Mistä lapsikaste voi olla kotoisin, jos Raamattu ei sitä ollenkaan tunne?
Tähän saamme vastauksen professori R. M. Petersenin teoksesta "Tanskan pakanuuden ajan historia", sivulta 336:
"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa lapsi vedellä eli kuten sitä nimitettiin kastella sitä, jolla se ikäänkuin vihittiin elämälle, otettiin sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös nimen antaminen."
Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa
"Islannin kulta-aika"-teoksessa sivulla 365:
"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen ylitse ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista selviää, että vanhimpana aikana lapsen isä valoi lasta vedellä jaantoi sille nimen."
Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä lähinnä teologit ja papisto koettavat ohi Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja lukee edellä olevat tiedemiesten lausunnot pakanallisista toimituksista, niin ei voi olla havaitsematta, mikä läheinen yhteys on lapsikasteella ja pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä yhdenmukaisuus. Veden
pirskotus/valelu/kasteluriitti vauvojen päälle on pakanallinen pakanoiden pakanariitti.
Vastoin epäraamatullista lapsikastekäytäntöä on
ev.lut.kirkossa ollut toki Raamatun mukaista lapsikasteluopin epäraamatulliseksi osoittamistakin.
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Aleksi Lehtonen korosti "Kirkon pyhät toimitukset"-kirjassaan (sivulla 93):
"Lapsikastetta ei missään Uuden Testamentin kohdassa mainita. Suoranaisia todistuksia siitä, että lapsikaste olisi ollut käytännössä alkuseurakunnassa, puuttuu."
Rovasti (ev.lut.kirkossa) Urho Muroma toteaa "Herää Valvomaan" -lehdessä tammikuussa 1932:
"Helvettiä lapsikasteopilla täytetään! ... Raamatussa ei kerrota mitään lapsikasteesta; siis Raamattuun vedoten emme voi siitä asiasta sanoa mitään."
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Erkki Kaila toteaa
"Roomalaiskirje"-kirjassaan (sivulla 81):
"Kun muistamme, että alkukristillinen kaste tapahtui upottamalla, niin ymmärrämme, että se jo ulkonaisestikuvasi kuolemista."
Piispa (ev.lut.kirkossa) E. Gulin toteaa teoksessaan "Raamatullinen Tietokirja" (osa II palsta 123):
"UT:n aikana kastamistapana oli upottaa kastettava kokonaan virtaavaan veteen, mikä vertauskuvana ilmensi vanhan ihmisen hukuttamista ja uuden sijalle tulemista."
Kohdassa "KASTE" piispa Gulin korostaa:
"Uusi Testamentti ei missään erityisesti esitä kastetun lapsia. Voipa vielä Paavalin tulkita nimenomaan siten, ettei hän tunne lapsikasteen käyttöä."
Kirkkoisä Tertullianus tunnetaan mitä kiivaimmaksi lapsikasteen vastustajaksi. Jos lapsikastelu olisi ollut yleinen apostoleilta peritty kastekäytäntö, kuinka sitä vielä kaksisataa vuotta myöhemmin olisi
vastustettu? Raamatusta ei sitä löydy eikä Raamatulla voi puolustaa LAPSIKASTETTA!
Ja jos Luther ei sano saaneensa lapsikastetta Jumalalta, vaan paavilta! (Galatalaiskirjeen Selitys sivu 100), niin miksi vielä sinä tahtoisit eksyttää harhaisten ev.lut.piispojen johdolla ihmisiä pakanalliseen lapsikasteluoppiin ja järjestelmään?
Tämä kysymys on oikeutettu! Kysymys tulee esittää
Suomen ev.lut.papeille ja teologeille ja muille
järjestelmän mukaisesti epäraamatullista lapsikastetelua käyttäville, koska he ovat hirvittävässä vastuussa Jumalan ja ihmisten edessä viimeisellä tuomiolla!
Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi kastekysymykseen, Raamattu vai ihmismielipiteet?
Muista, että Jumalaa tulee kuulla enemmän kuin ihmisiä! Näin sanoo Raamattu! "Tahtonsa mukaan HÄN synnytti meidät TOTUUDEN SANALLA!" (Jaak.1:18, vrt. Gal. 3:9, 26, Joh. 3:16, Ef. 2:8, 1 Kor. 4:15) EI SIIS KASTEVEDELLÄ! (Joh. 1:12,13) "MUTTA KAIKILLE, JOTKA OTTIVAT HÄNET VASTAAN, HÄN ANTOI OIKEUDEN TULLA JUMALAN LAPSIKSI, NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEN NIMEENSÄ."
Vanhempien motiivit saada vastasyntyneelle imeväiselleen kirkon jäsenyys kirkon epäraamatullisen valelurituaalin kautta on tunnetusti erittäin pakanallinen.
Yhteiskunnallisen syrjinnän pelosta vanhemmat ajattelevat, että valelurituaalin suorittamatta jättäminen aiheuttaisi heidän
"vauvalleen" myöhemmin jotakin vahinkoa, siksi he haluavat suorittaa vauvalleen valelurituaalin.
He tekevät sen yleisen pakanallisen ja lihallisen mielipiteen painostuksesta, koska he ajattelevat, että "kaikkihan niin tekevät ja ettei myöhemmin tulisi jotakin vahinkoa, jos kasteluriittiä ei heti suoritettaisi, ja koskaan ei voi tietää, mitä hyvää siitä voi koitua ja ei kai siitä mitään vahinkoakaan voi olla". Heillä on siis täysin EPÄRAAMATULLISIA taikauskoisia KÄSITYKSIÄ tuosta kirkonepäraamatullisesta valeluriitistä.
Koko niin kutsuttu "lapsikastesakramentti" perustuu siis kokonaan taikauskoisiin ja maagisiin pakanallisiin uskomuksiin. Tuollaiset syyt, jotka ovat perin epäraamatullisia ja taikauskoisia, perustuvat yleiseen pakanalliseen ja primitiiviseen suojelumotiiviin.
Sakramenttikirkko on ylläpitänyt tämän varjolla sakramenttimagiaa läpi vuosisatojen vaikka Raamattu ei sellaista tue. Raamatusta ei löydy 'sakramentti' sanaa. Minkäänlaista sakramenttia ei löydy Raamatusta, mutta mystinen sakramenttikirkkojärjestelmä on pettänyt ihmisiä, että mystisesti sakramentit vaikuttavat taianomaisesti suoritettuina taikatoimituksina ja muodostavat taikakeinon ihmisten "pelastamiseksi, uudesti synnyttämiseksi" jonkinlaisen papin toimittaman maagisen taikatempun kautta, jossa epäraamatullinen "pelastava ja uudestisynnyttävä
maaginen sakramentti" tungetaan ihmiseen.
Tässä epäraamatullisessa sakramenttijärjestelmässä epäraamatulliset sakramentit välittävät "pelastuksen ja uudestisyntymisen" ja ovat vain toimivia ja riippuvaisia pappiensa kautta ja hallinnassa ja heidän suorittaminaan, mistä he myös saavat palkkansa.
Sakramentit tarjoavat pappien käytettäväksi maagisen ja mystisen taikakeinon järjestellä maagisilla taikasakramenttitempuillaan ihmisten "pelastusta ja uudestisyntymistä". Vain papit osaavat ja saavat käyttää taikasakramentteja ja hallitsevat niidenavulla ihmisiä. Papit nojaavat sakramenttikirkkojärjestelmän taikakeinoihin tässä. Sakramenttimagian hallitseva papisto ylläpitää taikatemppujärjestelmää, joka syrjäyttää
persoonallisen Jumala-suhteen sydämen asiana.
Arkkipiispa Jukka Paarma ilmoitti kirkon virallisimman ja tuoreimman kannan Kotimaa-lehdessä toukokuussa 2001, että kun kuulut kirkkoon ja olet lapsikastettu ja konfirmoitu, niin kaikki on hyvin. Tähän täytyy todeta, että kaikki on silloin vain kirkolle hyvin. Nimittäin vaikka lapsikastetta EI löydy Raamatusta, niin lapsikasteen avulla kirkko saa jäsenensä ja kirkollisveron maksajansa.
Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän orjuuteen heti heidän
syntymänsä jälkeen? Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän vettä? Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot - Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita? Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä apostolisena tapana.
Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on "valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole raamatullisesti kastettu vaan heidät on pakanaalisesti kasteltu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.
Tähän saamme vastauksen professori R. M. Petersenin teoksesta "Tanskan pakanuuden ajan historia", sivulta 336:
"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa lapsi vedellä eli kuten sitä nimitettiin kastella sitä, jolla se ikäänkuin vihittiin elämälle, otettiin sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös nimen antaminen."
Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa
"Islannin kulta-aika"-teoksessa sivulla 365:
"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen ylitse ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista selviää, että vanhimpana aikana lapsen isä valoi lasta vedellä jaantoi sille nimen."
Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä lähinnä teologit ja papisto koettavat ohi Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja lukee edellä olevat tiedemiesten lausunnot pakanallisista toimituksista, niin ei voi olla havaitsematta, mikä läheinen yhteys on lapsikasteella ja pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä yhdenmukaisuus. Veden
pirskotus/valelu/kasteluriitti vauvojen päälle on pakanallinen pakanoiden pakanariitti.
Vastoin epäraamatullista lapsikastekäytäntöä on
ev.lut.kirkossa ollut toki Raamatun mukaista lapsikasteluopin epäraamatulliseksi osoittamistakin.
