Sodan käynnissä on yksi oleellinen sääntö, sen pitää olla kannattavaa.
Esim. kun katsomme Suomen käymiä sotia, niin huomaamme yhden asian.
Neuvostoliitto luuli 1939 valtaavansa Suomen 10-14 päivässä, eli sota kuviteltiin helpoksi ja kannattavaksi.
Sijoitetulle "pääomalle" piti tulla hyvä korko ...
Kun vertaamme tätä tapahtumiin kesällä 1944, jolloin Neuvostoliiton panostukset oli monikertaiset.
Mutta tulosta ei tullut huomattavista panostuksista huolimatta.
Lopputoteama on seuraava, kysymys ei Neuvostoliiton puolelta ollut koetusta uhasta, vaan 1939 syksyllä suomen pienestä armeijasta johtuen sota koettiin kannatavaksi, eli Suomi märiteltiin uhaksi ja 1944 kesällä Suomen vahvasta armeijasta huolimatta Neuvostoliitto ei enää pitänyt Suomea sotilaallisena uhkana itselleen.
Kaiken takana oli se, ettei Suomessa ollut sellaisia tavoitteita saavutettava joka olisi tehnyt sodasta kannattavan vaadittaviin panostuksiin nähden.
Esim. kun katsomme Suomen käymiä sotia, niin huomaamme yhden asian.
Neuvostoliitto luuli 1939 valtaavansa Suomen 10-14 päivässä, eli sota kuviteltiin helpoksi ja kannattavaksi.
Sijoitetulle "pääomalle" piti tulla hyvä korko ...
Kun vertaamme tätä tapahtumiin kesällä 1944, jolloin Neuvostoliiton panostukset oli monikertaiset.
Mutta tulosta ei tullut huomattavista panostuksista huolimatta.
Lopputoteama on seuraava, kysymys ei Neuvostoliiton puolelta ollut koetusta uhasta, vaan 1939 syksyllä suomen pienestä armeijasta johtuen sota koettiin kannatavaksi, eli Suomi märiteltiin uhaksi ja 1944 kesällä Suomen vahvasta armeijasta huolimatta Neuvostoliitto ei enää pitänyt Suomea sotilaallisena uhkana itselleen.
Kaiken takana oli se, ettei Suomessa ollut sellaisia tavoitteita saavutettava joka olisi tehnyt sodasta kannattavan vaadittaviin panostuksiin nähden.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Samaa hinkuu taloutemme.
Valtio on vain germaanien keksintö armeijan rahoittamiseksi ...
Jos sen kaiken "rytinän" tarkoitus oli alkujaan Neuvostoliiton kannalta suojata Leningradia Saksaa vastaan, niin se onnistui talvisodan jälkeen. Sotilastukikohta Suomessa ja joukot Eestissä.
Jatkosodan jälkeen sama toistui. Eesti oli miehitetty ja Suomi oli "valvonnassa" ja lisäksi sotilastukikohta Suomessa.
Saksan hyökkäys Suomen kautta ei ollut Neuvostoliiton kannalta perusteeton olettamus. Historia todistaa sen.
Suomi oli Neuvostoliitolle uhka lähinnä siksi, että vahva sotilasvaltio voisi käyttää Suomen maaperää hyväkseen. Niin myös kävi. Jos Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen talvisodan jälkeen, ei Saksalla olisi ollut samanlaista mahdollisuutta uhata sitä luoteesta tai pohjoisesta.
Neuvostoliitolle riitti Suomenlahden valvonta. Tosin viimevaiheessa miehitys oli riittämätön.
Taloudellisilla tekijöillä ei ollut talvisodassa tai jatkosodassa mitään merkitystä.
Pelkästään Saksaa vastaan käydyn sodan asetelmat johtivat sotaan Suomea vastaan.
Todella naivia puhetta ...
Neuvostoliitto väitti näin, mutta jos Suomen puolustus olisi ollut kunnossa niin Talvisota ei olisi "kannattanut" Neuvostoliitolle.
Neuvostoliitto ei ole hyökännyt yhdenkään valtion kimppuun, jolla on ollut uskottava puolustus.
Jos Suomen puolustus olisi ollut kunnossa, niin ulkopuolista liittolaista ei olisi tarvittu.