Lipposen hallituksen kehittämä ”Kainuun malli” pykii. Eikö suuri olekaan parempi kuin pieni? Tähänkö SDP:n ja Kokoomuksen väellä ja voimalla ajama malli johtaa? Lipponen on sitä puheissaan suuresti ylistänyt. Todellisuus on tätä:
---------------------
Ristijärven terveyskeskuslääkärin tehtävät jättävä Soili Kasanen kirjoitti Ylä-Kainuussa (13.10.) kokeilusta sydänverellä otsikolla: "Miksi lääkäri lähtee."
Kasanen kertoo "pienestä onnellisesta terveyskeskuksesta, jossa oli ilo käydä töissä ja potilaat tyytyväisiä".
Lääkäreiden ja hoitajien yhteistyö sujui, vastuut olivat selkeitä, linjaukset tehtiin yhteisissä palavereissa, motivoitunut porukka jousti ja venyi, toisia autettiin, vastavuoroisuus toimi poliklinikan ja vuodeosaston välillä.
Tärkeintä oli potilas. Häntä kuunneltiin, hänelle laadittiin henkilökohtaisia hoitosuunnitelmia. Kun sairastunut vanhus ei pärjännyt kotona, hänet otettiin välillä vuodeosastolle. Kotipalvelu pelasi. Tarvittaessa käytettiin ostopalveluja yksityiseltä puolelta. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat lähetettiin Kajaaniin keskussairaalaan.
Mutta sitten tuli "suuri ja mahtava Kainuun Maakuntayhtymä". Kaikki piti kierrättää Kajaanin kautta.
Vastuut hajosivat, esimiesviidakko kasvoi, tiimit eriytettiin, tilalle tuli tietämättömyys ja hämmennys. Tiivis yhteistyö muuttui lippulappuviestinnäksi. Aina piti soittaa jonnekin. Tietokoneet ja tilastoinnit alkoivat viedä aikaa potilailta. Alettiin tuijottaa "potilasfrekvenssiä". Lääkärivahvuutta supistettiin. Pienet joustavat palaverit muuttuivat suuriksi byrokraattisiksi väenkokouksiksi. Ostopalvelut lopetettiin. Fysioterapia supistettiin. Potilaat lähetettiin pitkiin jonoihin. Heitä alettiin ajeluttaa ympäri Kainuuta. Työntekijät alkoivat uupua. Sairauslomat lisääntyivät.
Mutta ei hätää, sanoivat Kajaanin herrat; pitkät sairauslomat ja kainuulaisten kuljettelun toiselle paikkakunnalle maksaa Kela.
Kasanen kiittää ristijärveläisiä, että hän on saanut kokea mitä lääkärin työ voi parhaillaan olla. Hän oli suunnitellut olevansa Ristijärven "kunnanlääkärinä" eläkkeelle saakka. Nyt hän sanoo lähtevänsä etsimään onnellista terveyskeskusta muualta.
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3459107
---------------------
Ristijärven terveyskeskuslääkärin tehtävät jättävä Soili Kasanen kirjoitti Ylä-Kainuussa (13.10.) kokeilusta sydänverellä otsikolla: "Miksi lääkäri lähtee."
Kasanen kertoo "pienestä onnellisesta terveyskeskuksesta, jossa oli ilo käydä töissä ja potilaat tyytyväisiä".
Lääkäreiden ja hoitajien yhteistyö sujui, vastuut olivat selkeitä, linjaukset tehtiin yhteisissä palavereissa, motivoitunut porukka jousti ja venyi, toisia autettiin, vastavuoroisuus toimi poliklinikan ja vuodeosaston välillä.
Tärkeintä oli potilas. Häntä kuunneltiin, hänelle laadittiin henkilökohtaisia hoitosuunnitelmia. Kun sairastunut vanhus ei pärjännyt kotona, hänet otettiin välillä vuodeosastolle. Kotipalvelu pelasi. Tarvittaessa käytettiin ostopalveluja yksityiseltä puolelta. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat lähetettiin Kajaaniin keskussairaalaan.
Mutta sitten tuli "suuri ja mahtava Kainuun Maakuntayhtymä". Kaikki piti kierrättää Kajaanin kautta.
Vastuut hajosivat, esimiesviidakko kasvoi, tiimit eriytettiin, tilalle tuli tietämättömyys ja hämmennys. Tiivis yhteistyö muuttui lippulappuviestinnäksi. Aina piti soittaa jonnekin. Tietokoneet ja tilastoinnit alkoivat viedä aikaa potilailta. Alettiin tuijottaa "potilasfrekvenssiä". Lääkärivahvuutta supistettiin. Pienet joustavat palaverit muuttuivat suuriksi byrokraattisiksi väenkokouksiksi. Ostopalvelut lopetettiin. Fysioterapia supistettiin. Potilaat lähetettiin pitkiin jonoihin. Heitä alettiin ajeluttaa ympäri Kainuuta. Työntekijät alkoivat uupua. Sairauslomat lisääntyivät.