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Aleksi Lehtonen korosti "Kirkon pyhät toimitukset"-kirjassaan (sivulla 93):
"Lapsikastetta ei missään Uuden Testamentin kohdassa mainita. Suoranaisia todistuksia siitä, että lapsikaste olisi ollut käytännössä alkuseurakunnassa, puuttuu."
Rovasti (ev.lut.kirkossa) Urho Muroma toteaa "Herää Valvomaan" -lehdessä tammikuussa 1932:
"Helvettiä lapsikasteopilla täytetään! ... Raamatussa ei kerrota mitään lapsikasteesta; siis Raamattuun vedoten emme voi siitä asiasta sanoa mitään."
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Erkki Kaila toteaa
"Roomalaiskirje"-kirjassaan (sivulla 81):
"Kun muistamme, että alkukristillinen kaste tapahtui upottamalla, niin ymmärrämme, että se jo ulkonaisestikuvasi kuolemista."
Piispa (ev.lut.kirkossa) E. Gulin toteaa teoksessaan "Raamatullinen Tietokirja" (osa II palsta 123):
"UT:n aikana kastamistapana oli upottaa kastettava kokonaan virtaavaan veteen, mikä vertauskuvana ilmensi vanhan ihmisen hukuttamista ja uuden sijalle tulemista."
Kohdassa "KASTE" piispa Gulin korostaa:
"Uusi Testamentti ei missään erityisesti esitä kastetun lapsia. Voipa vielä Paavalin tulkita nimenomaan siten, ettei hän tunne lapsikasteen käyttöä."
Kirkkoisä Tertullianus tunnetaan mitä kiivaimmaksi lapsikasteen vastustajaksi. Jos lapsikastelu olisi ollut yleinen apostoleilta peritty kastekäytäntö, kuinka sitä vielä kaksisataa vuotta myöhemmin olisi
vastustettu? Raamatusta ei sitä löydy eikä Raamatulla voi puolustaa LAPSIKASTETTA!
Ja jos Luther ei sano saaneensa lapsikastetta Jumalalta, vaan paavilta! (Galatalaiskirjeen Selitys sivu 100), niin miksi vielä sinä tahtoisit eksyttää harhaisten ev.lut.piispojen johdolla ihmisiä pakanalliseen lapsikasteluoppiin ja järjestelmään?
Tämä kysymys on oikeutettu! Kysymys tulee esittää
Suomen ev.lut.papeille ja teologeille ja muille
järjestelmän mukaisesti epäraamatullista lapsikastetelua käyttäville, koska he ovat hirvittävässä vastuussa Jumalan ja ihmisten edessä viimeisellä tuomiolla!
Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi kastekysymykseen, Raamattu vai ihmismielipiteet?
Muista, että Jumalaa tulee kuulla enemmän kuin ihmisiä! Näin sanoo Raamattu! "Tahtonsa mukaan HÄN synnytti meidät TOTUUDEN SANALLA!" (Jaak.1:18, vrt. Gal. 3:9, 26, Joh. 3:16, Ef. 2:8, 1 Kor. 4:15) EI SIIS KASTEVEDELLÄ! (Joh. 1:12,13) "MUTTA KAIKILLE, JOTKA OTTIVAT HÄNET VASTAAN, HÄN ANTOI OIKEUDEN TULLA JUMALAN LAPSIKSI, NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEN NIMEENSÄ."
Vanhempien motiivit saada vastasyntyneelle imeväiselleen kirkon jäsenyys kirkon epäraamatullisen valelurituaalin kautta on tunnetusti erittäin pakanallinen.
Yhteiskunnallisen syrjinnän pelosta vanhemmat ajattelevat, että valelurituaalin suorittamatta jättäminen aiheuttaisi heidän
"vauvalleen" myöhemmin jotakin vahinkoa, siksi he haluavat suorittaa vauvalleen valelurituaalin.
He tekevät sen yleisen pakanallisen ja lihallisen mielipiteen painostuksesta, koska he ajattelevat, että "kaikkihan niin tekevät ja ettei myöhemmin tulisi jotakin vahinkoa, jos kasteluriittiä ei heti suoritettaisi, ja koskaan ei voi tietää, mitä hyvää siitä voi koitua ja ei kai siitä mitään vahinkoakaan voi olla". Heillä on siis täysin EPÄRAAMATULLISIA taikauskoisia KÄSITYKSIÄ tuosta kirkonepäraamatullisesta valeluriitistä.
Koko niin kutsuttu "lapsikastesakramentti" perustuu siis kokonaan taikauskoisiin ja maagisiin pakanallisiin uskomuksiin. Tuollaiset syyt, jotka ovat perin epäraamatullisia ja taikauskoisia, perustuvat yleiseen pakanalliseen ja primitiiviseen suojelumotiiviin.
Sakramenttikirkko on ylläpitänyt tämän varjolla sakramenttimagiaa läpi vuosisatojen vaikka Raamattu ei sellaista tue. Raamatusta ei löydy 'sakramentti' sanaa. Minkäänlaista sakramenttia ei löydy Raamatusta, mutta mystinen sakramenttikirkkojärjestelmä on pettänyt ihmisiä, että mystisesti sakramentit vaikuttavat taianomaisesti suoritettuina taikatoimituksina ja muodostavat taikakeinon ihmisten "pelastamiseksi, uudesti synnyttämiseksi" jonkinlaisen papin toimittaman maagisen taikatempun kautta, jossa epäraamatullinen "pelastava ja uudestisynnyttävä
maaginen sakramentti" tungetaan ihmiseen.
Tässä epäraamatullisessa sakramenttijärjestelmässä epäraamatulliset sakramentit välittävät "pelastuksen ja uudestisyntymisen" ja ovat vain toimivia ja riippuvaisia pappiensa kautta ja hallinnassa ja heidän suorittaminaan, mistä he myös saavat palkkansa.
Sakramentit tarjoavat pappien käytettäväksi maagisen ja mystisen taikakeinon järjestellä maagisilla taikasakramenttitempuillaan ihmisten "pelastusta ja uudestisyntymistä". Vain papit osaavat ja saavat käyttää taikasakramentteja ja hallitsevat niidenavulla ihmisiä. Papit nojaavat sakramenttikirkkojärjestelmän taikakeinoihin tässä. Sakramenttimagian hallitseva papisto ylläpitää taikatemppujärjestelmää, joka syrjäyttää
persoonallisen Jumala-suhteen sydämen asiana.
Arkkipiispa Jukka Paarma ilmoitti kirkon virallisimman ja tuoreimman kannan Kotimaa-lehdessä toukokuussa 2001, että kun kuulut kirkkoon ja olet lapsikastettu ja konfirmoitu, niin kaikki on hyvin. Tähän täytyy todeta, että kaikki on silloin vain kirkolle hyvin. Nimittäin vaikka lapsikastetta EI löydy Raamatusta, niin lapsikasteen avulla kirkko saa jäsenensä ja kirkollisveron maksajansa.
Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän orjuuteen heti heidän
syntymänsä jälkeen? Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän vettä? Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot - Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita? Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä apostolisena tapana.
Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on "valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole raamatullisesti kastettu vaan heidät on pakanaalisesti kasteltu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Onko sillä niin merkitystä.Sillä on merkitystä että yksilönä meidät eroitetaan toisista nimemme ja sos,tur,tun.perusteella.
Suomessa on pakannallinen pakanoita pakanallisesti kasteleva porttokirkkolaitos, mutta Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia:
Kristukseen uskovien seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13, 19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne ovat näkyvä seurakunta(Apt. 2:41).
Jos kastelemme sylilapsia, seurakunta ei voi olla
uskovien seurakunta.
Siihenhän tullaan vain uskosta Herraan ja syntiä
tekeviä nuhdellaan ja lopulta erotetaan, elleivät he tee parannusta.
Jokainen raamatullisesti uskoontullut Pyhästä Hengestä uudestisyntynyt ja sitten raamatullisesti kastettu liitetään Raamatun mukaan Kristuksen seurakuntaan (Gal. 3:26, 27; Apt. 2:41, 42 46).
Sylilapsena kasteltujen kohdalla oltaisiin
vaikeuksissa:
Missä vaiheessa heidät tulisi erottaa
seurakunnasta, elleivät tule uskoviksi?
Lapsikastelua käyttävä seurakunta muodostuu välttämättä 'sekalaiseksi seurakunnaksi'.
Jos ymmärrämme, mitä Raamattu opettaa seurakunnasta,
olemme samalla ymmärtäneet myös raamatullisen kasteopin.
Korinton seurakunnan jäsenistä Paavali sanoo, että
nämä ovat "kutsutut ja pyhät" (1 Kor. 1: 2).
Efeson seurakunnalle lähetetty kirje oli tarkoitettu
"Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa" (Ef 1:l).
Uuden testamentin seurakunnat olivat kaikki kristukseen uskovien seurakuntia (ks. myös Room. 1:7; Gal. 1:2; 3:26; Fil.1:1; Kol. 1:2; 1 Tess. 1: 6; Apt. 5:13, 14).
Jos apostolit olisivat kirkollisesti kastelleet rintalapset, seurakunnan jäseniä ei olisi enää muutaman vuoden kuluttua uskallettu kutsua "pyhiksi ja uskoviksi", koska joukossa olisi jo ollut muitakin.
Aikaisemmin minulla oli monimutkainen lapsikasteluharhalahkoseurakuntaoppi, joka perustuu valheeseen:
On näkyvä seurakunta, johon kuuluu muitakin kuin
uskovia. Näkymätön seurakunta on sitten varsinainen
Kristukseen uskovien joukko, tosi seurakunta. Viimeksi
mainittu kuuluu osana näkyvään seurakuntaan.
