Merkit ovat selvät, eli kepu on lykkäämässä kuntauudistuksen yli seuraavien eduskuntavaalien.
Kepun tarjoama etäinen, byrokraattinen ja kallis aluekuntamalli ei ole saanut tukea muilta puolueilta. Joten kepu on taktisissa kuvioissaan päätynyt siihen, että se tekee kuntauudistuksesta tärkeän vaaliteeman ek-vaaleissa. Ja kansalaisethan tietävät Lankian kirjeestä, että kepun touhun taustalla on ainoastaan puoluetaktiset edut. Kepun organisaatio perustuu pienten kepukuntien lukemattomiin jäsenkirjavirkamiehiin valtuutettuihin. Ja tästä läänityksestä kepu ei aio luopua - vaikka tuon touhun maksajat ovat jo ilmaisseet kyllästyneensä rahoittamaan hevosvetoisen aikakauden tuottamaa kunnallista byrokratiaa.
Kokoomuksen ja demareiden on nyt edettävä kuntauudistuksessa, kun kepu on asettunut jarrumieheksi.
Seuraavien ek-vaalien jälkeen muodostettavalla sinipunahallituksella on edessään yksi suuri tehtävä eli toteuttaa kuntauudistus peruskuntamallin mukaan.
Kuntauudistus on erittäin tärkeä hyvinvointivaltion puolustamisessa. Mutta kepulle tärkeintä on kuitenkin omat puoluetaktiset asiat. Kepu joutaa oppositioon.
Kepun tarjoama etäinen, byrokraattinen ja kallis aluekuntamalli ei ole saanut tukea muilta puolueilta. Joten kepu on taktisissa kuvioissaan päätynyt siihen, että se tekee kuntauudistuksesta tärkeän vaaliteeman ek-vaaleissa. Ja kansalaisethan tietävät Lankian kirjeestä, että kepun touhun taustalla on ainoastaan puoluetaktiset edut. Kepun organisaatio perustuu pienten kepukuntien lukemattomiin jäsenkirjavirkamiehiin valtuutettuihin. Ja tästä läänityksestä kepu ei aio luopua - vaikka tuon touhun maksajat ovat jo ilmaisseet kyllästyneensä rahoittamaan hevosvetoisen aikakauden tuottamaa kunnallista byrokratiaa.
Kokoomuksen ja demareiden on nyt edettävä kuntauudistuksessa, kun kepu on asettunut jarrumieheksi.
Seuraavien ek-vaalien jälkeen muodostettavalla sinipunahallituksella on edessään yksi suuri tehtävä eli toteuttaa kuntauudistus peruskuntamallin mukaan.
Kuntauudistus on erittäin tärkeä hyvinvointivaltion puolustamisessa. Mutta kepulle tärkeintä on kuitenkin omat puoluetaktiset asiat. Kepu joutaa oppositioon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kepu näyttää aikovan pelata kaksilla korteilla kuntauudistuksessa, koska kepun puoluekannatus nojaa pääasiassa 200-250 pienen kepuenemmistöisen kunnan varaan, joissa kepulla on suurin osa kunnallisvirkamiehistään ja junttaporukoistaan.
Kun nämä kunnat eivät naapurikateutensa vuoksi ole valmiit vapaaehtoisesti yhdistymään niin kauan kuin valtion rahaa on jaossa tehottoman näpertelyn rahoittamiseen, aikoo kepu viivyttää kuntauudistusta yli vaalien päästäkseen vaaliteemoissaan iskemään muita puolueita "vapaaehtoisen yhdistymisen" teemoillaan.
Jos kepu näin menettelee, sen tien päässä on ainoastaan oppositio, koska kepu on aluekuntamallinsa kanssa yksin eikä tule saamaan sille minkään muun merkittävän puolueen tukea.
Sellainen kuntauudistus, jota Keskusta ei hyväksy, on mahdollista totuttaa vain Bushin Nato-koalition avulla.
Näin on näreet.
Keskustalla tullee vuoden 2007 eduskuntavaaleissa olemaan n. 20% ääniosuus, muilla puolueilla yhteensä n. 80%.
Suomessa on parlamentaarinen enemmistödemokratia.
Mieti siitä uudestaan mikä voidaan ohittaa, jos poliittista tahtoa riittää tarpeeksi.
-
käsittelisi asiaa koskevan lain ja sillä olisi ilman kepua enemmistö. Siis kuntauudistusta ei tule tästä huolimatta, niinkö ?
..kepun demokratia on siis vähemmistödiktatuuria
..ai unohdin, että kepuhan on puolue
jolla on ollut suhteet NKP:n kanssa ja puoluekokousedustus.
Väkipakollako kunnat yhdistetään suurkunniksi? Olet ilmeisesti unohtanut, että kansanedustajat edustavat kansaa. Jos kansanedustajat unohtavat sen ja hyppäävät muutaman helsinkiläisen valtapoliitikon kelkkaan, heille voi ennustaa vaikeuksia.
Luepa edellinen viestini vielä kerran, se enemmistödemokratiaa ja ääniosuuksia koskeva kohta erityisesti.
Kunnat voivat erinomaisesti itse yhdistyä suurkunniksi sen jälkeen kun eduskunnan enemmistö - tarvittaessa keskustan äänestäessä vastaan - säätää lain, jossa kunnan asukasluvulle määritellään minimikoko.
Ei siihen minusta muuta tarvittaisi ainakaan aluksi, sillä se panisi kunnat itsenäisesti ja vapaaehtoisesti hakemaan sellaisia yhdistymisratkaisuja, joissa uuden suuremman kunnan väestöpohja alkaa olla riittävän järkevä verokertymän ja palvelujen tuotannon kannalta.
Ei se Keskustan ohittamalla onnistu. Jos sitä yritetään, tulee SDP:lle ja Kokoomukselle suuria vaikeuksia. Ne menettävät kannatuksensa.
...keskustella esitetyistä malleista ja niiden toimivuudesta, tehokkuudesta ja kustannuksista, kuin marginalisoida koko asia joksikin puoluepukaroinniksi? Ehkä se palvelee SDP:n etuja, ja tarkoituksena on Keskustan heikentäminen kansalaisten kustannuksella, mutta kyllä silti kaipaisi vähän parempia perusteluja keskustelijoilta.
"Sdp hyvä, peruskunta hyvä; kepu huono, aluekunta huono" -argumentointi on mielestäni todellista suomalaisten aliarvioimista.
Tässä nyt sentään ovat kyseessä niinkin isot asiat kuin palveluiden turvaaminen, paikallisdemokratia ja yhteiskunnan kustannustehokkuus.