Kyyristelevä pääministeri

ExPertti

Pääministeri Vanhanen antoi arvokkaan lausunnon eilen. Sen mukaan käynnistynyt vapaampi Nato- keskustelu on sinänsä hyvä juttu.
Mutta, kiirehtii Vanhanen jatkamaan, Suomella ei ole mitään turvallisuusuhkia juuri nyt.

Herran Kiesus! Tälläinen pääministeri meillä on, joka ei ymmärrä edes sitä, että puolustusratkaisu kestää kymmeniä, ehkä satakin vuotta eteenpäin.
Sateenvarjoa ei lainata, kun alkaa yllättäen sataa. Viisas hankkii oman sateenvarjon etukäteen.

Nato-ratkaisu tulee tehdä heti, kun voimme siihen itse vaikuttaa. Kuka tietää Venäjästä ehkäpä kymmeniä vuosia etukäteen? Vanhanenko? Ei varmasti. Kyllä pääministeri kyyristelee aiheettomasti tässä(kin) kysymyksessä. Suomen turvallisuus- ja puolustusratkaisu näyttää olevan kovin heppoisissa käsissä. Kaukonäköisyyttä, pääministeri Vanhanen!

Älkää tehkö itsestänne pöljempää kuin ehkä olettekaan tuollaisilla lausunnoilla!

Kysymys ei ole tästä päivästä vaan koko kansan elämäntavan, olemassaolon ja läntisen kulttuurin turvaamisesta myös huomenna.
Ja ne päätökset täytyy tehdä tänään.

9

393

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ja kun valittu puolustusrat...

      on kestänyt näin vuosikymmeniä itsenäisyystaisteluista saakka, ei sitä markkinamiesten höyryämisen vuoksi ole syytä heppoisempaan suuntaan muuttaa. Suomen Puolutusvoimat on IN ja NATO on OUT

    • Näkemyksesi asiassa on jotenkin kovin toispuoleinen. Asia ei historian valossa kuitenkaan ole noin suoraviivainen.

      Suomen puolueettomuuspolitiikan perusprinsiippi on ollut jo J.K.Paasikiven luomana se, että Suomen tulee kaikin tavoin pyrkiä olemaan suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Tällaisen näkemyksen mukaan Suomen kohdistuva uhka kasvaa aina silloin, kun suurvaltojen välit kiristyvät ja ne tuntevat tahollaan itsensä uhatuiksi.

      Näin tapahtui juuri 30-luvun lopulla ja 40-luvun alussa, jolloin kaikki se aikuiset eurooppalaiset suurvallat alkoivat tuntea strategista kiinnostusta Suomea kohtaan. Näitä olivat Neuvostoliitto, Saksa, Englanti ja Ranska, jotka kaikki vuorollaan tekivät sotilaallisia tai puolustusstragisia ehdotuksia Suomelle. Kaikkien kohdalla oli samalla kyse omien puolustus- ja sotaintressien edistämisestä. Jos Suomi olisi esimerkiksi liittounut Saksan kanssa 30-luvulla silloin, kun alkoi näyttää, että Saksasta tulee Euroopan voimakkain sotilasmahti, tuo liittoutuminen olisi toki voinut säästää meidät talvisodalta. Mutta sitäkin varmemmin se olisi vetänyt meidät mukaan sotaan siinä vaiheessa, kun Saksa pani toimeen Barbarossa-suunnitelmansa. Liittoutuminen länsivaltojen kanssa olisi puolestaan johtanut siihen, että Saksa olisi pyrkinyt miehittämään myös Suomen, koska sellainen palveli sen strategisia etuja ja länsivallat olivat Saksan vihollisia, joita vastaan se kävi sotaa. Tällainen liitto olisi siis imaissut meidät suurella todennäköisyydellä sotaan sekä Saksaa että NL:a vastaan.

      Suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella pysyttelmeinen edellyttää sitä, ettei olla liittouduttu yhdenkään suurvallan kanssa. Tämän ajatuksen mukaan pelkkä liittoutuminen ei siten voi johtaa Suomea jonkin sodan osapuoleksi. Jos esim. Venäjän ja vaikkapa Liettuan välit kiristyisivät Kaliningradin sotilastukikohtakiistaan liittyen sodan partaalle, Suomi Natomaana kuuluisi automaattisesti Liettuan liittolaisiin, joka on Natomaa ja vetäisi meidätkin Venäjän mahdollisen aggression piiriin, vaikka siihen ei Suomen kohdalla olisi ehkä mitään erityistä muuta syytä. Liittolaisuus voi näin eskaloida jonkin hyvin paikallisen konfliktin. Kun konflikti eskaloituu, sen ratkaiseminen monimutkaistuu.