Tätä oppia on perusteltu lapsikasteluharhalahkovalhepuljussa Raamatun nisu ja luste -vertauksella. Nisu ja luste saivat kasvaa rinnakkain
elonleikkuuseen asti. Tähän nojaten on lapsikasteluharhalahkovalhepulju on esitettänyt, että
seurakuntaan voi kuulua kääntymättömiäkin.
Herra Jeesus Kristus selitti kuitenkin toisin kuin lapsikasteluharhalahkovalhepulju:
"Pelto on maailma" (Matt.13:38).
Seurakunnan jäsenet ja uskosta osattomat
elävät samassa maailmassa rinnakkain.
Näkymätöntä seurakuntaa ei ole Raamatun mukaan; päinvastoin sen tulee 'loistaa kaikille huoneessa oleville"(Matt.5:15).
Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia: uskovien
seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13, 19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne tulee liittää näkyvään seurakuntaan (Apt. 2:41).
Oma lapsikastelulla eksytetty maamme on lähetystyön kohde, kuten muutkin pakanakansat.
Kristillinen tietomme eikä lapsikastelu tee meistä kristittyä kansaa.
Eihän pelkkä pään tieto voi tehdä yksityisestä ihmisestäkään kristittyä.
Sitä mukaa kuin teemme opetuslapsiksi kaikkia kansoja,
kastamme niiden uskoon tulleet jäsenet ja opetamme
heille kaikki Raamatun aarteet.
Sylilasta ei voi tehdä lapsikastelulla opetuslapseksi. Tarvitaan henkilökohtainen usko syntien anteeksi Antajaan (Room. 3:21-26; 10:9, 10).
Usko tulee kuulemisesta (Room.10:17), Sanan kautta (1 Piet. 1:3, 23; Jaak. 1:18) eikä millään taikatempulla kuten esim juuri lapsikastelulla.
Jakeen Mark. 16:16 sisältö on joskus lapsikastelulahkossa esitetty seuraavasti: "Joka uskoo ja on kastettu, se pelastuu" tai: "Uskova ja kastettu on pelastuva". Kastaa-sanan on selitetty olevan menneessä muodossa, aoristissa.
Alkukielessä myös uskoa-verbi on aoristissa, ja
tarkasti ottaen virke tulisi kääntää:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se pelastuu. "
Se, joka ei usko, tuomitaan kadotukseen. Jeesus ei käskenyt kastaa häntä eikä missään esitä viittaustakaan lapsikastelun puolesta.
olet sinä katolinen.
>porttokirkkolaitos, mutta Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia:
Ei olis ihan heti arvannut.
Pienten lasten, vauvojen, pakanallinen kasteleminen on
yksi katolisen kirkon ja sitä pakanakasteluopissa
seuraavien kirkkojen ratkaisevimpia ja
arveluttavimpia oppeja.
Katolinen kirkko, kuten sen tyttäretkin opettavat
samaa, että "syntyessään, langenneine
ihmisluontoineen ja perisynnin saastuttamina,
lapsillakin on tarve saada uusi syntymä
kasteessa, jossa heidät vapautetaan
pimeyden vallasta ja otetaan Jumalan lasten
vapauden valtakuntaan. Pelastuksen armon täysi
maksuttomuus ilmenee nimenomaan pienten lasten
astamisessa. Kirkko ja vanhemmat kieltäisivät
lapselta korvaamattoman armon tulla Jumalan
lapseksi mikäli he eivät soisi hänelle Kastetta
pian tämän syntymänsä jälkeen."
Näin siis KKK:ssa (Katolisen kirkon katekismus)
s. 319 kohta 1250 ja näin myös muut pakanallise pakanoita kastelevat järjestelmät esittävät, jotta saisivat jäsenensä ja veronmaksajansa.
Tuo KKK kertoo meille, mistä tämä
kirkonkulmakivioppi myös on peräisin:
"Käytäntö kastaa pienet lapset on ikivanha Kirkon
traditio. Tästä tavasta on selvä todistus toiselta
vuosisadalta lähtien..." (s. 319, kohta 1252)
Tässä KKK katekismus myöntää, että tämä oppi ei
perustu Raamattuun!
Se on ihmistekoinen pakanallinen traditio!
Paavalin varoitus saattaisi sopia hyvin tähän:
"Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen
järkeisopilla ja tyhjällä petoksella pitäytyen
ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman
alkeisvoimiin eikä Kristukseen." Kol. 2:8.
Pitäydy siis Raamatun Kristukseen äläkä
epäraamatulliseen pakanalliseen lapsikasteluun.
Kaste Raamatussa
Mikä tekee tämän pienten lasten, vauvojen,
pakanallisen kastelemistavan harjoittamisen erityisen
sekoittavaksi ja hämmentäväksi, on se, että
Raamattu ei kerro yhdestäkään pienten lasten
kastelemistapahtumasta.
Sitä vastoin jokainen maininta kasteesta sisältää
riittävän vanhoja ihmisiä, jotka kuulevat ja
vastaanottavat evankeliumin Jeesuksesta
Kristuksesta.
Jeesus oli aikuinen, kun HÄNET kastettiin:
"Kun Jeesus oli kastettu, nousi HÄN kohta
vedestä."Matt. 3:16.
Kaikkialla Raamatussa kaste seurasi aina
pelastusta.
Etiopialainen hoviherra, jonka Filippus
johdatti pelastukseen, oli aikuinen, kun hänet
kastettiin.
"...he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus
että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet." Ap.t.
8:38.
Myös muutkin kastettiin sitten, kun he olivat
tulleet uskoon:
"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin." Ap.t. 18.8.
Sen jälkeen, kun ihmiset olivat ottaneet vastaan
Johannes Kastajan sanoman parannuksesta:
"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun
hetunnustivat syntinsä." Matt. 3:6.
Ilmeisestikään vastasyntyneet pienet lapset,
vauvat eivät pysty katumaan, tekemään parannusta,
uskomaantai tunnustamaan syntejään. Sen tähden
heillä ei milloinkaan ole Pyhän Raamatun
mukaisia edellytyksiä raamatulliselle kasteelle.
Filippiläinen vanginvartija
Kun Filippiläinen vanginvartija, joka vartioi
apostoli Paavalia, kysyi:
"Mitä minun pitää tehdä, että minä
pelastuisin?"(Ap.t.16:30)
Paavali vastasi:
"Usko Herraan Jeesukseen."(Jae31).
Sitten, kun vanginvartija oli tullut uskoon,
Paavali kastoi hänet (jae 33).
Kun Pietari saarnasi Apostolien tekojen 2.
Luvussa:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin 3000 sielua." Ap.t. 2:41.
Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, miehiä ja
naisia kastettiin, mutta ei pikkulapsia, vauvoja:
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka
julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja
Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat
kasteen, sekä miehet että naiset." Ap.t. 8:12.
Jos Jumalan Sana ilmaisee kantansa näin tarkasti
ja suoraan ja selvästi, että vain ne, jotka ovat
tarpeeksi vanhoja kuulemaan ja vastaanottamaan
Jumalan Sanan, pitäisi kastaa, niin miksi
katolisuus vaatii vastasyntyneet pienet lapset,
vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole
raamatullinen kaste vaan pakanallinen kasteluriitti?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta kirkon
orjuuteen heti heidän syntymänsä jälkeen?
Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa
sydämessäsi.
Johtopäätöksen aika tässä asiassa.Kun sinä olit
vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan
kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai
pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain
vähän vettä pakanamenossa?
Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten pakanallisia traditioita?
Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman
aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne
omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Ellei pakanallista lapsikastelua poisteta käytännöstä, ei
päästä eroon pakanallisesta paavillisuudesta.
Lapsikastelun säilyttämisen vuoksi Lutherin hyvä
tarkoitus ajautui karille, ja tänä päivänä se
kirkko, joka on kantanut taannoin paavillisuuden
suurimman vastustajan nimeä, on itse ilmeisen
pakanallisen paavillinen ja luisuu vähitellen
paavin, Lutherin mukaan antikristuksen, syliin,
ellei se sanoudu irti pakanallisesta lapsikastelusta ja opeta Raamatun mukaisesti kasteesta ja valvo ja raivaa
rajansa selviksi maailmaan.
Lapsikasteluharhaoppijärjestelmä opettaa ja
uskottavaksi ilman epäilyksiä määrää ja asettaa,
että lapsikastelu pelastaa ja uudestisynnyttää ja
vapauttaa perkeleestä ja niin edespäin.
Jokaisen pitäisi ymmärtää,että Herra EI yhdy
lapsikasteluharhaopin väitteisiin, vaikka ihmisten
perinnäissäännöt niihin yhtyvätkin.
Raamattu opettaa, että pelastus on ilmainen lahja,
jota ei voi koskaan perinnäissäännöillä
(lapsikastelu on ihmisten perinnäissääntö!)
ostaa, hankkia taikka ansaita.
Tuon ihmisten keksimän epäraamatullisen opin
mukaan todetaan:
-kaste on armonväline, joka lahjoittaa pelastuksen
Raamattu ei voisi olla enempää eri mieltä!
Raamattu sanoo:
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän
antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka
uskovat hänen nimeensä." Joh. 1:12.
Huolimatta tämän kaltaisista Raamatun jakeista,
joita Raamatussa on useita, esitetään
lapsikasteluharhaoppijärjestelmän keskeisimpänä
epäraamatullisena ajatuksena ihmisten
perinnäissääntöjen mukaan, että
"veteen liittyy Jumalan sana, jonka voimasta
siinä on Kristus ja hänen sovitustyönsä ansio.