Mutta ei hätää, sanoivat Kajaanin herrat; pitkät sairauslomat ja kainuulaisten kuljettelun toiselle paikkakunnalle maksaa Kela.
Kasanen kiittää ristijärveläisiä, että hän on saanut kokea mitä lääkärin työ voi parhaillaan olla. Hän oli suunnitellut olevansa Ristijärven "kunnanlääkärinä" eläkkeelle saakka. Nyt hän sanoo lähtevänsä etsimään onnellista terveyskeskusta muualta.
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3459107
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oikeassa olet. Kainuun mallin tavoitteena oli turvata pienimpien kuntien palvelut laajemman väestöpohjan avulla. Saamieni tietojen mukaan ollaan kuitenkin mahdoolisesti jo ensi vuonna luopumassa lääkäritason palvelusta neljässä pienimmässä kunnassa. Niissä ne kuitenkin oli ennen Lipposen "sinistä ajatusta". Ehkä tarkoituksena onkin jättää Kainuu enimmäkseen susien asuttamaksi.
Kainuun malli on maakuntapohjainen, eli aivan samanlainen kuin kepun tarjoama aluekuntamalli.
Kyseessä on Kainuun suurkunta eikä mikään maakunta. Eli täsmälleen SDP:n ja Kokoomuksen haluaman mallin mukainen ratkaisu.
Kainuun suurkunnan kutsuminen "maakunnaksi" on pelkkää kusetusta.
Jos pikkukunnat alistetaan kahden kerroksen hallinnolle, niin kuin Kainuussa ilmeisesti, on siitä automaattisena seurauksena, että ongelmat lisääntyvät. Tällaistahan kuntaministeri Manninen nyt ajaa koko Suomeen.
Parempi ratkaisu on säätää laki, jossa määritellään kuntien pienin mahdollinen asukasmäärä, ja näin pakottaa kunnat "vapaaehtoisesti" yhdistymään ja organisoitumaan niin kuin kunnat itse lain puitteissa hyväksi näkevät, ilman mitään "maakuntahallinnon" tai muunkaan väliportaan käskytystä.
...
Tätä mallia sitten kepu ajaa Lankian paimenkirjeillä.
Kyseessä on Kainuun suurkunta eikä mikään maakunta. Eli täsmälleen SDP:n ja Kokoomuksen haluaman mallin mukainen ratkaisu.
Kainuun suurkunnan kutsuminen "maakunnaksi" on pelkkää kusetusta.
Ihan alkuun: Kainuu-kokeilulla ja aluekuntamallilla ei ole muuta yhteistä kuin se, että yksikkökoko on sama. Säästöjä mallissa saadaan nimenomaan päällekkäisyyksiä poistamalla, tätä Kainuussa ei ole tehty. Lisäksi suuremmassa yksikössä voidaan jakaa resursseja paremmin tarpeen mukaan kuin nykyisellään.
Kirjoitus osoittaa osuvasti sen, kuinka tehokkaasti voidaan pienessä kunnassa toimia, ja miksi suomalaiset ovat nykyisellään varsin tyytyväisiä yhteiskunnalta saamiinsa palveluihin. Kun turhia esivaltasuhteita ei ole, kustannustehokkuus ja palvelujen laatu on paljon parempi.
Juuri kirjoituksessa esitettyjä järjettömyyksiä seuraa siitä, kun paikallistuntemusta ei kunnioiteta. Piiri- ja peruskuntamalleissa pikkukunnilta ja niiden asukkailta sekä paikallisilta terveydenhuollon (peruskuntamallissa kaikilta muiltakin) yksiköiltä viedään kaikki vaikuttamisen mahdollisuudet. Seurauksena on sitten tällaista.
Ainakin työvoimahallinnossa "tehostaminen" yksikkökokoja suurentamalla on tuonut hillittömästi ylimääräistä, täysin turhaa työtä. Suuria, tyhjänpäiväisiä palavereita, yksinkertaisimpienkin asioiden alistamista uudelle esimiehelle kymmenien kilometrien päähän, (esimiehellä on monesti täysin sama koulutus ja pätevyys kuin kysymysten esittäjällä, mutta ei paikallistuntemusta), aiemmin turhien seurantojen ja vertailujen tekemistä ja kaikenlaista vastaavaa nollabyrokratiaa. Tämä kaikki vie täysin turhaan aikaa toimistojen varsinaisilta tehtäviltä. Yllätys yllätys, yhdistämiset on työvoimahallinnossa tehty suurinpiirtein peruskuntamallia vastaaviin yksikkökokoihin.
Tällaisilta järjettömyyksiltä täytyy voida välttyä, oli kuntauudistus millainen tahansa. Paikallisyksiköt tarvitsevat työrauhaa, eivät ylimääräistä byrokratiaa.
toteuttaa itsenäisten maakuntien hallintomalli.
Backmannin sisäministerikaudella toteutetut hallintouudistukset ovat ajautuneet umpikujaan. Niitä on yritetty saada toimimaan päälle liimatuilla apuorganisaatioilla - tuloksena sekava hallintosoppa - parasta olisi kaataa se kokonaan viemäriin ja aloittaa puhtaalta pöydältä.