Kun asioita voidaan esittää ilman puoluepoliittisia tavoitteita, päästään varsin hyviin ratkaisuihin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Hesarin esitys kuntien yhdistämistä koskien. Esityksessä lähdettiin luonnollisista talousalueista, jotka ovat jo olemassa.
Hesarin ehdotus oli niin hyvä, että Keskustan puoluesihteerin oli kiireesti lähetettävä paimenkirje agitaattoreilleen. Ilman kirjettä jotkut heistä olisivat saattaneet sanoa Hesarin esityksen olevan hyvä ja toteuttamiskelpoinen. Pienin muutoksin se onkin sitä.
Hesarin ehdotus oli niin hyvä, että Keskustan puoluesihteerin oli kiireesti lähetettävä paimenkirje agitaattoreilleen. Ilman kirjettä jotkut heistä olisivat saattaneet sanoa Hesarin esityksen olevan hyvä ja toteuttamiskelpoinen. Pienin muutoksin se onkin sitä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kepun puoluekone alkaa yskimään, jos tuo kuntajako toteutetaan. Yli neljänsadassa kunnassa lakkaa kuntapalkattujen puoluevirkailijoiden työ. Se on kuolinisku koko puolueelle, mutta hällä ja väliä.
Keskustan puoluekoneisto on "palkattu" paremminkin kylä- kuin kuntapohjalle. Etkö sitä tiennyt?
... on keskustan palkattu puoluekoneisto. Ne on niitä jäsenkirjalla töihin otettuja, joiden pääasiallinen tehtävä on tehdä puoluetyötä kentällä.
Hesarin ehdotus oli maakuntajaotuksen ja seutukuntajaotuksen välimuoto. Sen huonona puolena oli, että yli puolet ehdotetuista kunnista jäisi ikä- ja verokertymärakenteeltaan ennalleen eli niitä jouduttaisiin tukemaan entiseen tapaan samalla, kun välimatkat pitenevät ja maakunnallinen hallinto säilyy kustannus- ja byrokratiarakenteena rinnalla.
Hesarin ehdotus tuskin kelpaa demareille ja kokoomuksellakaan. Valtapoliittisesti ja taloudellisesti se voi olla niille jopa huonoin vaihtoehto.
Kyllä Hesarin vaihtoehto on kuitenkin syytä ottaa muiden rinnalle tarkasteluun. Useinhan vaikeissa päätöksissä päädytään kompromisseihin, vaikka se olisi sitten kallein vaihtoehto.
Se vaatisi valtavat määrät pakkoliitoksia, johon ei eduskunnassa löydy tarvittavaa kannatusta.
Lisäksi koklipit kyllä pian huomaavat, että tuolla menettelyllä yhä suuremmassa osassa maata olisi kepu johtavana puolueena. Nykyisten kepukuntien ympäröimä koklipiläinen keskuskin muuttuisi kepualueeksi yhdistämisen myötä.
Minusta paras on se aluekuntamalli, jossa tosi suuri alue johtaisi kuntapolitiikkaa alueellaan ja tuottaisi suurta väestöpohjaa vaativat palvelut ja nykyiset kunnat jäisivät sen alaisiksi paikallisiksi toimeenpanijoiki. Näillä lähikunnilla olisi myös lähipalvelujen tuottamisessa omaa harkintavaltaa.
Näin demokratiakin lisääntyisi. Sekä lähikuntiin että aluekuntaan valittaisiin valtuusto vaaleilla. Nykyään näitä suuremmman väestöpohjan vaatimia palveluja tuotetaan mitä erilaisimmalla tavalla kuntien välisenä yhteistyönä, on erilaisia ja eri kokonpanolla olevia kuntainliittoja tuottamassa erilaisia palveluja, on suoraa kuntien yhteistyötä, on seutukuntia, maakuntia, akuekeskuksia ja lukematon määrä valtion aluehallinnon piirejä. Kaikki nämä voitaisiin yhdistää aluekuntaan tai valtionhallinnosta kyseen ollen piirien rajat voisitaisiin sovittaa aluekuntien rajoihin.