Kaste ei vain kuvaa tästä armosta osalliseksi
tulemista, vaan se on Jumalan meille antama
armonväline, joka todella välittää meille
pelastuksen"
Tämä esitetty lapsikasteluoppi häpäisee Jeesusta
Kristusta ja tekee tyhjäksi Jeesuksen Kristuksen
YKSIN ristin puulla hankkiman ja ansaitseman
sovitustyön: syntien anteeksiantamuksen.
Raamattu opettaa, että vain Kristus voi antaa
anteeksi meidän syntimme, "hyvän työn", kuten
kasteelun, toimittaminen ei koskaan tee sitä!
Raamattu sanoo:
"Jossa meillä on lunastus HÄNEN (Kristuksen)
verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen..."
Ef. 1:7.
Jos kaste on välttämätön pelastukseen, olisiko
apostoli Paavali julistanut:
"Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan
evankeliumia julistamaan." 1. Kor. 1:17.
Tai olisiko tämä sama suuri Jumalan mies lausunut:
"Minä kiitän Jumalaa, että en ole kastanut teistä
ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen" 1.
Kor.1:14.
Johannes Kastajan sanoma oli:
"Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on
tullut lähelle." Matt. 3:2.
Kun ihmiset kuultuaan ensin julistuksen tekivät
sitten parannuksen, niin:
"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he
tunnustivat syntinsä. " Matt. 3:6.
Kuuntele, mitä Etiopialainen hoviherra kysyi
Filippukselta, kun he keskustelivat kasteasiasta:
"Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen,ja
hoviherra sanoi:
‘Katso, tässä on vettä; mikä estää minua
kastamasta?'
Ja Filippus sanoi:
‘Jos sinä uskot koko sydämestäsi, se
tapahtukoon'.
Hän vastasi:
‘Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan
Poika'." Ap.t.8:36-37.
Raamattu siis opettaa, että kasteen tulisi
tapahtua pelastumisen jälkeen, ei vaatimuksena
eikä edellytyksenä, jotta voisi pelastua.
Kun Filippiläinen vanginvartija kysyi:
"Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä
pelastuisin?"
Paavali vastasi:
‘Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin sinä
pelastut, niin myös sinun perhekuntasi'. ...Ja hän
otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi
heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. " Ap.t. 16:30-31,33.
On huomattava, että Raamattu sanoo, että Ensin! he
uskoivat, sitten heidät kastettiin.
Raamatullinen kaste seuraa siis aina
raamatullista pelastusta!
Tässä on vielä esimerkki:
"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan, ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin." Ap.t. 18:8.
Apostolien tekojen luvussa 2 Pietari saarnasi,ja
kun hän lopetti, niin:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin3000 sielua" Ap.t. 2:41.
Huomaa Raamattu:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan [!],
ne kastettiin [!]..."
Jälleen heidät kastettiin, ei tullakseen Jumalan
lapsiksi, vaan koska he jo olivat Jumalan lapsia.
Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, ensin
tuli pelastus, sitten kaste:
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka
julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja
Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat
kasteen, sekä miehet että naiset." Ap.t. 8:12.
Pian sen jälkeen tuossa samassa katkelmassa Simon,
petollinen noita, seurasi samaa tietä:
"ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän
pysytteli Filippuksen seurassa... "Ap.t. 8:13.
Juuri ennen kuolemaansa ryöväri ristillä Jeesuksen
vieressä ilmaisi uskonsa Jeesukseen Kristukseen.
Ilmeisestikään häntä ei koskaan oltu kastettu,
mutta siitä huolimatta hän meni paratiisiin.
Miksi?
Koska pelastus on uskosta Kristukseen eikä
lapsikastelun kautta.
Raamattu sanoo, että Jumalan lasten iankaikkinen
kohtalo on sinetöity Pyhällä Hengellä eikä
lapsikastelulla:
"Hänessä on teihinkin uskoviksi tultuanne pantu
luvatun Pyhän Hengen sinetti." Ef. 1:13.
"Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää
Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi
lunastuksenpäivään saakka." Ef. 4:30.
Onko kaste välttämätön pelastukseen?
Ihmisten perinnäissääntö: lapsikastelu ja
Raamattu ovat poikkiteloin tässä asiassa.
Ihmisten perinnnäissääntö: lapsikastelu sanoo
"Kyllä".
Jumalan sana sanoo taas "Ei".
Kumpaa sinä tahdot uskoa?
Jokaisessa opinkohdassa tulee palata
alkulähteille.
Kaikkien aikojen kristittyjen tehtävänä on
noudattaa kasteasiassa kuten kaikessa muussakin
VAIN Raamatun säädöksiä.
Perinteikkyys ei kelpaa eikä kestä JUMALAN PYHÄN
SANAN EDESSÄ!
Uskonpuhdistuksen "hengen ja kirjaimen"
mukaisesti on jokainen oikeutettu kysymään, ONKO
LAPSIKASTEESTA RAAMATUSSA KIRJOITETTU, JA JOS ON,
NIIN MISSÄ?
Tässä asiassa on ratkaisevana tekijänä Raamattu!
Ei tule mennä muuttamaan Raamattua ihmisten mielen
mukaan, mutta sitä ei voida todeta päraamatullisen
lapsikastelun puoltajista.
Koska pakanallinen ev.lut.kirkkojärjestelmä saa
jäsenensä yksinomaan lapsikastelun avulla,
ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä
seisoo tai kaatuu lapsikasteen mukana.
Siitä on helppo tehdä johtopäätöksensä jokainen,
koska lapsikastelua kynsin ja hampain pidetään
"kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei
puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä
apostolisena tapana.
Kenelläkään ei olisi mitään oikeutta puhua tai
kirjoittaa lapsikastelua vastaan, jos se
katolisen kirkon tavoin rehellisesti
tunnustettaisiin vain kirkon opiksi, "oli se
sitten Raamatussa tai ei".
Raamatusta EI sitä löydy! ja se ei ole Raamatun
opetuksen mukainen kaste, siksi jokainen
Raamatulle uskollinen on velvollinen siitä
sanomaan ja kirjoittamaan, niin kuin on
kirjoitettu Raamatussa!
Sinä hetkenä, jona kirkkojärjestelmän papit,
teologit rehellisesti lakkaavat pimittämästä
kansaa ja väärentämästä Raamattua, selittäen
yhtyvänsä vain paavin kirkkoon
lapsikasteluopissaan, sillä se ei ole
Raamatun mukainen kaste, niin jokaiselta Raamatun
vesikastetta puolustavalta ei olisi tarvetta siitä
sanoa halkaistua sanaa, sillä onhan tässä maassa
kaikilla oikeus harjoittaa uskonnollisia menojaan
uskonnossaan, kun ei loukkaa lakia ja hyviä
tapoja.
Lapsikastelusta kynsin ja hampain kiinnipitäviltä
tulee siksi kysyä, miksi Jumala on antanut meille
Raamatun, ellei siinä tarkoituksessa, että
Raamattua uskotaan ja noudatetaan?
Koko evankeliumin julistuksen tarkoitus on saattaa
jokainen uskossa kuuliaiseksi Kristuksen
evankeliumille (Room.1:5).
Lääkäri Luukas piti tärkeänä kertoa asiat
tarkasti, niin kuin ne ALUSSA olivat (Luuk.1:1-
4).
Myös apostoli Johannes painotti sitä, mikä "ON
ALUSTA OLLUT" (1 Joh. 1:1-3).
Apostoli Paavali piti ehdottoman tärkeänä, että
hänen kuulijansa noudattavat hänen antamia
säännöksiään (1 Kor. 11:2).
Tessalonikalaisten tähden hän kiittää Jumalaa
siksi, että HE USKOIVAT TOTUUTEEN (2 Tess.
2:13), ja hän kehottaa jokaista SEISOMAAN LUJANA
JA PITÄMÄÄN KIINNI NIISTÄ SÄÄNNÖISTÄ, JOTKA HE
OLIVAT OPPINEET JOKO HÄNEN SANOISTAAN JA
KIRJEISTÄÄN(2Tess.2:15 ja 3:6).
Galatalaisia apostoli moittii siitä, että he eivät
olleet TOTUUDELLE KUULIAISIA (Gal. 5:7), sen
jälkeen, kun hän ensin on varoittanut heitä
vääristä opettajista:
"Mutta vaikka me, tai enkeli taivaasta julistaisi
teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä
olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu"
(Gal.1:8).
Raamatullisen uskovien kasteen vastustajat ovat
kaivautuneet asemiinsa ja sieltä avanneet tulensa
JUMALAN SANAN LINJALLA OLEVIA vastaan. Ammuksinaan
lapsikastelun puolustajat käyttävät vanhoja
räjähtämättömiä paukkupommejaan, jotka eivät
saavuta maaliaan, koska ruuti on kastunut!
Heidän paukkupommejaan he kutsuvat
epäraamatullisilla termeillä ja käsitteillä,
joita aivan vilisee heidän tuotoksissaan: kasteen
evankeliumi, kasteen armo, kaste on Jumalan työ,
kaste uudestisynnyttää, kaste pelastaa, kaste
antaa synnit anteeksi jne. loputtomiin ja vielä
kaiken huipuksi: kaiken vaikuttaa kastevesi,
pelastava "taikavesi", joka ei olekaan pelkkää
paljasta vettä, vaan salaperäistä maagista
sanaan yhdistettyä mystistä taikavettä!
Tuo lapsikastelun puolustajien epäraamatullinen
vyörytys on epäraamatullista taikuutta ja magiaa!
Se on epäraamatullista "teologiaa", jonka
raamatullisuudelle EI LÖYDY POHJAA ja jonka
totuudellisuudelle voi vain vakavoituneena
surullisena sen epäraamatullisuudesta
hymähtää.
