistänyt demokratiaa eikä perustuslakiamme.
Perustuslaki antaa suurella määräenemmistöllä oikeuden säätää sellaisia lakeja, jotka poikkeavat perustuslaista. Suomen kansaa edustavalla eduskunnalla on tarpeeksi suurella enemmistöllä säätää kiirellisestikin voimaan tuleva laki. Se antaa hallinnolle joustavuutta. Sitä menettelyä käytetään aika usein monentyyppisissä asioissa. Presidenttikin on valittu neljä kertaa pokkeuslailla.
Eduskunnan valtaa korostaa sekin, ettei meillä ole lainsäädäntöelimestä riippumatonta perustuslakituomioisteuina niin kun useimmissa maissa on. Meillä eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo lakien perustuslaillisuutta ja määrää onko jokin laki säädettävä perustuslain säätämisen järjestyksessä.Mikä poikkeustilanne antoi mahdollisuuden säätää poikkeuslaki, jolla Kekkosen toimikautta jatkettiin neljä vuotta?
- Otsikossa hymiö
kelpuuttaa kirjoitti:
otsikoissa hymiön?
...
- kepututkija
Mielipidepankki kirjoitti:
Muistat tällä(kin) kertaa asian väärin. En ole milloinkaan kutsunut mitään eduskunnan päätöstä rikolliseksi. Olen ainaostaan arvostellut sitä, että poikkeuslaki on säädetty sellaisesta asiaa varten ja sellaisessa tilanteessa, missä ei ole mitään erityisen poikkeuksellista ollut esim. vuoden 1968 tai 1978 verrattuina, jolloin vaalit pidettiin.
Poikkeuslaki merkitsi normaalista kansanvallasta poikkeamista, koska pressidentin valintaa ei perustuslaissamme oltu silloin eikä nytkään annettu eduskunnan tehtäväksi. Nämä valtioelimet ovat erillisiä ja onkin varsin kummallista, että luotiin ikään kuin järjestelmä, missä presidentin pitäisi nauttia eduskunnan eikä kansan luottamusta. Suomessa kten kaikissa länsimaisissa demokratioissa lainsäädäntövalta, täytääntöönpanovalta ja tuomiovalta on Montesquin oppeja noudattaen pidetty erillään. Poikkeuslaki on nähdäkseni ristiriidassa tämän valtioelämämme pohjana olevan vallan kolmijako-opin kanssa.
Eduskunnan päätös on syntynyt kyllä oikeassa järjestyksessä, mutta niin varmaan syntyi taannehtivat sotasyyllisyyslaitkin. Kumpaakin lakia voidaan silti pitää häpeällisenä tapahtumana maamme historiassa, kun aivan perustavaa laatua olevia vapaan demokraattisen valtion perusteita loukattiin. Sotasyyllisyysasian vielä ymmärtää, koska se tapahtui ulkopuolisesta painostuksesta, mutta presidentinvaalista luopuminen tapahtui vapaaehtoisesti ja se on suureksi häpeäksi niille kansanedustajille puoluekantaan katsomatta, jotkia olivat tähän vaikuttamassa.Rahkenisin väittää ettei Kekkosen virkakauden jatkamisen poikkeuslakikaan aivan ilman ulkopuolista painostusta syntynyt. Painostava tahokin oli sama kuin sotasyyllisyyslaeissa.
Perimmäinen syy oli kuitenkin inhimillinen: vallan sokaisema vanha mies.
Kekkonen oli ja eli kaikkivoipaisuuden harhassa eikä voinut sietää vastustusta. 70-luvun alkupuolella kepu- ja Kekkos-oppositio vahvistui, muistammehan esim Vennamon nousun. Kekkonen ei kertakaikkiaan voinut näyttää Neuvostoliitolle vapaiden vaalien kautta kuinka suuri oppositio todellisuudessa oli. Siispä hän, kepun ja demarien avulla, junaili itselleen suosiollisen lain. - oivahärkönen
kysymys asiasta kirjoitti:
Mikä poikkeustilanne antoi mahdollisuuden säätää poikkeuslaki, jolla Kekkosen toimikautta jatkettiin neljä vuotta?
... poikkeustilaa, jos eduskunta säätää lain joka poikkeaa perustuslaista. Laki ei edes tunne sanaa pokkeuslaki. Sillä sanalla tarkoitetaan vain keskusteluissa lakia, joka poikkeaa perustuslaista.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762074Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361733Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi101412Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2291213Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591203Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161048- 60962
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58961