      Natoliitto ja siihen kytkeytyvä USA-kumppanuus Irakissa ovat esim. aiheuttaneet ilmiselvästi terroiskut Turkissa, Espanjassa ja Englannissa sekä iskujen uhan Italiassa, Tanskassa ja Baltian maissa. Näin hyvinkin kaukana meistä olevat konfliktit ovat ulottuneet erilaisen liittoutumisen vuoksi lonkeroitaa myös melkein naapurustoomme. Irak-operaation on osoittanut hyvin selvästi, että Naton rooli on hämärtynyt. USA kävelee sen ja muiden yhteisjärjestöjen normiston yli niin halutessaan ja luo rinnalle kumppanuuksia, jotka sitovat juuri Naton jäsenvaltioita kyseenalaisiin sotilaallisiin oepraatioihin, jotka ovat haitallisia näiden maiden kansalaisille ja uhkaavat heidän turvallisuuttaan.

      Tämä näkökulmani asiaan on yksi eikä suinkaan välttämättä ainoa huomioon otettava. Se kuitenkin mielestäni osoittaa, ettei asia ole yksioikoinen. Liittoutuminen sisältää samanaikaisesti turvallisuusetuja ja turvallisuusuhkia. Kumpaa puolta asiassa pitäisi painottaa enemmän? Sen selvittäminen ei ole aivan helppo tehtävä, koska tulevaisuutta ei voi ennustaa.

      • oivahärkönen

        ..., että MPP on edes yhdessä asiassa säilyttänyt kansakunnan edun mukaisen mielipiteen eikä juokse muiden koklipien perässä. Turvallisuuspolitiikan perusratkaisu onkin niin tärkeä, että sen rinnalla hänen kepukaunaisuus on pikku juttu. Kekkonenkin sanoi, että jos jonkin pitää olla rempallaan, niin olkoon se sisäpolitiikka eikä ulkopolitiikka.

        Sitä hän ei tosin saa aikasekseen tunnustaa, että Kekkonen oli turvallisuuspolitiikaamme toinen tärkeä rakentaja. Nytkin hän mainitsee sen ollevan Paasikiven tekele. Paasikivi teki kyllä hyvää työtä Suomen irrottautumisessaa sodasta ja uuden ulkopolitiikan aloittamisessa, joka perustui "ystävyyteen" ja suomettumiseen, mutta Kekkonen oli jo silloin hänen lähin kumppaninsa siinä työssä ja jatkoi sitten sen politiikan rakentamista vuosikymmeniä Paasikiven jälkeen. Silloin tuli eteen uusia maailmanpoliittisia tilanteita, joihin piti löytää ratkaisu omaksumamme linjan puitteissa.


      • Jaba_43

        Suomi on ollut koko historiansa ajan liittoutunut jonkin suurvallan kanssa, osana Ruostin kuningaskuntaa, Venäjän suuriruhtinaskuntaa, Saksan liittolaisena pariinkin otteeseen, YYA-sopimuksella Neuvostoliiton kanssa, Nyt EU:ssa siteoutuneena puolustusyhteistyöhön sekä naton rauhankumppanina ja mukana kymmenissä nato-operaatioissa.

        Minun mielestäni silloin puhutaan korulauseilla, jos väitetään, että Suomi on ollut ainma suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella sotilaallisesti, vaikka totta toki on, että me olemme viisaasti välttäneet ääntelemästä kovinkaan vahvasti kenekään suurvallan puolesta jotain toista suurvaltaa vastaan.

        Kun Suomi kuitenkin Neuvostoliiton romahduttua yksipuolisesti irtautui YYA-sopimuksesta ja on nyt EU:n jäsen ja yhteistoiminnassa Naton kanssa, niin tässä tilanteessa on omasta mielestäni lakattava höpisemästä sellaisia korulauseita, jotka eivät ole koskaan pitäneet paikkaansa muuta kuin diplomaattisen tasapuolisuuden tasolla.

        Mielestäni Suomen on valittava, mihin ryhmittymään se haluaa kuulua, kun enää ei ole olemassakaan kylmän sodan aikaista idän ja lännen kahtiajakoa. Varsinkin silloin, kun ajatellaan pienen kansan turvallisuutta yhä ennakoimattomampien uhkien edessä, on täysin vastuutonta vältellä avointa keskustelua turvallisuuspolitiikasta puhumalla historiasta.

        Emme me lisää turvallisuuttamme sillä, että seisomme Naton ovensuussa toistamassa, että ovea ei ole suljettu. Emmekä me paranna omia vaikutusmahdollisuuksiamme sillä, että annamme suurvaltojen päättää, millainen EU:n puolustuksesta ja Natosta tulee.

        Sinä kun ihailet Lipposta enemmän kuin minä, niin ymmärrät varmaan hänen strategiansa, jonka mukaan Suomen on pyrittävä aktiivisesti mukaan kaikkiin niihin pöytiin ja ytimiin, joissa suurvallat suunnittelevat asioita ja päättävät, mikten tulevaisuudessa toimitaan.

        Ja jos joku tähän sanoo, ettei meidän sana mitään vaikuta, niin hän voi olla ihan varma, että oven ulkopuolella seisoskelu ei takuulla vaikuta senkään vertaa.

        Juttusi oli muuten erittäin asiallinen, joten älä ota yllä olevasta turhanm paljoa kritiikkiä itseesi. Koetin tuoda esiin vain yhden tärkeän an, joka Sinun jutustasi mielestäni kokonaan puuttui.