Se on kaikki ihmiskeksintöä: ihmisten
perinnäissääntöä, joka tekee tyhjäksi JUMALAN
PYHÄN SANAN:PYHÄN RAAMATUN!
Raamatun kasteohjetta noudattaneet pitäytyvät
yksinomaan Raamattuun kasteasiassa eivätkä
epäraamatullisiin keinotekoisiin
lapsikasteluharhaoppilahkojärjestelmän
epäraamatullisiin "sepustuksiin"!
Jokaisen uskoon tulleen, tulee kääntyä
kasteasiassa YKSIN RAAMATTUUN!, sillä muut tiet
johtavat hämmennykseen ja pimeyteen, mutta -
Psalmi 119:105, Apt 17:10-12 - vilpitön ja
hellittämätön Raamatun tutkiminen johtaa
totuuteen. Jaak. 1:21-25,Luuk 11:28.
Raamattu ohjaa tutkijaansa 2Tim 3:15.
Olemme JUMALAN TAHDON TIELLÄ, kun noudatamme
JUMALAN OMAA SANAA emmekä ihmisten sepustuksia:
ihmisten perinnäisääntöjä: esim. juuri
epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.
Lapsikastetta EI löydy Raamatussa.
Raamattu sanoo:
"... turhaan he palvelevat MINUA opettaen oppeja,
jotka ovat ihmisten käskyjä." Ja "heissä on
jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen
voiman. Semmoisia karta!"
Älköön monet ryhtykö opettajiksi, sillä siitä
tulee kovempi tuomio. Miksi lapsikasteluopin
kannattajat vääntävät kieroon KIRJOITUKSIA omaksi
tuomioksensa ja kadotukseksensa?
Tämä kannanotto oikaiskoon heidänlaisensa oikean
opin mukaiseen käsitykseen ja käytäntöön
vesikasteesta.
Ei saa enää levittä Raamatun vastaisia harhaisia
vääriä oppeja petollisesti ihmisille
raamatullisina, koska se on valehtelemista ja
siitä joutuu kerran varmasti tilille!
Tulee lisäksi korostaa sitä, että koko Jumalan
taloudenhoito PERUSTUU USKOON EIKÄ
LAPSIKASTELUUN, siksi pitäisi
jokaiselle, joka haluaa ojentautua opissaan ja
elämässään Raamatun mukaan, olla kyllin selvää,
että lapsikastelu jää ulkopuolelle Jumalan
taloudenhoidon niin "kirjaimen kuin hengen"
puolesta.
Joka kuitenkaan ei vieläkään halua vastaanottaa
RAKKAUTTA TOTUUTEEN, niin hän nielee täydestä
valheen, kuten on kirjoitettu (2 Tess. 2:10, 11).
Tarvitaan vain puhdas omatunto ja UUSI
TESTAMENTTI, niin jokainen Kristukseen uskova
antakoon kastaa itsensä, NIIN KUIN ON KIRJOITETTU!
Jumala on antanut Raamatun kristityille opin ja
elämän ainoaksi ohjeeksi. Muut kirjoitukset pitää
pitää erossa ja niitä ei saa asettaa Raamatun
rinnalle eikä missään tapauksessa Raamatun
yläpuolelle, sillä ne eivät ole jumalallisia,
vaan ihmisten laatimia kirjoitelmia.
Raamattu on sen sijaan Jumalan HENGESTÄ! Jumala
ei ole perustanut sellaista kirkkoa, joka
"kehittäisi"oppia ohi/yli HÄNEN SANANSA!
Jumalan säädöksiä ei ole tarkoitettu muuttumaan,
vaan säilymään sellaisinaan, kuin on kirjoitettu!
Jos opit muuttuvat aikojen kuluessa, EI OLE
KYSYMYS KEHITYKSESTÄ, VAAN EKSYMISESTÄ! ON
MENTYOHI/YLI(1Kor4:6) KIRJOITUSTEN!
Apostoli Johannes kirjoittaa:
"Minulla ei ole suurempaa iloa kuin se, että
kuulen lasteni vaeltavan totuudessa."Pyhä Henki
on totuuden Henki. Hän opastaa ennakkoluulottoman
SANAN koko totuuteen (2kor.4:1,2).
Ei tule siksi väärentää Jumalan SANAA.
Totuus ei koskaan liehittele ihmistä, vaan se
tunkee läpi.
Ei ole oikeaa armoa ilman oikeaa totuutta, ja
siksi ei Pyhän Hengen valaisema omatunto tyydy
mihinkään, mikä ei ole selvästi RAAMATULLA TOTEEN
NÄYTETTÄVISSÄ!
Kasteasiassa Raamattu sisältää kaiken
tarpeellisen ja esittää selvästi totuuden.
Kristitty noudattaa iloiten ja vapaaehtoisesti
VAIN SANAA ja ilomielin irtisanoutuu
lapsikasteluharhalahko-opista! Psalmi.119:57-58
Siksi, olkoot paavin kirkon ja sitä seuraava/ien
järjestelmä/ien, (jotka ovat ajallisesti kaukana
apostolisesta alkuseurakunnasta) opit kasteasiassa
millaiset tahansa, totuus on vain se,mitä PYHÄ
RAAMATTU SANOO!
Tutki Raamatusta vilpittömästi raamatullista
kastetotuutta, ja löydät totuuden, ja sellaiset
ihmisten perinnäissännöt ja muut epäraamatulliset
näkemykset ja ihmisten sepitykset jäävät pois ja
saat ilon ja Herran mielisuosion.
sinä kerettiläinen et tässä ymmärrä?
>"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
>perhekuntansa uskoivat Herraan, ja myöskin monet
===============
On äärimmäisen huvittava lukea vauvakastelua
puolustavia tekstejä. Selittelyn makua niissä
totisesti on. Paljon joudutaan järkeilemään.
Nämä selitykset osoittavat kuinka kauas
Raamatusta on menty. On silti syytä jatkaa
Raamatun tutkimuksia. Asia on silti vakava.
Hyväksyessä vauvakasteen sekoitetaan pelastukseen
synergismiä. Ikään kuin ihminen voisi
uudestisynnyttää itsensä kasteen ottamalla.
Uudestisyntyminen ei ole tahdon asia vaan Jumalan
teko pimeydessä vaeltavalle ihmiselle. Tuuli
puhaltaa missä tahtoo.
Vauvakastelussa vanhempien tahto ratkaisisi
vauvan uudestisyntymisen. Lisäksi voitaisiin
tietää etukäteen uudestisyntymisen paikka ja
hetki. Oi Jumalani kuinka kärsin kun luen Sanan
vastaisia sepustuksia, mutta onneksi täällä on
ollut ihan hyviä kirjoituksiakin.
On syytä rukoilla, että Jumala avaisi ymmärrystä
Sanaansa, jotta voisimme hyljätä
lapsikasteluharhaoppipäätelmät. Sanan miekka
kyllä paljastaa harhat. Onnea vain
monimutkaisille selityksille kasteenarmosta ja
vauvakasteluista. Toki monet vauvakasteluttajat
ovat vilpittömiä, mutta heidän oppinsa on
vaarallinen ja väärä.
Kasteen ottaminen on muuten Kristuksen
kuuliaisuutta eikä omaa kuuliaisuutta. Se
todistaa uskosta.
Raamatun yksinkertainen oppi on, että
uudestisyntynyt uskoon tullut ihminen ottaa ns.
raamatullisen uskovien kasteen.
Jumala ei ole perustanut sellaista kirkkoa, joka
"kehittäisi" oppia ohi/yli HÄNEN SANANSA!Jumalan
säädöksiä ei ole tarkoitettu muuttumaan, vaan
säilymään sellaisinaan, kuin on kirjoitettu! Jos
opit muuttuvat aikojen kuluessa, EI OLE KYSYMYS
KEHITYKSESTÄ, VAAN EKSYMISESTÄ! ON MENTY OHI/YLI
(1Kor4:6) KIRJOITUSTEN!
Jokainen, joka haluaa, voi päästä selvyyteen
Raamatun kasteopista lukemalla itse Raamattua,
erikoisesti Apostolien tekoja.
Raamattu osoittaa kiistattomasti, että
ensimmäisen kristillisen vuosisadan seurakunnissa
oli käytännössä vain uskovien upotusvesikaste
vastoin pakanuudesta ammentaneen kirkon
epäraamatullisia perinnäissääntöjä ja taikamenoja.
Vauvojen kastamista perustellaan joskus sillä,
ettei Raamattu missään suoranaisesti kiellä sitä.
Kuitenkin voidaan esittää ainakin kuusi syytä,
miksi kyseinen toimenpide on ristiriidassa
Raamatun kanssa:
1. Se on ristiriidassa opetuslapseuden kanssa.
Jeesus sanoi: "Jos te pysytte minun sanassani,
niin te totisesti olette minun opetuslapsiani",
(Joh.8:31).
Jeesus ja apostolit opettivat uskovien
upotuskastetta. Raamattu ei missään mainitse
muunlaista kastetta.
2. Se on ristiriidassa lasten asemaa koskevan
Jeesuksen opetuksen kanssa.
Vapahtaja siunasi lapsia sellaisinaan ja asetti
heidät esikuviksi Jumalan valtakunnan
perillisistä. Pyrkimys muuttaa lasten asemaa
(kasteen avulla) joksikin muuksi on Jeesuksen
opetuksen vastaista.
3. Se on ristiriidassa uskoontulossa tapahtuvan
uudestisyntymisen kanssa.
