Eräässä toisessa yhteydessä vertailtiin ydinvoimaa tarvittavaan suoja-alueeseen nojaten, joten lienee aika korjailla hieman väärinkäsityksiä.
Ydinvoiman vaarallisuutta ajatellaan usein säteilystä johtuvana vaarallisuutena. Greenpeace on omissa "tutkimuksissaan" todennut, että juuri reaktorista otettu sauva tappaa 200 metrin päästä juoksentelemaan lähteneen aktivistin, jos sauvaa säilytetään esim. voimalan parkkipaikalla. Turvalliseksi etäisyydeksi määräytyy siten 201 metriä. Suurpiirteisinä voimme ajatella ydinvoimalan turvaetäisyyttä 1,5 km tasalle, jolloin alueen pinta-alaksi tulee noin 7 neliökilometriä.
Samaa voi soveltaa myös hiilituulivoimalalle. Lentävän roottorin tappoetäisyys on samaa luokkaa polttoainesauvan kanssa, eli se tappaa 200 metrin päässä seisseen sivullisen uhrin murskaamalla ruumiin veriseksi mössöksi. Tuossa on nyt semmoinen juttu, että juoksija ei edes tiedä miksi kuolee... Mutta koska tuulivoimaa ei saa halveksua, emme lisää turvaetäisyyttä vaan laskemme turva-alueen 0,2 km perusteella.
Hiilituulivoiman perusteena on kuitenkin, että 90% energiasta tuotetaan jollain muulla menetelmällä, yleensä hiilivoimalla (siitä nimikin), joten 1 GW ydinvoimalaa vastaisi 10 000 1 MW tuulimyllyä. Tarvittavan suoja-alueen kooksi muodostuu siten 1256 neliö-km, joka on jonkin verran isompi läntti kuin ydinvoimalan vastaava.
Jos hiilituulivoima on suoja-alueisiin vedoten 180 kertaa vaarallisempaa kuin ydinvoima, ei liene tarpeellista laskea hiilen poltosta aiheutuvaa vaarallisuutta.
Ydinvoiman vaarallisuutta ajatellaan usein säteilystä johtuvana vaarallisuutena. Greenpeace on omissa "tutkimuksissaan" todennut, että juuri reaktorista otettu sauva tappaa 200 metrin päästä juoksentelemaan lähteneen aktivistin, jos sauvaa säilytetään esim. voimalan parkkipaikalla. Turvalliseksi etäisyydeksi määräytyy siten 201 metriä. Suurpiirteisinä voimme ajatella ydinvoimalan turvaetäisyyttä 1,5 km tasalle, jolloin alueen pinta-alaksi tulee noin 7 neliökilometriä.
Samaa voi soveltaa myös hiilituulivoimalalle. Lentävän roottorin tappoetäisyys on samaa luokkaa polttoainesauvan kanssa, eli se tappaa 200 metrin päässä seisseen sivullisen uhrin murskaamalla ruumiin veriseksi mössöksi. Tuossa on nyt semmoinen juttu, että juoksija ei edes tiedä miksi kuolee... Mutta koska tuulivoimaa ei saa halveksua, emme lisää turvaetäisyyttä vaan laskemme turva-alueen 0,2 km perusteella.
Hiilituulivoiman perusteena on kuitenkin, että 90% energiasta tuotetaan jollain muulla menetelmällä, yleensä hiilivoimalla (siitä nimikin), joten 1 GW ydinvoimalaa vastaisi 10 000 1 MW tuulimyllyä. Tarvittavan suoja-alueen kooksi muodostuu siten 1256 neliö-km, joka on jonkin verran isompi läntti kuin ydinvoimalan vastaava.
Jos hiilituulivoima on suoja-alueisiin vedoten 180 kertaa vaarallisempaa kuin ydinvoima, ei liene tarpeellista laskea hiilen poltosta aiheutuvaa vaarallisuutta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
12 vuoden jälkeen on esiintynyt tarvetta jatkaa aiheen mukaista keskustelua. Vaikka keskustelu on avattu tuulivoima/ydinvoima-vertailulla, otetaan mukaan kaikki. Onhan aloituksessakin mainittu hiilituulivoima.
Ydinvoiman vaarallisuus piilee ennenkaikkea ydinonnettomuuksien pitkäaikaisvaikutuksissa, minkä vuoksi ne on helppo "unohtaa". Esim. sikiö voi sairastua "Tshernobyl-Aidsiin", vaikka onnettomuudesta on kulunut jo kymmeniä vuosia. Tshernobyl-lapsia syntyy vieläkin.
Korkea-aktiivinen ydinjäte on maailman vaarallisinta jätettä. Tällä hetkellä siitä näyttää tulevan kammottava perintö omille jälkeläisillemme.