Jaahas, Oiva on Lankian paimenkirjeen mukaisesti kiltisti ruodussa. Niin sitä pitää. Nänköhän puolue palkitsee uskollisuudesta. Vai pettääkö kepu sittenkin?
Hesarin malli on paras tähänastisista, siitä puuttui politikointi, se ei aja yhdenkään puolueen vaan kansantalouden etua. Vaikka kepulle jäisi näissä yhdistetyissä kunnissa suurimman puolueen asema, niin ehdoton enemmistö kuitenkin poistuisi ja päätöksen tekoon saataisiin tervettä moniarvoisuutta nykyisen yksisilmäisen kyläpolitikoinnin sijaan.
Keskisuomalaisen Laatikainen muuten heitti taas uutta vettä myllyyn kannattamalla koko Keski-Suomen maakunnan yhdistämistä yhdeksi kunnaksi. Avarakatseinen avaus kepualueella. Laatikaisella taitaa olla kana kynimättä Vanhasen ja Lankian kanssa, sen verran eri linjoilla mies seilaa
Aluekuntamalli eli maakunnan kokoinen kunta ei ole toiminnallinen yksikkö. Esimerkiksi elinkeinopolitiikassa tarvitaan dynaamisia yksikköjä, ja näitä ovat jo nykyiset toiminnalliset yksiköt eli seutukunnat.
Aluekuntamallin heikkous on sen luominen nimenomaan hallinnon näkökulmasta. Ja paras tulos kuitenkin saavutetaan, kun lähdetään rationaalisesti toiminnalliselta pohjalta - eli peruskuntamalli.
Et ole, Oiva, tainnut tajuta, että pakkoliitoksiin on mentävä ainoastaan siksi, ettei vapaaehtoisuus ole toiminut, vaikka siihen olisi ollut vuosia aikaa. Ja pakkoliitoksissa ei enää kysytä kannatusta; se aika on silloin ollut ohi jo pitkään.
Aluekuntamalli on täysi susi jo syntyessään, koska se tuhoaisi aluedemokratian pelkiksi kahvikerhoiksi ottamanna verotusoikeuden peruskunnilta aluekunnille ja jättäisi peruskunnat riitelemään keskenään siitä, miten aluekunnan keräämät verotuotot jaetaan.
Tämä Mannisen tuotattama hutilaukaus tulisi lisäksi älyttömän kalliiksi kahden kerroksen kunnallishallintoineen.
Jos joku malli ei koskaan toteudu, niin se on nimenomaan aluekuntamalli, jossa ei ole takana mitään muuta kuin kepun konservatiivinen säilyttämishalu ja muutosvastarinta, sillä kuntien yhdistäminen pudottaisi kepoun kannatuksen poohjamutiin toisin kuin sinä, Oiva, väität.
On hyvvin luonnollista, että puoluejohto ilmoittaa piirien edusmiehille, mitä mieltä puoluejohto on jostain asiasta, että piireissä asioihin kantaa ottavat tietävät tämän.
Lankian paimenkirjeessä ei siis ole mitään epätavallista, paitsi se, että media teki siitä julkistaessaan numeroa, mitä vastaaville paimenkirjoille harvoin tapahtuu.
Luonnolliset talous- jaa työssäkäyntialueet on jatkossakin olennainen pohja uusien, suurempien kuntien rajojen määrittelyssä. samalla tavallahan nykyisetkin kunnat ovat syntyneet sen mukaan, miten vesistöt, suot tai muut esteet rajoittivat liikkumnista tai kärrypolut ja joenuomat, myöhemmin tiet ja rautatiet helpottivat yhteyksiä.
Hesarin ehdotus on minustakin erinomainen pohja jatkaa asian kehittelyä.