Lapsikasteen yhteydessä opetetaan tiedostamatonta
uudestisyntymistä. Se oli kuitenkin kaikilla
Raamatun henkilöillä uskoontulon yhteydessä
tapahtunut tietoinen kokemus Pyhän Hengen (Ef.
1:13) ja Kristuksen vastaanottamisen kautta (1.
Piet. 1:23).
4. Se on ristiriidassa parannuksenteon eli
mielenmuutoksen kanssa.
Kaste kuuluu tämän parannuksenteon yhteyteen
(Ap.t. 2:38).
5. Se on ristiriidassa Jumalan
pelastusjärjestyksen kanssa.
Sana sanoo:"Anna kastaa itsesi", ei lapsesi.
Lapsena toimitettu kastelu on myöhemmin
suoranainen
este uskoontulolle ja parannuksenteolle, kun
siihen turvataan. Siitä tulee ongelma lapselle
myös myöhemmällä iällä, kun omakohtainen usko ja
raamatullisen kasteen ottaminen käy
ajankohtaiseksi.
6. Se on ristiriidassa Raamatun
seurakuntajärjestyksen kanssa.
Seurakunnan kasvu luonnollisen syntyvyyden
perustalla tapahtuivain Vanhan testamentin
Israelissa, ei enää Uuden testamentin
seurakunnassa, johon kuulutaan omakohtaisen uskon
ja hengellisen uudestisyntymisen perusteella.
Seurakunnan jäseneksi ottaminen kasteen kautta
luonnollisen syntymän perustalla johtaa maailman
ja seurakunnan tietoiseen sekoittamiseen.
On vain yksi oikea raamatullinen kaste.
Sana yhdestä kasteesta ei merkitse sitä, etteikö
kastetta voisi suorittaa uudelleen, mikäli sitä
ei aiemmin ole toimitettu Raamatun mukaisesti.
Paavali itse kastoi efesolaiset uudelleen, vaikka
juuri heillehän kirjoitti että on vain "yksi
Herra, yksi usko, yksi kaste" (Ef. 4:5). Apostoli
oli tarkka.
Vain se seikka, ettei efesolaisia oltu kastettu
oikeaan nimeen, vaikka he olivat uskovia ja
opetuslapsia, sai hänet uusimaan kasteen(Ap.t.
19:1-6).
Samassa yhteydessä on kirjoitettu myös: Yksi
usko. Jos sinulla aiemmin on ollut uskomuksia,
jotka poikkeavat raamatullisesta uskosta, se ei
kuitenkaan merkitse ettetkö nyt saisi uskoa
uudelleen oikein.
Siinä on kirjoitettu myös: Yksi Herra. Jos
sinulla on ollut vaikka kymmenen erilaista herraa
aikaisemmin, sekään ei merkitse, ettetkö nyt
voisi ottaa omaksesi uutta Herraa, Jeesusta
Kristusta.
Samoin jos sinulle on aiemmin tehty jokin muu
toimitus kuin Herran Jeesuksen asettama uskoviksi
tulleiden upotuskaste, se merkitsee sitä, että
sinua ei vielä koskaan ole kastettu tällä
Raamatun Sanan mukaisella yhdellä kasteella.
Ohjeena kastekysymyksessä tulee olla ainoastaan
Uuden Testamentin opetus ja käytäntö.
Ihmisten pakanalliset ja taikauskoiset tulkinnat
ja historiallinen kehitys ovat jättäneet jälkensä
kaikkeen, mutta myöhempien vuosisatojen kehitys
ei saa olla ohjaamassa myöskään
kastekäsitystämme.
Pysyäksemme Raamatullisessa kasteessa, meidän on
löydettävä sen teologia ja käytännön toteutus
Raamatusta. Muussa tapauksessa se jäisi ilman
raamatullista arvovaltaa, eikä sitä näin ollen
voitaisi pitää raamatullisena kasteena.
se tässä selittelee?
>On äärimmäisen huvittava lukea vauvakastelua
>puolustavia tekstejä. Selittelyn makua niissä
>totisesti on. Paljon joudutaan järkeilemään.
Täysin välittämättä siitä kuinka pitkiä harhaoppilitanioita
tänne tunget ei tilanne muutu. Raamatun sana on yksiselitteinen
tässä kohdin.
Neuvostoliitto sortui kun sensuuria ei enää pystytty ylläpitämään.
Vapaa tiedonsaanti oli sortumisen merkittävä syy.
Sensuurilla ei enää pystytty hallitsemaan joukkoja.
Luulempa, että monet opit tulevat sortumaan tämän vapaan tiedonkulun ,aikana kuten esim. lapsikasteluharhalahkovalheoppi.
Onneksi sen valheopeilla hallitut ihmiset alkavat saamaan tietoa muualtakin kuin lahkoharhavalheoppikunnaltaan.
Luulempa, että lapsikasteluharhalahkoporukasta lukuisat ovat alkaneet tutkimaan itse, eivätkä enää ota vastaan vain sitä mitä heille on lapsikasteluharhalahkojärjestelmässä opetettu. Olen havainut sen tällä foorumilla.
Monet ovat varmasti tulleet epäröivälle mielelle monestakin lapsikasteluharhalahkojärjestelmäoppikuntansa asiasta.
Nyt tulisi olla berean juutalaisten kaltainen: He tutkivat kotonaan Raamattua oliko niin kuin heille oli puhuttu lapsikasteluharhalahkojärjestelmäoppikunnassa.
Raamatussa on yksiselitteisesti, että ensin tultiin raamatullisesti uskoon ja sitten mentiin raamatullisesti raamatulliselle upotuskasteelle.
Pyhä Raamattu ei tunne lapsikastelurituaalia. Jo
Urho Muromakin aikoinaan totesi, että "helvettiä lapsikasteopilla täytetään!"
Ei kasteella ole pelastavaa voimaa - oli se sitten pakanallinen lapsikastelu tai Raamatullinen uskovien upotuskaste.
Kaste on vain symboli, merkki syntien
tunnustamisesta ja parannuksen tekemisen halusta.
Höpinät kasteen ja sakramenttien pelastavasta voimasta voidaan saman tien hylätä taikauskona.
Kastetta tulee aina edeltää halu parannuksen tekemisestä ja Kristuksen ottamisesta elämän Herraksi.
Kun tuo halu tulee ihmiseen, hän haluaa
"juhlistaa" ja "sinetöidä" sen kasteella. Itse kasteessa ei sen sijaan ole mitään maagisia taikavoimia.
On siksi äärimmäisen huvittavaa ja toisaalta sangen surullista lukea vauvakastelua puolustavia tekstejä. Selittelyn makua niissä totisesti on. Paljon joudutaan järkeilemään.
Nämä selitykset osoittavat kuinka kauas
Raamatusta on menty. On silti syytä jatkaa Raamatun tutkimuksia. Asia on silti vakava.
Hyväksyessä vauvakastelun sekoitetaan pelastukseen synergismiä. Ikään kuin ihminen voisi uudestisynnyttää itsensä kastelun ottamalla.
Uudestisyntyminen ei ole tahdon asia vaan Jumalan teko pimeydessä vaeltavalle ihmiselle. Tuuli puhaltaa missä tahtoo.
Vauvakastelussa vanhempien tahto ratkaisisi vauvan uudestisyntymisen. Lisäksi voitaisiin tietää etukäteen uudestisyntymisen paikka ja
hetki. Oi Jumalani kuinka kärsin kun luen Sanan vastaisia vauvakastelusepustuksia, mutta onneksi on ollut ihan hyviä kirjoituksia.
On syytä rukoilla, että Jumala avaisi ymmärrystä Sanaansa, jotta voisimme hyljätä lapsikasteluharhaoppipäätelmät. Sanan miekka kyllä paljastaa harhat. Onnea vain monimutkaisille selityksille kastelunarmosta ja vauvakasteluista. Toki monet vauvakasteluttajat
ovat vilpittömiä, mutta heidän oppinsa on vaarallinen ja väärä.
Kasteen ottaminen on muuten Kristuksen
kuuliaisuutta eikä omaa kuuliaisuutta. Se todistaa uskosta.
Raamatun yksinkertainen oppi on, että
uudestisyntynyt uskoon tullut ihminen ottaa ns. raamatullisen uskovien kasteen.
Jumala ei ole perustanut sellaista kirkkoa, joka "kehittäisi" oppia ohi/yli HÄNEN SANANSA!Jumalan säädöksiä ei ole tarkoitettu muuttumaan, vaan
säilymään sellaisinaan, kuin on kirjoitettu! Jos opit muuttuvat aikojen kuluessa, EI OLE KYSYMYS
KEHITYKSESTÄ, VAAN EKSYMISESTÄ! ON MENTY OHI/YLI (1Kor4:6) KIRJOITUSTEN!
Jokainen, joka haluaa, voi päästä selvyyteen Raamatun kasteopista lukemalla itse Raamattua,
erikoisesti Apostolien tekoja.
Raamattu osoittaa kiistattomasti, että
ensimmäisen kristillisen vuosisadan seurakunnissa oli käytännössä vain uskovien upotusvesikaste vastoin pakanuudesta ammentaneen kirkon
epäraamatullisia perinnäissääntöjä ja taikamenoja.
Vauvojen kastamista perustellaan joskus sillä, ettei Raamattu missään suoranaisesti kiellä sitä.
Kuitenkin voidaan esittää ainakin kuusi syytä, miksi kyseinen toimenpide on ristiriidassa Raamatun kanssa:
1. Se on ristiriidassa opetuslapseuden kanssa.
Jeesus sanoi: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani",
(Joh.8:31).
Jeesus ja apostolit opettivat uskovien
upotuskastetta. Raamattu ei missään mainitse muunlaista kastetta.