      • Jaba_43
        oivahärkönen kirjoitti:

        ..., että MPP on edes yhdessä asiassa säilyttänyt kansakunnan edun mukaisen mielipiteen eikä juokse muiden koklipien perässä. Turvallisuuspolitiikan perusratkaisu onkin niin tärkeä, että sen rinnalla hänen kepukaunaisuus on pikku juttu. Kekkonenkin sanoi, että jos jonkin pitää olla rempallaan, niin olkoon se sisäpolitiikka eikä ulkopolitiikka.

        Sitä hän ei tosin saa aikasekseen tunnustaa, että Kekkonen oli turvallisuuspolitiikaamme toinen tärkeä rakentaja. Nytkin hän mainitsee sen ollevan Paasikiven tekele. Paasikivi teki kyllä hyvää työtä Suomen irrottautumisessaa sodasta ja uuden ulkopolitiikan aloittamisessa, joka perustui "ystävyyteen" ja suomettumiseen, mutta Kekkonen oli jo silloin hänen lähin kumppaninsa siinä työssä ja jatkoi sitten sen politiikan rakentamista vuosikymmeniä Paasikiven jälkeen. Silloin tuli eteen uusia maailmanpoliittisia tilanteita, joihin piti löytää ratkaisu omaksumamme linjan puitteissa.

        ...olet sinä täysin kyvytön huomaamaan, miten maailma on muuttunut ja miten kiihtyvällä vauhdilla - ja ennakoimattomasti - se edelleen globalisaation ja markkinoiden vapautumisen kautta muuttuu, kun olet sementoinut oman ajattelusi Kekkosen 60-luvulle.

        Se, mikä oli Kekkosen aikana viisasta, ei välttämättä sitä enää ole. Joku on jopa sanonut, että jos Kekkonen nyt eläisi, niin hän olisi runnonut Suomen Natoon jo aikapäiviä kysymättä kansalaisilta mitään.


      • oivahärkönen
        Jaba_43 kirjoitti:

        ...olet sinä täysin kyvytön huomaamaan, miten maailma on muuttunut ja miten kiihtyvällä vauhdilla - ja ennakoimattomasti - se edelleen globalisaation ja markkinoiden vapautumisen kautta muuttuu, kun olet sementoinut oman ajattelusi Kekkosen 60-luvulle.

        Se, mikä oli Kekkosen aikana viisasta, ei välttämättä sitä enää ole. Joku on jopa sanonut, että jos Kekkonen nyt eläisi, niin hän olisi runnonut Suomen Natoon jo aikapäiviä kysymättä kansalaisilta mitään.

        ... sillä tavalla, että Suomen pitäisi sotilaallisesti liittoutua. Koko kylmän sodan ajan me olimme eräällä tavalla sotilaallisessakin liitossa Neukun kanssa, mutta pyrimme sitä vähättelemään rupeamalla puhumaan puolueettomuuspolitiikasta. Kun pääsimme siitä liitosta eron N-liiton hajottua, niin pysykäämme nyt sotaliittojen ulkopuolella ja luottakaammme omiin hyviin puolustusvoimiimme.

        Ajatukseni ovat juuri tässä päivässä, jolloin tietysti on otettava huomioon historian opetukset. Kaikki osallistumisemme sotilasliittoihin tai kuulumisemme sotaisaan hallintoon ovat tuottaneet meille vain sotaa ja kärsimystä.


      • Jaba_43
        oivahärkönen kirjoitti:

        ... sillä tavalla, että Suomen pitäisi sotilaallisesti liittoutua. Koko kylmän sodan ajan me olimme eräällä tavalla sotilaallisessakin liitossa Neukun kanssa, mutta pyrimme sitä vähättelemään rupeamalla puhumaan puolueettomuuspolitiikasta. Kun pääsimme siitä liitosta eron N-liiton hajottua, niin pysykäämme nyt sotaliittojen ulkopuolella ja luottakaammme omiin hyviin puolustusvoimiimme.

        Ajatukseni ovat juuri tässä päivässä, jolloin tietysti on otettava huomioon historian opetukset. Kaikki osallistumisemme sotilasliittoihin tai kuulumisemme sotaisaan hallintoon ovat tuottaneet meille vain sotaa ja kärsimystä.

        Siksi en halua kinata.

        Mutta kun nyt olet sitä mieltä, että yksin puolustautuminen takaa parhaan turvallisuuden, niin kerro mielipiteesi siitä, miksi meitä isommat ja vahvemmat kansat eivät usko sinun laillasi omiin puolustusvoimiinsa, vaan ovat liittoutuneet toistensa kanssa?


    • meikä maalta

      Ei voi muuta kuin sääliä kepua sen pääministerin asetuttua pressaehdokkaaksi. Onko noin tosikkomaista kepulia muulla nähty tai kuultu?
      Ja niin viisaskin vielä...

      • mies

        paikallaan. Ei parempaa löydy, senvuoski sinuakin niin säälittää!


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2025
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1709
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1358
    4. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1171
    5. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1169
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1024
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      945
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      934
    Aihe