2. Se on ristiriidassa lasten asemaa koskevan Jeesuksen opetuksen kanssa.
Vapahtaja siunasi lapsia sellaisinaan ja asetti heidät esikuviksi Jumalan valtakunnan perillisistä. Pyrkimys muuttaa lasten asemaa (kasteen avulla) joksikin muuksi on Jeesuksen
opetuksen vastaista.
3. Se on ristiriidassa uskoontulossa tapahtuvan uudestisyntymisen kanssa.
Lapsikasteen yhteydessä opetetaan tiedostamatonta uudestisyntymistä. Se oli kuitenkin kaikilla Raamatun henkilöillä uskoontulon yhteydessä tapahtunut tietoinen kokemus Pyhän Hengen (Ef. 1:13) ja Kristuksen vastaanottamisen kautta (1.
Piet. 1:23).
4. Se on ristiriidassa parannuksenteon eli mielenmuutoksen kanssa.
Kaste kuuluu tämän parannuksenteon yhteyteen (Ap.t. 2:38).
5. Se on ristiriidassa Jumalan
pelastusjärjestyksen kanssa.
Sana sanoo:"Anna kastaa itsesi", ei lapsesi.
Lapsena toimitettu kastelu on myöhemmin
suoranainen este uskoontulolle ja parannuksenteolle, kun siihen turvataan. Siitä tulee ongelma lapselle myös myöhemmällä iällä, kun omakohtainen usko ja raamatullisen kasteen ottaminen käy
ajankohtaiseksi.
6. Se on ristiriidassa Raamatun
seurakuntajärjestyksen kanssa.
Seurakunnan kasvu luonnollisen syntyvyyden perustalla tapahtuivain Vanhan testamentin Israelissa, ei enää Uuden testamentin seurakunnassa, johon kuulutaan omakohtaisen uskon
ja hengellisen uudestisyntymisen perusteella.
Seurakunnan jäseneksi ottaminen kasteen kautta luonnollisen syntymän perustalla johtaa maailman ja seurakunnan tietoiseen sekoittamiseen.
On vain yksi oikea raamatullinen kaste.
Sana yhdestä kasteesta ei merkitse sitä, etteikö kastetta voisi suorittaa uudelleen, mikäli sitä
ei aiemmin ole toimitettu Raamatun mukaisesti.
Paavali itse kastoi efesolaiset uudelleen, vaikka juuri heillehän kirjoitti että on vain "yksi
Herra, yksi usko, yksi kaste" (Ef. 4:5). Apostoli oli tarkka järjestyksestä: "yksi Herra, yksi usko, yksi kaste"
Ensin siis raamatullinen kohtaaminen "yhden ja saman Herran" kanssa, mikä johtaa sitten raamatulliseen "yhteen ja samaan uskoon", mikää johtaa sitten raamatullisen "yhden ja saman kasteen" ottamiseen.
Vain se seikka, ettei efesolaisia oltu kastettu oikeaan nimeen, vaikka he olivat uskovia ja opetuslapsia, sai hänet uusimaan kasteen(Ap.t.
19:1-6).
Samassa yhteydessä on kirjoitettu myös: Yksi usko. Jos sinulla aiemmin on ollut uskomuksia, jotka poikkeavat raamatullisesta uskosta, se ei
kuitenkaan merkitse ettetkö nyt saisi uskoa uudelleen oikein.
Siinä on kirjoitettu myös: Yksi Herra. Jos sinulla on ollut vaikka kymmenen erilaista herraa aikaisemmin, sekään ei merkitse, ettetkö nyt voisi ottaa omaksesi uutta Herraa, Jeesusta
Kristusta.
Samoin jos sinulle on aiemmin tehty jokin muu toimitus kuin Herran Jeesuksen asettama uskoviksi tulleiden upotuskaste, se merkitsee sitä, että sinua ei vielä koskaan ole kastettu tällä Raamatun Sanan mukaisella yhdellä kasteella.
Ohjeena kastekysymyksessä tulee olla ainoastaan Uuden Testamentin opetus ja käytäntö.
Ihmisten pakanalliset ja taikauskoiset tulkinnat ja historiallinen kehitys ovat jättäneet jälkensä kaikkeen, mutta myöhempien vuosisatojen kehitys ei saa olla ohjaamassa myöskään
kastekäsitystämme.
Pysyäksemme Raamatullisessa kasteessa, meidän on löydettävä sen teologia ja käytännön toteutus Raamatusta. Muussa tapauksessa se jäisi ilman raamatullista arvovaltaa, eikä sitä näin ollen voitaisi pitää raamatullisena kasteena.
voi käydä myös sinulle.
>Onneksi sen valheopeilla hallitut ihmiset alkavat saamaan tietoa
>muualtakin kuin lahkoharhavalheoppikunnaltaan.
Sinun tulee varoa, ettet vahingossa lue jotain sellaista mitä
pomot eivät ole tarkastaneet.
>Raamattu osoittaa kiistattomasti, että
>ensimmäisen kristillisen vuosisadan seurakunnissa oli käytännössä vain
>uskovien upotusvesikaste vastoin pakanuudesta ammentaneen kirkon
Tämä meni jo valheen puolelle. Hyi sinua. Oletko varma, että
jumalasi hyväksyy valheen?
Jerry, miksi sinun on niin vaikea myöntää olevasi täysin väärässä?
Älä enää valehtele itsellesi! Älä petä enää muitakaan!
myönnän olevani väärässä jos sinä todistat väitteesi.
Ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin
Raamatussa on kirjoitettu!
Älä kulje enää ohi Raamatun SANAN, vaan pakota itsesi
katsomaan Raamatun Sanaa:
1. Helluntaina opetuslapset saivat voiman
todistamiseen (Apt. 1:8).
Pietari puhui kansanjoukolle: "Tehkää parannus ja
ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja
teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille,
jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän
Jumalamme, kutsuu" (Apt. 2:38, 39).
Pietari seurasi tarkasti Jeesuksen käskyä:
Syntien anteeksisaamiseksi tuli tehdä parannus ja
ottaa kaste.
Myös lapsille kuului sama lupaus: He saavat Pyhän
Hengen, kun tekevät parannuksen ja ottavat
kasteen.
Lupaus koskee vieläkin kaikkia. "Jotka nyt ottivat
hänen sanansa vastaan ne kastettiin ja niin heitä
lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua"
(Apt.2:41).
Sanan vastaanottaminen merkitsi sitä, että nämä
kolmetuhatta antoivat pelastaa itsensä nurjasta
sukupolvesta (Apt. 2:40). Raamatullisesti pelastetut
ottivat sitten raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
2. "Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi
heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti
vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen
sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset" (Apt. 8:5, 6, 12).
Alkukielen sana "ottaa vaarin" tarkoittaa myös
noudattamista ja pitäytymistä. Koko kansa tuli
raamatullisesti uskoon, ja he ottivat sitten myös
raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
3. Enkeli lähetti Filippuksen Gassan tielle, ja
tämä tapasi Etiopian kuningattaren Kandaken
hoviherran.
"Niin Filippus avasi suunsa ja ... julisti hänelle
evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he
tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: 'Katso,
tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?' Niin
Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko
sydämestäsi, niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja sanoi:
'Minä
uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.' Ja
hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin
veteen sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi
hänet"(Apt. 8:36—38).
Filippus edellytti kastettavaltaan
henkilökohtaista uskonsuhdetta Jeesukseen. Riitti, kun
hoviherra
tunnusti raamatullisesti suullaan Jeesuksen ja
pyysi raamatullisesti raamatullista kastetta.
Raamatullinen uskovien kaste oli ainoa käytäntö
alkuseurakunnassa.
Kandaken hoviherran kohdalla on kysymys uskovien
raamatullisesti kasteesta.
4. Jeesus ilmestyi Saulukselle tiellä. Kohta sen
jälkeen "Ananias pani molemmat kätensä hänen
päälleen ja sanoi: 'Veljeni Saul, Herra lähetti minut —
Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit — että
saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä
Hengellä.' Ja heti putosivat hänen silmistään
ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi
ja otti kasteen. Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän
vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa
Damaskossa jonkun aikaa. Ja kohta hän saarnasi
synagoogissa
Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika"
(Apt.9:17—20).
Saulus oli jo raamatullisesti uskossa, kun
Ananias tuli, sillä Herra oli lähettänyt Ananiaan
rukoilemaan hänelle Pyhän Hengen täyteyttä, ei
uudestisyntymistä. Ottaessaan raamatullisesti
kasteen Saulus oli jo Jumalan valittu, sillä
Ananias sanoi hänelle: "Saul, veljeni, saa näkösi
jälleen (Saulus sai näön). Meidän isiemme Jumala
on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa . . .
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi
hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä
pois syntisi" (Apt.22:14, 16).
On väitetty, että Uuden testamentin alkukielessä
ei ole ollenkaan muotoa 'kastattaa itsensä', vaan
verbi on aina passiivissa. Esimerkiksi jakeessa Mark.
16:16 kastaa-verbi on passiivissa. Alkukielessä uskoa-
sana ja kastaa-sana ovat aoristissa, ja Mark.
16:16 pitää tarkasti ottaen suomentaa
alkukielestä:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se
pelastuu."
Se, joka ei siis usko, tuomitaan kadotukseen.
Herra Jeesus Kristus ei ole siis käskenyt kastaa
niitä, jotka eivät usko Häneen.
Tästä apostoli Paavali piti kiinni. "Minä kiitän
Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään
(pakanaperinteitä noudattava kirkko kiittelee
pakanaperinteitä noudattavien pappiensa kanssa
aivan päinvastaisesta) muita kuin Krispuksen ja
Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te
olette minun nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin
Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko
ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei
lähettänyt minua kastamaan, (pakanaperinteitä
noudattava kirkko sanoo aivan päinvastaista) vaan
evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella,
ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1
Kor. 1:14-17.
On kuitenkin muistettava, että kreikan kielessä
on aktiivin ja passiivin lisäksi mediumimuoto.
Siinä subjekti on myös verbin välittömänä
objektina. Esim. pesen (aktiivi), minua pestään
(passiivi), peseydyn (mediumi). Kastaa-verbin
mediumimuoto merkitsee: 'kastattaudun, annan
kastaa itseni'. Tämä on yleinen muoto Uudessa
testamentissa ja esiintyy esimerkiksi jakeessa
Apt. 22:16.
Seuraavaksi Apostolien teot kertoo kokonaisten
perhekuntien kasteista:
5. Korneliuksen kotiin olivat kokoontuneet tämän
kutsumat sukulaiset ja lähimmät ystävät (Apt.
10:24). "Kornelius ... oli kutsunut koolle
sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä."
Tilaisuudessa ei siis ollut pikkuvauvoja.
Kun Pietari puhui heille, "tuli Pyhä Henki
kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat" (Apt.
10:44). Pietarin mukana tulleet uskovaiset
"kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän
Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: 'Ei kaiketi
kukaan voi kieltää kastamasta vedessä näitä,
jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?'
Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen
nimeen" (Apt. 10:46 48).
Raamatussa kastettavat kastettiin aina "veteen"
tai "vedessä". Baptizoo-verbin kanssa käytetään
prepositiota "eis" (=johonkin) ja "en" (=jossakin)
Tässä ei ole kysymys varsinaisesti perheestä,
vaan sukulaisista ja ystävistä. Nämä kaikki tulivat
raamatullisesti uskoon (Apt. 15:9), täyttyivät
Pyhällä Hengellä ja he siis uskoon tultuaan vasta
ottivat raamatullisen kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
6. "Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä
Tyatiran kaupungista, jumalaapelkäävä nainen, oli
kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan
vaarin
siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen
perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä
sanoen: 'Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin
tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä' " (Apt. 16:14,
15).
Paavali ja Silas joutuivat tämän jälkeen
vankilaan, mutta vapautuivat ihmeen kautta. "Niin he
lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja
nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he
lähtivätpois" (Apt. 16:40).
Lyydian perhekuntaan kuului miespuolisia
henkilöitä. Raamattu nimittää heitä veljiksi,
mikä tarkoittaa uskoon tulleita miehiä (1 Kor.
5:11).
Nämä olivat se perhekunta, joka raamatullisesti
kastettiin Lyydian kanssa. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
7. Vankilassa Paavali ja Silas tapasivat Filippin
vanginvartijan. He "puhuivat Jumalan Sanaa
hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja
hän otti, heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja
pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät
ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä,
että
hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan
uskovaksi" (Apt. 16:32—34).
Paavali ja Silas osoittivat puheensa koko
perheelle. He kaikki siis ymmärsivät puheen. Koko
perhe tuli tuon puheen kautta raamatullisesti
uskoon (jae 34).
Ainoastaan raamatullisesti uskoon tulleet
kastettiin raamatullisesti. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
8. "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko
hänen perhekuntansa uskoivat Herraan: ja myöskin
monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin" (Apt. 18:8).
Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen
raamatullisesti.
9. Paavali kastoi Stefanaan perhekunnan (1 Kor.
1:16).
Hän kirjoitti heistä myöhemmin: "Mutta minä
kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan
perhekunnan
ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että
he ovat antautuneet pyhien palvelukseen" (1 Kor.
16:15).
Koko Stefanaan perhekunta oli Akaian ensi
hedelmä — he olivat siis tulleet uskoon
ensimmäisinä koko Akaiassa.
Kun koko perhe oli henkilökohtaisesti
raamatullisesti uskossa, ja Paavali saattoi
kastaa heidät kaikki raamatullisesti.
Kaikkien näiden perhekuntien jäsenet olivat
ymmärtävässä iässä, tulivat raamatullisesti
uskoon ja raamatullisesti kastettiin. Uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
10. Efesossa oli 12 opetuslasta (Apt. 19:1).
Opetuslapsi-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa
uskoon tullutta (Apt. 14:22). He ottivat kasteen
Jeesuksen nimeen (Apt. 19:5), koska olivat
kastetut vain Johanneksen kasteella (Apt. 19:3).
Raamatusta ei siis löydy kirkollista epäraamatullista
lapsikastelurituaalia, vaan Raamatussa uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
Koska ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhalahko-oppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin
Raamatussa on kirjoitettu!
Myöhempien aikojen mielipiteet
Alkuseurakunnat kehittyivät ajan myötä kirkoksi.
Kastekeskusteluissa on usein vedottu näin
syntyneen kirkon johtajien mielipiteisiin.
Heillä oli jo kuitenkin varsin toisistaan
poikkeavat näkemykset.
Toisella vuosisadalla eläneet apostoliset isät
olivat
vielä uskovien upotuskasteen kannalla.
Barnabas sanoi: "Autuaat ne, jotka ovat panneet
toivonsa ristiin ja sitten astuneet veteen."
'Kahdentoista apostolin opetus' säätää: "Mitä
kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun
olette lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa Isän ja
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä
käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa
vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa
kylmää vettä käyttäen,kasta lämpimällä. Mutta jos
sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti
vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ennen
kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava sekä
jotkut muut lisäksi, jos on mahdollista.
Kastettavan käske paastota päivä tai kaksi ennen
toimitusta."
Tämä kirjoitus säätää lievennyksiä uskovien
upotuskaste käytäntöön. Jos seuraamme niitä,
olemme velvolliset noudattamaan myös
paastomääräystä. Pienille vauvoille jo yhden
päivän paasto on hengenvaarallinen. Kaksi
paastopäivää on jo pikkuvauvoille tappava.
Polykarpos sanoi tulleensa lapsena pelastetuksi.
Tätä on pidetty viittauksena lapsikasteeseen.
Hän on kuitenkin voinut tarkoittaa tuon ajan
ajatteluntavan mukaisesti mitä tahansa ikäkautta
vuosien 0 - 20 välillä.
Myöhemmin eläneiden kirkkoisien mielipiteet
olivat jo enemmän hajaantuneet:
Justinus Marttyyri nimitti kastetta
uudestisyntymiseksi.
Hän salli kastaa kuitenkin vain uskoontulleita.
Tertullianus esitti, että viattomia lapsia ei
tulisi kastaa. Näiden tulisi kasvaa ja itse
pyytää kastetta.
Origeneen väitetään kirjoittaneen: "Kirkko on
perinyt apostoleilta tavan antaa kaste pienille
lapsillekin."
On siis mahdotonta rakentaa kasteoppia
kirkkoisien mielipiteiden varaan.
Ei ole ihme, että heidän
näkemyksensä olivat niin toisistaan poikkeavat.
Esiintyihän apostoli Johanneksen aikana jo
harhautunut nikolaiittain oppi (llm. 2:15): Erottautui
papisto, joka väitti olevansa ns. maallikoiden
yläpuolella.
Jumala on nähnyt hyväksi ilmoittaa meille
Raamatussa ainoastaan alkuperäisen kastekäytännön.
Pitäytykäämme siis siihen!
"Ei yli sen, mikä kirjoitettu on, ettette
pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista
vastaan" (1 Kor. 4:6).
Luther opetti, että Raamattu on uskon ja elämän
ainoa ohje. Jos otamme rinnalle varhaiskirkon
mielipiteet, emme voi torjua niitäkään, jotka
nojaavat myöhäisemmän katolisen kirkon
epäraamatullisiin
pakanallisiin näkemyksiin.
Olkaamme kuin jalot Berean juutalaiset, jotka
tutkivat joka päivä Raamattuaan, oliko niin, kuin heille
opetettiin (Apt. 17:11).
Ja tehkäämme Sanan mukaan, ettemme olisi
vain Sanan kuulijoita, vaan SANAN tekijöitä.
Raamatun Herra Jeesus Kristus kehottaa "Jerryä" nyt opettamaan SANAN mukaisesti. Jerry, lakkaa siis valehtelemasta enää itsellesi ja muille!
Niin ja mitä yrität todistavan tekstilläsi? Koetatko sanoa, että Jumala on olematon paska pilvenpäällä, jota ei ole olemassa ja johon kukaan ei oikeasti usko? Minä sanon sinulle epäpyhä saatananpalvoja, että minä olen ja minä tulen ja minä näytän sinulle todellisen mahdin. Minä syöksen sinut helvetin tuliseen järveen ja jätän sinut kitumaan sinne tuhanneksi vuodeksi, kunnes päästän sinut ja pedon irti. Te saatte tehdä pahaa aikanne, kunnes syöksen teidät tulijärveen loppuiäksenne. Siellä te saatte kärventyä, ettekä ikänä palaa valheillanne piinaamaan ihmiskuntaa ja minä pyyhin viattomien silmistä kyyneleet ja minä pyyhin kivun jokaisen minuun uskovan sydämestä. Aikanne saatte valehdella, kunnes minä puutun asiaan. Olkaa siis kuin kotonanne ja tajutkaa, että aikanne käy vähiin. Uskokaa te uskovaiset, että minä olen yksi niistä kymmenestä väärästä profeetasta, jotka yrittävät johdattaa teitä harhaan, mutta jotka yrittävät samalla niitä oikeita uskovia johdattaa oikeaan.